1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työelämä

Työelämä uhkaa jakaantua yhä selvemmin kuormittavaan läsnätyöhön ja digivapauteen

Etenkin nuoret ovat koronan jatkuessa kertoneet uupumisen oireiden lisääntyneen sekä etä- että läsnätyössä.

työelämä
Samuli Kenttämies etätöissä kotonaan Espoossa.
Espoolainen Samuli Kenttämies on tyytyväinen etätyön ja perhe-elämän yhteispeliin.Antti Lähteenmäki / Yle

Kotitoimistot alkoivat toden teolla täyttyä viime keväänä, kun koronapandemia ajoi monet pois työpaikoilta. Suomessa säännöllisesti etätyötä tekevien määrä oli Työterveyslaitoksen mukaan vuosikymmenen vaihteessa viiden vuoden aikavälillä muutenkin hivuttautunut 16 prosentista 28 prosenttiin (siirryt toiseen palveluun).

Monelle etätyö on oikea lahja, etenkin jos samalla toteutuvat joustavat työajat. Omien asioiden hoitaminen helpottuu ja työn voi rytmittää esimerkiksi perhe-elämän vaatimusten mukaan. Työt voi aloittaa ja lopettaa itselle sopivaan aikaan sekä tauottaa tarpeen mukaan, ellei työnantaja ole määritellyt mitään erityisiä reunaehtoja.

Etätyö ei kuitenkaan hyödytä kaikkia. Opettajilla se on ollut pakotettua sekä aikaan sidottua ja siksi kuormittavaa. Läsnätyössä taas esimerkiksi pakkotahtista työtä tekevät sairaanhoitajat ovat ahtaalla.

- Kyllä on pieni vaara, että työelämä on polarisoitumassa. On ihmisiä, jotka tekevät kuormittavaa työtä, joka pitää tehdä tiettyyn aikaan tietyssä paikassa ja sitten toisia, jotka pystyvät hyödyntämään digitalisaatiota ja tekevät hyvinkin vapaasti työtä missä vaan. Kyllä eriytymisen riski on olemassa ja täytyisi tukea ihmisiä, jotka tekevät sitä raskainta työtä, huomauttaa Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä.

Tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta Scandic Meilahti -hotellin aulassa.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä perää etätyöhönkin parempaa ohjeistusta.Antti Lähteenmäki / Yle

Moni etätyöläisistäkin puurtaa kotona hyvin itseohjautuvaa työtä, jossa tuki ja matalan kynnyksen yhteydenottomahdollisuudet puuttuvat. Kaipaako etätyö uusia sääntöjä?

- Etätyötä pitää ohjeistaa ilman muuta. Paitsi että teknologia ja ergonomia on kunnossa niin pitää miettiä, millä tavalla me tuemme ihmistä työnteossa. Miten siinä pystyy palautumaan ja millä tavalla myöskin ne psykososiaaliset työolot olisivat jotenkin järjestyksessä, Härmä pohtii.

Kotona kaikki sujuu, mutta heimoa on ikävä

Espoolaiselle it-alalla työskentelevälle Samuli Kenttämiehelle etätyö sopii mainiosti. Vaimo Hanna työskentelee muusikkona ja musiikinopettajana ja on töissä pääosin iltaisin. Samuli aloittaa aamupalaverilla 8.30, tekee päivän työt ja ottaa 4-, 7- ja 8-vuotiaat lapset huomaansa, kun Hannan työjakso alkaa.

Vaikka Kenttämiehen työarki onkin pandemian aiheuttaman etätyön johdosta erilainen, niin monet työelämän rutiinit ovat samanlaisia.

- Voi sanoa, että yllättävän vähän työ on muuttunut siinä mielessä, että etätyö eli teletyö on ollut tyypillistä jo ennen pandemian alkua. Ollaan oltu yhteyksissä eri puolille maailmaa, tämä ei ole mitenkään vieras elementti. On silti ikävä työkavereita ja nopeaa kasvokkain tapahtuvaa ajatustenvaihtoa. Ihminen on kuitenkin laumaeläin ja kaipaa semmoista heimoa, Kenttämies tuumii.

Samuli Kenttämies työskentelee kotonaan tietokoneen äärellä.
Samuli Kenttämiehelle etätyö oli tuttua ennen korona-aikaakin. Antti Lähteenmäki / Yle

Kenttämiehen työpaikalla käytiin keskustelua siitä, onko pandemian aikainen etätyö riittävän tehokasta.

- Nyt tämä on ainakin todistanut, että etätyö on mahdollista tällaisessa laajassakin mittakaavassa. Perustekeminen ei ole heikentynyt. Huolena on ollut työyhteisön normaalien kahvipöytäkeskustelujen ja muiden panoksen kautta syntyneen innovatiivisuuden puutos. Sitä olemme yrittäneet paikata mm. erilaisilla workshopeilla.

Kenttämiehen työpaikka on pitänyt huolta siitä, että yhteydet toimivat ja kotiin hän on saanut järjestettyä hyvät ja rauhalliset puitteet työskentelylle. Onko etätyössä sitten vielä jotain parannettavaa?

- Kehityskohteita tulee varmaan siinä, että miten me vuorovaikutamme, miten luomme tiimiytymistä vielä enemmän. Nyt kaikki ehkä pohjautuu siihen, että tunnemme toisemme aika hyvin siinä tiimissä, mutta miten lähdetään etätöissä kehittämään samanlaista suhdetta toisiin tiimeihin, joiden kanssa ei olla oltu aiemmin yhteistyössä?

Työhyvinvoinnin väheneminen havaittavissa

Työterveyslaitos on mitannut koronan tuomia muutoksia suomalaisten työhyvinvointiin Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksessa. (siirryt toiseen palveluun)

Tutkimuksessa havaittiin, että koronakeväänä 2020 etenkin etätyöntekijöiden hyvinvointi osin parani, mutta syksyllä hyödyt oli menetetty ja työhyvinvointi jopa laski sekä etä- että läsnätyöntekijöillä.

Työssä uupuminen ja työssä tylsistyminen ovat Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan kasvussa.
Lähde: Työterveyslaitos, grafiikka Leena Luotio / Yle

Erityisesti nuorten ja yksinasujien työhyvinvointi heikentyi verrattuna koronaa edeltävään aikaan. Työssä tylsistyminen pysyi lähes samalla tasolla, mutta alle 36-vuotiaat kertoivat työuupumuksen kasvaneen.

- Yksin asuvat ihmiset kaipaavat vielä enemmän työn merkityksellisyyden tukemista, osallistavaa johtamista ja vertaistukea. Uskoisin, että nuorten mielenterveys on se asia, josta pitää olla eniten huolissaan. Kyllä me muut tätä tylsistymistä vielä pari kuukautta kestämme, mutta nuoria pitää tukea, tutkimusprofessori Härmä painottaa.

Kunta-alalla kahteen kastiin jakautuminen näkyy selvästi: Työterveyslaitoksen kuntatyöntekijöihin keskittyneessä Kunta 10 -tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) etätyöhon siirtyneet kertoivat paremmasta työn hallinnasta sekä paremmasta palautumisesta.

Terveyden – ja sairaanhoitajilla taas huoli työmäärän kasvusta yli sietokyvyn lisääntyi. Kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna työntekijät kokivat enemmän työstressiä, psyykkistä rasittavuutta sekä työkyvyn heikentymistä.

Mitä kuuluu uudelle työaikalaille?

Joustavasta työajasta puhutaan paljon, mutta asia ymmärretään eri piireissä eri tavalla. Työnantajien kannalta tärkeintä on mahdollisuus kohdistaa työaikaa ruuhkahuippuihin ylitöillä, vuorotöillä ja työaikapankeilla. Työntekijäpuolella taas toivotaan etenkin vapaa-ajan yksilöllisempää sijoittelumahdollisuutta.

Uusi työaikalaki tuli voimaan viime vuoden alussa. Koronapandemia on sotkenut lain vaikutusten seuraamista, mutta joitain kehityskulkuja on jo löydetty.

- Esimerkiksi jaksotyössä lyhyitä vuorovälejä on yhä vähemmän ja lääkärien päivystykseen on tulossa muutoksia. Kieltämättä korona kyllä peittää alleen työaikalain vaikutuksia. Erilaisia joustoja yritettiin lisätä, mutta suomalaisten työajat ovat nyt muuttuneet joka tapauksessa, tutkimusprofessori Härmä sanoo.

Samuli Kenttämies tietokoneen ääressä kotonaan Espoon Laaksolahdessa.
Samuli Kenttämies pystyy työssään määrittelemään työaikansa melko vapaasti.Antti Lähteenmäki / Yle

Joustavat työajat vähentävät sairauspoissaoloja

Viimeaikaisissa pohjoismaisissa tutkimuksissa on havaittu, että sairauspoissaolot vähenevät, mikäli työntekijät pääsevät hyvin vaikuttamaan työaikoihinsa (siirryt toiseen palveluun). Tapaturmien sekä mielenterveys- ja tuki- ja liikuntaelinoireiden riskit pienenevät (siirryt toiseen palveluun).

- Se, että voi itse vaikuttaa työaikoihin on merkittävä hyöty yleensä kaikille, se parantaa työelämän ja muun elämän yhteensovittamista ja on pitkän päälle yhteydessä erilaisten oireiden ja jopa sairastavuuden vähenemiseen. Työnantajakin hyötyy, kun ihmiset ovat tyytyväisiä ja työssä on vetovoimaa, tutkimusprofessori Härmä sanoo.

- Tällä hetkellä työaikojen joustoa tarvitsevat eniten ne, jotka ovat aikaan ja paikkaan sidotussa työssä. Siellä on vaikeampi vaikuttaa omiin työaikoihinsa kuten etätyössä, jossa monilla työaikajoustot ovat aika lailla tapissa jo ennestään. Esimerkiksi terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat, jotka tekevät usein jopa pakkotahtista työtä, heidän pitäisi pystyä vaikuttamaan jatkossa omiin työaikoihinsa nykyistä enemmän. Työmäärää tulee myös tasata.

Mitä sitten tapahtuu työelämässä, kun koronapandemia joskus on ohitse?

- Etätyö on varmasti tullut jäädäkseen, mutta kun koronasta päästään, niin ihmiset ryntäävät takaisin työpaikoille ja etsivät työlleen uutta merkitystä myös fyysisen työyhteisön ja työkavereiden kautta. Kyllä etätyö tulee jäämään osaksi työntekoa yhä selvemmin niin, että tehdään muutama päivä etätyötä ja sitten käydään taas työpaikalla, Härmä ennustaa.

Lue seuraavaksi