1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. opiskelu

Jokaisen 9.-luokkalaisen täytyy löytää opiskelupaikka, ja siksi opot nousevat avainasemaan – "Kyllä minua mietityttää", sanoo opinto-ohjaaja, jolla on vastuullaan 400 opiskelijaa

Muutoksessa on monta avointa kohtaa, ja todellisuuden uskotaan valkenevan hiljalleen, kun useampi ikäluokka tulee laajennetun oppivelvollisuuden piiriin.

opiskelu
kampaajien koulutusta, hiusten leikkaus menossa
Oppilaanohjaajat eivät suosittele oppilaille mitään, vaan oppilas tekee itse ratkaisut, muistuttaa Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja Armi Nurmi. Niitä kohti kuljetaan etsimällä nuoren vahvuuksia.Katja Halinen / Yle

Oppivelvollisuuden laajentuminen lisää paineita tiistaina alkavalle yhteishaulle. Nykyisten yhdeksäsluokkalaisten on koetettava löytää opiskelupaikka, jossa he viihtyvät aina 18 vuoden rajapyykkiin asti.

Muutos tietää lisätyötä oppilashuollolle, ja alkuvaiheessa varsinkin opinto-ohjaajille. Heistä paljon vartijoina ovat syksyllä erityisesti toisen asteen opot. Peruskoulussa yhteishakuun tähtäävää työtä on tehty jo koko yläkoulun ajan.

– Jos ei siihen ole ollut hyviä mahdollisuuksia, nuoret ovat epätasa-arvoisessa asemassa, sanoo Suomen opinto-ohjaajat ry:n Sopon puheenjohtaja Armi Nurmi.

Opinto-ohjaaja Marika Syväluoma Variskan koulusta Vaasasta on nuorten puolesta iloinen uudistuksesta, joka tuo taloudellista turvaa ja tasa-arvoa. Sen onnistuminen vaatii kuitenkin työtä.

– Oppilaanohjaus on jatkossa entistäkin tärkeämpää. Sen tehtävä on tarjota välineitä jatko-opintopaikan valintaan, eikä kyse ole vain siitä, että nuorella on velvollisuus hakea, vaan siitä, että hänellä on oikeus monipuoliseen ohjaukseen koko opintojen ajan, sanoo Syväluoma.

Alla olevalla videolla Riihimäen Karan koulun yhdeksäsluokkalaiset pohtivat yhteishakua. Oppilaat jännittävät, saavatko he haluamansa opiskelupaikan.

Henkilökohtaisen tuen tarve korostuu

Suomen opinto-ohjaajat ry ja opettajien ammattijärjestö OAJ ajavat 200 opiskelijan maksimia opoa kohden. Vaasalainen Marika Syväluoma toivoo, että toive toteutuu. Niin ohjaus voitaisiin aloittaa tarpeeksi ajoissa ja siitä syntyisi oikeasti prosessi.

Luku kuulostaa hyvältä Evelina Tyynelästä, jolla on vastuullaan 400 rakennusalojen opiskelijaa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä.

– Sitä odotellessa, naurahtaa Tyynelä.

OAJ:n ja Sopon laskelmien mukaan toivemitoitus vaatisi perusopetukseen ja lukioihin 190 opoa lisää ja ammatilliselle toiselle asteelle 500.

Opiskeluhuollossa pitää olla aikamoinen palikkapussi, että löytyy keinot auttaa kaikkia

Evelina Tyynelä, opinto-ohjaaja, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Keski-Pohjanmaalla tilanne on lähtöjään hyvä: iso osa nuorista on jatkanut opiskelua peruskoulun jälkeen tähänkin asti. Muutos ei siis kokonaisuuden kannalta yhtä suuri kuin siellä, missä jatkohalu on laimeampaa.

Osalle nuorista muutos on kuitenkin raju, ja se vaatii opoilta seurantaa ja tukea.

– Kyllä minua mietityttää. Tähän asti toinen aste on ollut vapaaehtoinen valinta. Valinnanvapaus tietysti säilyy yhä, mutta rinnalle tulee se, että nyt täytyy opiskella, sanoo Tyynelä.

Jatkossa tarvitaan monenlaisia tukitoimia, ja opintojen henkilökohtaistaminen ja henkilökohtainen tuki korostuu entisestään.

– Jos opiskelija ei ole koulukuntoinen, miten hän yhtäkkiä kuntoutuu niin, että kykenee opiskelemaan? Opiskeluhuollossa pitää olla aikamoinen palikkapussi, että löytyy keinot auttaa kaikkia, sanoo Tyynelä.

Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja Armi Nurmi.
Jos valinta ei opintojen alkaessa tunnukaan omalta, pyritään vaihdoksia tekemään sujuvasti. Toisaalta opintojen alku on tärkeää kiinnittymisen ja ryhmäytymisen kannalta, sanoo Sopon puheenjohtaja Armi Nurmi.Johanna Ahonen

Elokuusta alkaen tarvitaankin Suomen opinto-ohjaajien puheenjohtajan Armi Nurmen mukaan lisäresurssia opinto-ohjaukseen sekä peruskouluun että toiselle asteelle.

Opiskelupaikat on otettava vastaan heinäkuuhun mennessä, ja opojen on oltava valppaina, kun koulut elokuussa alkavat.

Osa huomaa nopeasti, että valittu koulutus ei ollutkaan ihan oma juttu. Enää leikin jättäminen sikseen ei ole vaihtoehto, vaan tilalle pitää löytää uusi suunta.

– Erityisesti ammatillisella puolella tulee keskeytyksiä, kun ei ole ihan tiedetty, mihin mennä. Ja jos on jotain erityistä syytä taustalla, tukitoimien pitää olla riittävät, sanoo Nurmi.

Siitä, kuka ottaa vastuun "kellumaan jäävistä" opiskelijoista, on sovittu alueellisesti. Vastuu paikan vastaanottaneesta on yleensä koulutuksenjärjestäjällä, mutta viime kädessä nuoresta kantaa vastuun kotikunta.

Yhdeksännen luokan oppilaita englannin kielen opetuksen tunnilla.
Virtuaaliset esittelyt ja muu etänä jaettu tieto ei ole ollut kaikille helppoa löytää, ja opoa on tarvittu myös tuon tiedon jakamisessa.Jari Kovalainen / Yle

Nyt järjestetään ensi kertaa samaan syssyyn kolme yhteishakua: ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku, haku vaativana erityisenä tukena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen ja haku perusopetuksen jälkeiseen valmistavaan koulutukseen eli Valmaan.

Valmaan avautuu tosin myös jatkuva haku myöhemmin.

Tänä keväänä valintaa vaikeuttaa se, että TET-jaksoille ja tutustumiskäynneille toisen asteen oppilaitoksiin ei ole päästy koronan takia normaalisti. Koulutusmessuja ja opintojen esittelyjä on järjestetty virtuaalisesti, ja tutustumaan on voitu päästä pienissä ryhmissä.

Yläkoulun opinto-ohjaaja Maija Hirvonen Kannuksesta Keski-Pohjanmaalta ei ole uudistuksesta huolissaan, mutta työn määrää se lisää.

Pienen kaupungin kaikki ysiluokkalaiset ovat aiemminkin hakeutuneet jatko-opintoihin, eikä pudokkaita ole ollut.

– Nuoret oppii tuntemaan vuosien aikana niin hyvin, että tietää, mihin heillä on edellytyksiä hakea. Opinto-ohjauksella voi kartoittaa kykyjä ja yhdessä laskea pisteitä ja mahdollisuuksia, sanoo Hirvonen.

Hän on aiemmin tehnyt samaa työtä Tampereella ja Vantaalla ja arvioi, että isoissa kaupungeissa ja kouluissa oppilasaineksen moninaisuus lisää haastavuutta.

Toisaalta niissä opinto-ohjaajalla on tukenaan päätoimisia, koulutettuja kollegoita, kun taas pikkukunnissa opinto-ohjaajalla voi olla myös toisen aineen opetusta.

Vastuu oppilaasta pysyy perusopetuksessa siihen asti, että nuori ottaa opiskelupaikan vastaan. Hirvonen varautuu siis seuraamaan tilannetta kesälläkin, sillä vuosityöajasta 30–50 tuntia on sidottu kesäohjaukseen.

Henkilökohtaiseen ohjaukseen hän haluaisi käyttää enemmän aikaa, mutta joskus se lasketaan jopa minuuttien tarkkuudella. Ajan puute on valtakunnallinen ongelma, ja ohjaamiseen tulee käytettyä omaakin aikaa.

– Opot tulevat usein oppilaille läheisiksi, ja oppilaat turvautuvat heihin. Jos joku soittaa lauantaina, ei siinä raaski sanoa, että palataan maanantaina. Työ on luonteeltaan sellaista, sanoo Maija Hirvonen.

Huolestuttaako opiskelupaikan löytyminen? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 saakka.

Lue seuraavaksi