1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. seutukunnat

Miksi toiset suomalaiset kaupungit selviävät paremmin kuin toiset vaikeista ajoista? Tutkijat löysivät ainakin kolme selitystä

Pohjoismaisessa tutkimuksessa selvitettiin, miksi osa seutukunnista kehittyy selkeästi muita paremmin.

seutukunnat
Gågatan i centrum av Jakobstad.
Pietarsaaressa yritykset ovat olleet aktiivisia kehittämään kaupunkia ja vaikutteita on haettu myös ulkomailta. Tämä on tutkimuksen mukaan lisännyt elinvoimaa. Jakob Lillas / Yle

Pohjoismaisessa tutkimuksessa on selvitetty, miksi toiset alueet selviävät paremmin vaikeista ajoista kuin toiset.

Tutkijat löysivät ainakin kolme eri selitystä. Kyse on johtajuudesta, historiasta ja yrityksistä.

Suomesta tarkempaan tarkasteluunvalittiin Itä-Lappi, Salo, Pietarsaari ja Varkaus, jotka ovat kohdanneet suuria taloudellisia murroksia. Silti niistä on selvitty näillä alueilla ehkä jopa odotuksia paremmin.

Tampereen yliopiston aluetieteen professori Markku Sotarauta sanoo, että jokaisessa näissä seutukunnassa selviytyminen on ollut erilaista.

Tämä on yksi tutkimuksen oppi. Kaikille sopivia kehittämisstrategioita ei ole tarjolla. Seutukunnat ovat hyvin erilaisia ja niitä pitäisi kehittää niiden omista lähtökohdista käsin.

Johtajuus ei asu vain kunnantalolla

Sotaraudan mukaan Suomessa pelkistetään alueiden kehitys liikaa joko maaseudun ja kaupunkien tai maakuntien ja pääkaupunkiseudun vastakkainasetteluksi. Silloin unohtuu, miten erilaisia alueet ovat.

Muutoksessa tarvitaan johtajuutta. Se on kunnissa erityisesti uuden suunnan näyttämistä.

– Johtajuudella on suuri merkitys siinä, että uskalletaan kokeilla uutta, altistua ulkoisille vaikutteille ja koota kompetenssit yhteen organisaatiorajoista riippumatta, Sotarauta sanoo.

Suomessa ajatellaan usein, että johtajuus tarkoittaa kaupunginjohtajaa.

Pietarsaaren seutukunta on tutkimuksen mukaan hyvä esimerkki siitä, miten yksityisen ja julkisen sektorin hyvällä yhteistyöllä on mahdollista jatkuvasti etsiä ja luoda uusia mahdollisuuksia.

– Pietarsaaressa yritykset ovat ottaneet vahvan roolin myös toimintaympäristön kehittämisessä, ne eivät keskity vain itseensä. Kehittämistyössä johtajuus on jaettua ja ajatuksena on koko ajan etsiä uusia mahdollisuuksia ’lite bättre’, sanoo tutkija Heli Kurikka.

Pietarsaaressa on etsitty aktiivisesti yhteistyötä ja vaikutteita myös ulkomailta, kuten Ruotsista.

Kemijärven keskustaa kuvauskopterista kuvattuna
Kemijärvi on joutunut kokemaan monta murrosta. Antti Mikkola / Yle

Itä-Lapissa johtajuutta on haettu professori Sotaraudan mukaan taas vanhastaan valtiosta ja valtion investoinneista. Kemijärven sellutehtaan ja muiden isojen teollisuuslaitoksen suljettua tehtaansa 2000-luvulla reittejä on etsitty yritysten isoista kertainvestoinneista.

Historia painolasti vai astinlauta?

Toinen selittävä tekijä selviämisessä on historiallisessa perimässä. Tärkeää on, että menneestä osataan myös irrottautua.

Vaikka yritys olisi lopettanut, sen jäljiltä on voinut löytyä ammattitaitoista työvoimaa.

— Varkauden seutukunnassa Ahlströmin luoma perusta on kääntynyt kansainvälisten yritysten voimavaraksi, Salo nousi ja vajosi Nokian mukana ja etsii nyt uutta nousua. Itä-Lappi etsii reittejä tulevaan kaikkien merkittävien teollisuuslaitosten suljettua tehtaansa 2000-luvulla. Kaikissa tapauksissa historia heijastuu ajattelussa ja toiminnoissa, niin hyvässä kuin pahassakin, tutkija Heli Kurikka kertoo.

Salo IoT Campus.
Salossa IoT Campus yhdistää yritykset ja oppilaitokset, mikä luo innovaatioita ja uusia työpaikkoja. Jouni Koutonen / Yle

Yritysten merkitys

Tutkimuksen mukaan yrityksillä on aivan keskeinen asema siinä, miksi jotkin seutukunnat pärjäävät ja toiset eivät. Esimerkiksi Salossa Nokia oli suuri työllistäjä mutta sen raunioille voi myös syntyä uutta. Salossa kaupunki on ottanut murroksessa suurta johtajuutta.

– Salo on jännittävä esimerkki siitä, miten ajattelu- ja toimintatavat alkavat muuttua, kun Nokian kaltainen suuri yritys verkostoineen ei enää hallitsekaan ajattelua. On mielenkiintoista nähdä, miten uuden ajattelun ytimeen nostettu IoT Campus vaikuttaa Salon kehitykseen, Salon kehityskaareen paneutunut tutkija Sami Sopanen sanoo.

Salo IoT Campus on yritysten, tutkijoiden ja oppilaitosten yhteisö.

Varkauteen on tullut kansainvälisiä yrityksiä, koska teollinen perusta oli niin vahva.

– Globalisaatio tuli Varkauteen ja on voinut hyvin siellä, Markku Sotarauta sanoo.

Suomen aluerakenne on polarisoitumassa, kun suuret kaupungit kasvavat ja muut etsivät paikkaansa. Todennäköisesti osa kunnista ei selviä velvoitteistaan tulevaisuudessa. Silti elinvoimasta puhutaan usein korulauseita.

– Kuntavaalien yhteydessä pitäisi keskustella sekä kansallisesti että paikallisesti asioista, jotka pitkällä aikavälillä määrittävät erilaisten alueiden menestyksen. Viimeistään nyt pitäisi saada konkreettinen sisältö yleiselle elinvoimapuheelle, tutkimusjohtaja Jari Kolehmainen Tampereen yliopistosta sanoo.

Regional Growth against all the Odds -tutkimus (siirryt toiseen palveluun) perustuu laajaan tilastolliseen analyysiin Norjan, Ruotsin ja Suomen seutukuntien kehityksestä 25 vuoden ajanjaksolla sekä yhteensä 12 tapustutkimukseen. Aineiston muodosti 180 haastattelua ja kattava dokumenttiaineisto. Haastatteluista 70 tehtiin Suomessa.

Tampereen yliopiston lisäksi tutkimuksen toteutukseen osallistuivat Lundin ja Stavangerin yliopistot.

Lue seuraavaksi