1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ylioppilaskirjoitukset

Miten käy ylioppilaskirjoitusten, jos hiihtolomasesonki räjäyttää koronaluvut? Yo-lautakunta varautuu siirtämään tutkinnon viime hetkellä

YTL:n pääsihteeri Tiina Tähkä toivoo, että kokelaat ovat kahden viikon omaehtoisessa karanteenissa ennen kirjoitusten alkua.

ylioppilaskirjoitukset
Roope Sarajärvi opiskelee kirjastossa.
Kokkolalainen abiturientti Roope Sarajärvi (vasemmalla) ja Boyan Song lukevat kirjoituksiin mielellään kirjaston rauhassa. Karanteenin haaste onkin juuri se, että kirjastoon ei voi mennä.

Ylioppilastutkintolautakunta seuraa huolestuneena maan koronatilannetta yhdessä terveysviranomaisten kanssa.

Pelko on, että käynnissä oleva hiihtolomasesonki voi pahimmillaan ryöpsäyttää koronaluvut hurjaan kasvuun ympäri Suomen.

Kevään 2021 ylioppilaskirjoitukset alkavat jo 16.3. äidinkielen (suomi ja ruotsi) lukutaidon kokeella.

– Kyllähän tämä kaikkia jännittää. Lukioiden kanssa on käyty vuoropuhelua. Kaikki toivovat, että menisi hyvin, mutta tiedossa on, että jos koronatilanne laajenee, suomalainen yhteiskunta reagoi ja muuttaa järjestelyjä sitten siinä tilanteessa, sanoo ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä.

Lautakunta on varautunut siihen, että pahimmassa tapauksessa koko kirjoitukset voidaan joutua siirtämään myöhemmäksi. Päätös voidaan joutua tekemään lyhyelläkin varoitusajalla.

– Ylioppilastutkinnon kokeita järjestetään kolmen viikon aikana. Koronavirustilanteen muuttumisen kannalta tuokin aikaväli on pitkä. Tilannetta seurataan koko ajan, Tähkä kertoo.

Koko kirjoitusten siirtäminen on kuitenkin äärimmäinen keino. Kokkolan suomalaisen lukion abiturientille, Roope Sarajärvelle, se olisi pahin mahdollinen vaihtoehto.

– Valmistuminen siirtyisi ja varmaan armeijaan meneminenkin viivästyisi ja myös kaikki opiskelusuunnitelmat, hän miettii.

Koko kirjoitusten siirto vaatii valmiuslain

Ylioppilastutkintolautakunnalla on mahdollisuus viilata jonkin verran koepäivien aikataulua, mutta koko tutkinnon siirtäminen täysin eri ajankohtaan vaatii valmiuslakia.

YTL on jo aikaisemmin päättänyt muuttaa 2021 koepäiviä niin, että kaksi reaalikoepäivää jaetaan neljäksi ja matematiikan koepäivä kahdeksi koepäiväksi. Tällä tavalla kokelaita voidaan järjestää lukioissa pienempiin ryhmiin, jolloin turvavälit saadaan suuremmiksi.

Tiina Tähkältä lähteekin nyt vakava vetoomus kirjoituksiin osallistuville, että he noudattaisivat lukioiden välittämää ohjetta kahden viikon omaehtoisesta karanteenista ennen kirjoitusten alkamista.

Hän uskoo, että tällä tavalla todennäköisesti onnistuttaisiin vähentämään kirjoitusten aikaisia altistuksia ja karanteeniin joutumisia.

Roope Sarajärvi aikoo pysyä kirjoitusten alla omissa oloissaan, koska haluaa turvata omalta osaltaan, että kirjoitukset saadaan järjestettyä. Hän uskoo suurimmaksi haasteeksi karanteenin pitämisessä sen, ettei pääse lukemaan kirjastoon.

– Kirjastossa pystyy hyvin keskittymään ja tulee opiskelumotivaatio, hän kertoo.

Sarajärvi aloitti kirjoituksiin lukemisen joulukuussa ja on nyt siinä vaiheessa, että oikeastaan enää vain kertailee vaikeimpia asioita. Hän aikoo kirjoittaa äidinkielen, matematiikan ja fysiikan.

Eriarvoistaako karanteenitilojen puute?

Lukiot ovat miettineet, pystyvätkö ne tekemään järjestelyjä, joilla karanteenissa oleva altistunut kokelas voisi muiden turvallisuutta vaarantamatta osallistua ylioppilaskokeeseen.

Seinäjoen lukion rehtori Teijo Päkkilä kertoo Ylelle, ettei heidän tiloissaan ole mitään mahdollisuutta järjestää turvallisia karanteenitiloja.

– Ei esimerkiksi mitään lasiseiniä ympärille, ja mitä ne auttaisivat, kun sama ilmastointijärjestelmä kierrättää ilmaa joka tilassa.

Heillä ylioppilaskokelaan altistuminen ja karanteeniin joutuminen tarkoittaa automaattisesti osallistumisen mitätöimistä eli oppilas ei pääse kokeeseen.

Ovatko kokelaat eriarvoisessa tilanteessa, jos osa lukioista pystyy turvaamaan kirjoituksiin pääsyn myös karanteenissa oleville oppilaille ja osa ei?

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä myöntää, että osassa lukioista voi olla tilanne, että löytyy tiloja ja valvojia sekä kunnan tai sairaanhoitopiirin puolelta tukea karanteenijärjestelyyn.

– Se on harvinainen tilanne. Lähtökohtaisesti tilanne on se, että karanteeniin asetettu kokelas hakee ilmoittautumisen mitätöintiä ja osallistuu tutkintoon seuraavilla kerroilla (esimerkiksi syksyllä 2021).

Hän myös muistuttaa, että lukioiden tämän hetken suunnitelmat ja järjestelyt eivät välttämättä karanteenitilanteessa toteudu, koska vasta lähempänä koepäiviä tiedetään, moniko oppilas on mahdollisesti altistunut ja moniko itse sairastunut.

Koronatartunnan saaneella ei ole mahdollisuutta osallistua ylioppilaskirjoituksiin.

Miten kävisi jatko-opintoihin hakemisen?

Jos koko ylioppilaskirjoitukset jouduttaisiin siirtämään pitkälle eteenpäin, poikkeuksellinen järjestely toisi haasteet abiturienttien jatko-opintoihin.

Lukion oppimäärä jo itsessään antaa hakukelpoisuuden esimerkiksi ammattikorkeakouluihin, mutta ei joka paikkaan.

– Nämä ovat sellaisia tilanteita, joissa yhteiskunnassa löytyy ratkaisuhalukkuutta. Ylioppilastutkintolautakunta tekee yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, jos tulee laaja-alaisempaa ongelmatilannetta ja katsotaan yhdessä, miten asia hoidetaan eteenpäin.

Roope Sarajärvi opiskelee kirjastossa.
Roope Sarajärvi haaveilee opinnoista, jotka liittyvät lääketieteeseen tai kemiaan. Hän on ehtinyt jo 2020 keväällä ja syksyllä kirjoittaa kemian, psyologian, englannin, biologian ja maantiedon. Taskussa on jo monta E:tä ja L. Kalle Niskala / Yle

Lukioilla on jo kokemusta kahdesta aikaisemmasta "koronatutkinnosta".

Keväällä 2020 reaaliaineiden kirjoittamista aikaistettiin viikolla. Se yllätti monet kokelaat, jotka olivat aikatauluttaneet lukemisensa alkuperäisen koepäivän mukaan.

– Aikaistuminen oli shokki. Siihen nähden meni kuitenkin ihan hyvin. Nyt olen aikatauluttanut lukemisen niin, että kestää yllätykset, jos niitä tulee, sanoo Sarajärvi.

Syksyn 2020 reaali jaettiin myös neljälle koepäivälle ja vieraan kielen pitkän oppimäärään koepäivä kahdeksi koepäiväksi.

Vaikka ylioppilaskirjoitukset ovat valtakunnallinen koe, joka järjestetään kaikkialla samalla tavalla, paikallisia eroja löytyy aina jonkin verran.

Aikaisemmin esimerkiksi paikkakunnalla riehuva vatsatautiepidemia on saattanut tuoda omia erityisjärjestelyitään kirjoitusten onnistumiseksi.

Nyt korona haastaa kaikkia.

– Myös ylioppilastutkintolautakunta yrittää pysyä terveenä ja altistumatta. Sensorikokoukset esimerkiksi pidetään etänä, ettei riskeerata saman aineen sensoreiden terveyttä, Tähkä kertoo.

Lue seuraavaksi: Abit joutuvat eriarvoiseen asemaan kevään yo-kirjoituksissa – ylioppilastutkintolautakunta ei huomioi etäopetuksen vaikutuksia

Lue seuraavaksi