Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lääketieteen riemuvoitto, vakaville sairauksille altistava, moraalittomiin tekoihin houkutteleva.

HPV- eli papilloomavirusrokotteeseen liittyy yhä paljon mielikuvia ja väittämiä, vaikka se on ollut Suomen kansallisessa rokotusohjelmassa jo vuosia.

Tyttöjen HPV-rokotukset aloitettiin vuonna 2013 yli 15 vuoden tutkimusten jälkeen. Poikien rokotusohjelmaan se tuli viime vuonna.

Samalla keskustelu rokotteen turvallisuudesta nousi jälleen esille.

– Kohu oli odotettavissa, sanoo terveysviestinnän dosentti, apulaisprofessori Noora Hirvonen Oulun yliopistosta. Hän työskentelee informaatiotutkimuksen oppiaineessa ja on tutkinut HPV-rokotekeskusteluja.

Hän luuli, että julkinen keskustelu aiheen ympärillä olisi vilkastunut jo aiemmin viime vuonna, kun poikien rokotukset alkoivat.

Sen sijaan HPV-keskustelu leimahti vuoden lopulla, kun rokotteen turvallisuutta ja hyötyjä kyseenalaistettiin verkossa järjestetyssä Terveys Summit -tapahtumassa, jonka taustalla on ravintohoitoja ja -lisiä kauppaava Biomed Oy.

Siinä eläkkeellä oleva anestesiologian erikoislääkäri Olli Erkola kertoi rokotteen aiheuttaneen vakavia haittoja nuorille.

Erkolan väitteet saivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n, Gynekologiyhdistyksen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin reagoimaan. Ne julkaisivat asiasta omat tiedotteensa. HUSin mukaan esitetyt väittämät olivat vääriä ja jopa vaarallisia (siirryt toiseen palveluun).

Myös vääriä terveysväittämiä julkisuudessa usein oikova lääketieteen tohtori Juhani Knuuti vastasi Erkolan väitteisiin perusteellisesti blogissaan (siirryt toiseen palveluun).

Rokotekeskustelussa näkyvät ääripäät

Leimahtaneessa keskustelussa ei Noora Hirvosen mukaan näytä olevan mitään uutta. Rokotteen turvallisuudesta ja tarpeellisuudesta on keskusteltu koko sen ohjelmassaolon ajan.

– Julkisuuteen nousee vain kärjistynyt osa, jossa ääripäät neuvottelevat asemistaan.

Tutkijatohtori, sosiologi Mikko Virtanen Helsingin yliopistosta arvioi, että kriittisten äänien nouseminen on ajalle ominainen piirre.

– Sosiaalinen media saa äänet kuuluviin.

Myös Virtanen on tutkinut HPV-rokotteen ympärillä käytävää keskustelua.

Hän on huomannut, että rokotekeskustelussa kriittisten äänien vastapainona on tieteeseen luottamisen eetos. Se koetaan jopa osana omaa identiteettiä, jolloin järkevät päätökset tehdään tieteeseen luottaen.

– Ajatellaan, että olet joko järkevää porukkaa tai huuhaa-porukkaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Syöpään sairastunut järkyttyi keskustelun tasosta

Yksi HPV-keskusteluihin sosiaalisessa mediassa osallistunut on Janna Tigerstedt, 42, joka on joutunut omakohtaisesti kokemaan, mitä HPV-virus voi saada aikaan. Hän sairastui viime vuonna yllättäen aggressiiviseen kohdunkaulan syöpään. Hän haluaa kertoa sairaudestaan avoimesti.

Tigerstedt havahtui viime keväänä kuukautisten välivuotoihin. Hän hakeutui gynekologille, jossa otettiin papakoe ja sen jälkeen HPV-testi. Syöpädiagnoosin hän sai kesällä ja hänet leikattiin elokuussa.

Leikkauksessa häneltä poistettiin kohtu, munanjohtimet, pala vaginaa ja sitä ympäröivää kudosta ja 30 imusolmuketta syövän leviämisen ehkäisemiseksi. Leikkaus kesti seitsemän tuntia. Sen jälkeen hän oli viikon sairaalassa.

Syöpä oli ärhäkkää laatua, joten Tigerstetd kävi vielä 28 kertaa lantion alueen sädehoidossa.

Syöpädiagnoosi oli yllätys, sillä aikaisemmissa papakokeissa ei ollut näkynyt merkkejä solumuutoksista.

– Minulle syöpä tuli kuin kertalaakista. Ikinä ei voi tietää, kuinka nopeasti se kehittyy tai kasvaa.

Tigerstedt on kertonut syövästään avoimesti esimerkiksi Facebookissa, sillä hänen mielestään aiheesta puhutaan liian vähän. Hän on seurannut HPV-rokotteen ympärillä käytävää keskustelua tyrmistyneenä.

– Sain kommentin tekstiini, että ennemmin otan syövän kuin rokotteen. Vastasin, ettet oikeasti tiedä mistä puhut.

Imusolmukkeiden poisto aiheuttaa alavartaloon lymfaturvotusta, jota ei voi poistaa. Lisäksi Tigerstedt kärsii rajuista vaihdevuosioireista, hikoilusta ja unettomuudesta.

Vaikka syöpä paranisi, se ja hoidot vaikuttavat elimistöön koko loppuiän.

– Harmi, ettei rokotetta ole aiemmin ollut.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Omakohtainen kokemus ajaa tieteellisen näytön ohitse

Viranomaiset tietävät HPV-rokotteen herättävän myös epäluuloja. Mikko Virtasen mukaan esimerkiksi THL on jalkautunut someen keskustelemaan aiheesta.

Noora Hirvosen mukaan on hyvä, että terveydenhuolto on lähtenyt mukaan keskusteluun ja kumonnut selkeästi virheellisiä väittämiä.

Mutta terveysasioiden viestintä on todella haastavaa.

– Ihmiset tulkitsevat sitä omista näkökulmistaan ja hyvin eri tavoin, hän sanoo.

Esimerkiksi osalle ihmisistä anestesiologian erikoislääkäri Olli Erkolan Terveys Summit -tapahtumassa esittämät väitteet rokotteen haitoista ovat tietoa, joka halutaan salata. Esimerkiksi HPV-rokotteen haittavaikutukset -Facebook-ryhmässä Erkolan esiintyminen keräsi kiitosta. Osa koki saaneensa vahvistusta ajatuksilleen, ettei rokote ole turvallinen.

Pyysimme juttuun haastattelua vanhemmalta, joka on julkisesti kertonut lapsensa sairastuneen HPV-rokotteesta. Hän ei kuitenkaan kokenut, että Yle pystyisi käsittelemään aihetta puolueettomasti.

Virtanen tunnistaa ilmiön, ettei osa ihmisistä luota instituutioihin.

– Myöskään mikään tieteellinen näyttö ei riitä, kun on omakohtainen ja lukittu kokemus omasta tai lapsen sairastumisesta. Uskotaan mieluummin, että tutkimukset ovat vinoja.

Virtanen sanoo, että kun sosiaalisessa mediassa on liikkeellä oman kokemuksensa kanssa, saa helposti vertaistukea, jolloin oma mielipide vahvistuu ja vakiintuu.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Myös lääkäri voi suhtautua rokotteisiin kriittisesti

Yleislääkäri Miikka Nummenpää suhtautuu HVP-rokotteeseen kriittisesti eettisistä syistä. Hän on uskonnoltaan katolilainen ja katsoo, että paras tapa suojautua virukselta on pidättäytyä vapaista seksisuhteista ja säästää itseään yhdelle elinikäiselle kumppanille.

Hän on kirjoittanut aiheesta blogissaan (siirryt toiseen palveluun)ja ottanut osaa rokotekeskusteluun myös podcastissaan (siirryt toiseen palveluun).

Nummenpää sanoo, että lääkäreiden pitää ottaa rokotteen mahdollisesti aiheuttamat vakavat sivuvaikutukset tosissaan.

– Potilaan kokemus tulee ottaa todesta, vaikka tilastollisesti syy-yhteyttä ei ole pystytty todistamaan.

Hän katsoo, että yksilöt voivat reagoida rokotteeseen eri tavoin. Sairastumisen syitä kannattaisi tutkia huolellisesti, jos rokotteella ja sairastumisella on vahva ajallinen yhteys.

Nummenpää sanoo ymmärtävänsä ihmisiä, jotka kokevat saaneensa rokotteesta haittavaikutuksia.

– Heihin ei tehoa viestintä, jossa toistetaan, että rokote ei aiheuta vakavia haittavaikutuksia.

Podcastistan julkaisun jälkeen Nummenpää on saanut paljon yhteydenottoja rokotekriittisiltä henkilöiltä. Heistä moni kokee tulleensa mielipiteensä vuoksi leimatuksi.

– Sosiaalinen media ruokkii vastakkainasettelua, mutta tieteessä ilmapiirin pitäisi olla sitä avoimempi, Nummenpää sanoo.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Moraalikeskustelu oli yllätys

HPV-rokotteeseen moraalisista syistä kriittisesti suhtautuvia on Miikka Nummenpään lisäksi muitakin. Hirvonen on tutkinut esimerkiksi pohjoissuomalaisen Kaleva-lehden verkkosivuilla rokotteesta käytävää keskustelua.

Siellä pohditaan muun muassa millaisia valintoja hyvät vanhemmat tekevät ja millaisin arvoperustein. Ja vaikuttaako rokotteen ottaminen lasten ja nuorten seksuaaliseen käyttäytymiseen?

Hirvonen kertoo yllättyneensä moraalikeskustelusta, sillä samanlaista seksin ympärille kietoutuvaa puhetta on pidetty tavallisena lähinnä Yhdysvalloissa.

– Pohjois-Pohjanmaalla vallitsevaa keskustelukulttuuria on syytä tutkia enemmän paikallisesti, sillä alueella on yksi Suomen matalimmista HPV-rokotekattavuuksista, Hirvonen sanoo.

Suurimmassa osassa Suomea HPV-rokotteen ottaminen on valtavirtaa, ja tilanne on Mikko Virtasen mukaan vakiintunut.

Hän arvelee, että kansallisella tasolla vakiintuminen tulee hieman nostamaan yleistä rokotekattavuutta, mutta tietyillä alueilla se saattaa jäädä matalaksi.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tietämättömyys laskee rokotekattavuutta

Gynekologisten syöpien erikoislääkäri Marja Simojoki on harmissaan, että negatiivinen uutisointi HPV-rokotteesta on noussut jälleen esille.

Hänellä on parhaillaan hoidettavana nuorehkoja naisia, joilla on levinnyt, parantumaton kohdunkaulan syöpä, joihin ei ole tarjolla hoitoa.

– Taistelemme syöpää vastaan, joka tulee lopulta johtamaan kuolemaan.

Simojoki on yksi lääkäreistä, joka on allekirjoittanut Gynekologiyhdistyksen lausunnon (siirryt toiseen palveluun) rokotteen turvallisuudesta.

– Syöpälääkärin näkökulmasta HPV-rokote on tieteen riemuvoitto. Se on ensimmäinen rokote, jolla voidaan ennaltaehkäistä syöpää.

Simojoki sanoo, että rokotetta on tutkittu hyvin laajasti. Yhteyttä vakaviin sivuvaikutuksiin ei ole todettu.

– Rokotetta on jouduttu tutkimaan erityisen paljon siihen kohdistuneiden väitteiden vuoksi.

Autoimmuunisairauksia on todettu saman verran sekä rokotetuilla että rokottamattomilla nuorilla.

– Nuori ikä altistaa sairauksille ja nämä nuoret olisivat sairastuneet ilman rokotettakin.

Simojoen mielestä gynekologista syövistä puhutaan vähän ja HPV-virukseen liittyy yhä paljon tietämättömyyttä.

– Mielletään, ettei asia koske minua tai meidän lapsia, sillä se leviää sukupuolikontaktissa.

Simojoen mukaan HPV-virus on niin yleinen, että siltä on vaikea välttyä. Virus leviää myös ihokontaktissa, ja sitä on todettu vastasyntyneilläkin.

– Pääsääntöisesti virus leviää seksuaaliteitse, joten sen vuoksi on tärkeää, että rokote annetaan nuorille ennen kuin seksuaalielämä on ajankohtainen.

HPV-rokotekattavuuden pitäisi nousta Suomessa 85 prosenttiin, jolloin tauti saataisiin hävitettyä maasta.

Pohjois-Pohjanmaalla kattavuus jäänyt noin 50 prosenttiin. Se on liian matala.

– Kohdunkaulan syövän esiasteita ja syöpää esiintyy meillä jatkossakin. Toki se harmittaa, kun rokote voisi nämä ennaltaehkäistä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Avain nuorissa ja kouluterveydenhoitajissa

Kansainvälisten tutkimusten perusteella tiedetään, että kouluterveydenhoitajilla on rokotteisiin suhtautumisessa merkittävä rooli.

Mikko Virtasen mukaan tehtävä on myös vaativa. Yhtäältä heidän pitää välittää virallista rokotetietoa ja toisaalta valmistaa nuoria tekemään tietoon pohjautuva yksilöllinen rokotepäätös.

– Kun yksilö punnitsee kysymystä omalla kohdallaan, voi hän päätyä tarkassa pohdinnassaan myös kielteiselle kannalle, ja toimia näin ollen toisin kuin THL toivoo.

Mutta mitä pitäisi tapahtua, että julkinen keskustelu HPV-rokotteen ympärillä muuttuisi?

Virtasen mukaan nuorten oma ääni olisi tärkeää nostaa esille. Sen avulla poteroituminen voisi vähentyä.

Hän on tutkimuksissaan huomannut, että nuoret itse osaavat keskustella rokotteesta pohtivasti ja heidän medialukutaitonsa on hyvä.

– Dramaattista, paniikkia lietsovaa puhetta on nuorten keskuudessa yllättävän vähän.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.