1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. turve

Moni koti lämpiää edelleen turpeella, mutta tänä vuonna siihen tulee iso muutos – Suomen tilanne on pantu merkille itänaapurissa: "Syksyllä kokeillaan, miten heidän logistiikkansa toimii"

Kaukolämpöyhtiöissä on jo ryhdytty vähentämään turpeen polttoa. Siirtymävaihe voi olla kivulias, moni yhtiö on ahtaalla, mutta hyviäkin esimerkkejä on.

turve
Lapuan Energian kaukolämpöä ja sähköä tuottava laitos. Piipuista tupruttaa vesihöyryä.
Kaukolämpöyhtiöt suunnittelevat turpeesta irtautumista. Lapuan Energian turpeenpoltto loppuu tänä keväänä. Elina Niemistö / Yle

Tänä talvena kaukolämpökattilat ovat pauhanneet kuumina. Kattiloissa on palanut puuta ja turvetta. Kaukolämpöyhtiöt ovat tahkoneet tiliä.

Mutta rahareikiä niillä onkin paikattavanaan.

Pääasiassa kaukolämpölaitoksemme polttavat erilaisia puupohjaisia raaka-aineita metsistä ja teollisuudesta. Suomessa on silti vielä kuntia, joissa asunnot lämmitetään turpeella. Seinäjoki, Oulu ja Jyväskylä ovat suurimmat turpeen polttajat.

Muutos on kuitenkin jo alkanut. Moni on jo luopunut ja moni tehnyt suunnitelmat turpeen polton lopettamisesta. Moni arvioi, että tänä vuonna turpeen käyttö romahtaa.

Se tarkoittaa usein mittavia investointeja. On arvioitu, että investointikustannukset (siirryt toiseen palveluun)energiayhtiöille olisivat kokonaisuutena noin 150-250 miljoonan euroa.

Hallituksen tavoitteen mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Suomi on myös sitoutunut useisiin kansainvälisiin sopimuksiin ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyen. Tavoitteiden saavuttamiseksi kivihiilen ja turpeen poltosta aiotaan luopua.

Kuormaaja lastaa haketta ja kuljettaa sitä kaukolämpölaitokseen.
Kauhavan Kaukolämpö lopetti turpeen polton jo viitisen vuotta sitten ja käyttää nyt puuperäisiä polttoaineita. Elina Niemistö / Yle

Päästökauppa vai vero – kumpi isompi paha?

Päästökauppa nosti roimasti turpeenpolton kustannuksia jo pari vuotta sitten. Turpeen veronkorotus tuo vielä lisäpaniikkia alalle.

Energiateollisuuden tilastojen mukaan turpeen poltto vähenee vuosi vuodelta. Näin on tapahtunut jo useamman vuoden ajan. Viime vuonna turpeen osuus kaikista kaukolämmön lähteistä oli 14 prosenttia, sitä edellisenä vuonna 15 prosenttia.

Nyt se meni hallitsemattomaksi ja tilanne on aika kaoottinen

Veli-Matti Ampiala, Lapuan Energia

Kuluvana vuonna turpeen käytössä tulee rajumpi pudotus, uskoo Energiateollisuuden tuotannosta vastaava johtaja Jari Kostama.

– Suurin syy on se, että päästöoikeuden hinnat ovat nousseet ja arvioiden mukaan hinta on edelleen nousussa. Toinen syy on kansallinen vero, sanoo Kostama.

Turpeen veronkorotuksesta päätettiin viime kesänä ja se päätettiin sitoa päästöoikeuksien kustannuksiin.

Lue tästä turpeen verotuksesta: Turpeen kiistelty veroetu ei poistunutkaan, vaan tilalle ilmestyi yllättäen uusi mekanismi – riittääkö se puolittamaan turpeen polton

Lapuan Energian toimitusjohtaja pitää juuri veronkorotusta suurimpana pahana. Hän muistuttaa, että kyseessä on lähes sadan prosentin korotus. Turpeen vero on noussut 3 eurosta 5,7 euroon per MWh.

– Meillä ei ole varaa enää polttaa turvetta, ja se korvataan hakkeella, sanoo toimitusjohtaja Veli-Matti Ampiala.

– Meillä turpeen polttaminen oli vielä kannattavaa, vaikka olimme päästökaupan piirissä. Turpeen määrä olisi vähentynyt ilman veronkorotustakin, mutta nyt se meni hallitsemattomaksi ja tilanne on aika kaoottinen.

Lapuan Energia aikoo lopettaa turpeen käytön tänä keväänä. Vielä viime vuonna turpeen osuus energialaitoksen raaka-aineesta oli noin puolet.

Lapuan Energian varastossa puuhaketta ja kaksi työntekijää.
Lapuan Energian toimitusjohtaja Veli-Matti Ampiala ja käyttöpäällikkö Pekka Luoma hakevarastossa. Elina Niemistö / Yle

Nopeita siirtymiä monessa kunnassa

Etenkin Etelä- ja Keski-Pohjanmaan kunnissa on useita pienempiä kaukolämpöyhtiöitä, joille turve on vielä tärkeä raaka-aine. Yle kysyi turpeesta luopumisen suunnitelmia näiltä yhtiöiltä.

Kauhavan Kaukolämpö on ollut etujoukoissa ja jättänyt turpeen taakseen vuonna 2015. Lapuan Energia aikoo luopua tänä keväänä. Närpiön Kaukolämpö suunnittelee uutta laitosta, joka ei enää polta turvetta ja tarkoitus on luopua turpeesta vuoteen 2023 mennessä. Kurikan Kaukolämmön tavoitteena on luopuminen vuoteen 2025 mennessä.

Kokkolan Energia on vähentänyt turpeen käyttöä jo neljänneksellä ja tavoittelee turpeesta irtoamista vuoteen 2028 mennessä. Seinäjoen Energia aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä ja etsii turpeelle korvaajia muun muassa hukkalämmöstä ja puusta.

Alavuden Biolämpö uskoo vielä, että hötkyily ei kannata.

– On selvitetty vaihtoehtoja, mutta vielä on toiveissa, että tässä otetaan pari askelta taaksepäin, toteaa Alavuden Biolämmön toimitusjohtaja Marko Vainionpää.

Kauhava oli kaukaa viisas

Etelä-Pohjanmaalla Kauhavan Kaukolämpö on siis jo etunenässä jättänyt turpeen taakseen. Turve on korvattu jo viitisen vuotta sitten metsähakkeella sekä sahojen ja teollisuuden sivutuotteilla.

Tällä hetkellä Kauhavan Kaukolämmön toimitusjohtaja Juho Lahtinen voi olla tyytyväinen.

– Toistakymmentä miljoonaa investoitiin, mutta kyllä se kannatti. Investointien jälkeen voitiin hintaa jopa laskea asiakkaille. On ollut onnistunut projekti, yllättää Lahtinen.

Silloiset polttokattilat olivat jo muutenkin elinkaarensa päässä, joten uusiminen oli edessä. Vuonna 2014 tehtiin Ylihärmään uusi biolämpölaitos, seuraavana vuonna rakennettiin Kauhavalle ja sitä seuraavana saneerattiin Alahärmässä.

– Turpeen käyttöä oltiin silloin jo yleisesti vähentämässä, joten ei enää investoitu vanhaan tekniikkaan. Otettiin uutta tekniikkaa käyttöön ja haettin energiatehokkuutta kaikessa, sanoo Lahtinen.

Kauhavan Kaukolämmön toimitusjohtaja Juho Lahtinen.
Kauhavan Kaukolämmön toimitusjohtaja Juho Lahtinen pitää luopumista Kauhavan kohdalla onnistuneena. Elina Niemistö / Yle

Ketjureaktio on alkanut

Vaikka Kauhava näyttää myönteistä esimerkkiä, monella muulla ovat edessään hankalat ajat.

Toholammin Energian toimitusjohtaja Toni Mäki-Asiala pitää tämän hetken tilannetta varsin mahdottomana.

Nyt tehty turpeen veronkorotus ei ole Toholammilla vähentänyt turpeen käyttöä, koska samalla korvaavien tuotteiden hinta on noussut. Mäki-Asiala sanoo, että polttoainekustannukset ovat kymmenessä vuodessa nousseet yli 50 prosenttia.

– Tämä vuoden vaihteen veronkorotus on aiheuttanut ketjureaktion. Sen jälkeen myös puun hinta on noussut ja se on tuonut myös kymppitonneja lisää kustannuksiin. On tosi haastava tilanne, eikä oikein hyvää ratkaisua ole tällä hetkellä, sanoo Mäki-Asiala.

Toholammin Energia on joutunut juuri pyytämään kunnalta lisää pääomaa, jotta se selviytyy lähivuodet. Turpeen polttoa se ei vielä tällä vuosikymmenellä ole lopettamassa. Turpeen osuus on tällä hetkellä yli puolet poltettavasta raaka-aineesta. Loput hoituu hakkeella ja purulla.

Kaukolämmön hinnat nousseet jo

Jo päästökaupan takia moni yhtiö on joutunut nostamaan kaukolämmön asiakashintoja. Esimerkiksi Seinäjoen Energia nosti hintoja jo viime vuonna, vuoden 2020 alusta. Kurikan kaukolämpö teki korotuksen tämän vuoden alusta "keskimäärin 2 % ylöspäin".

Venäjältä on jo tullut useita yhteydenottoja

Veli-Matti Ampiala, Lapuan Energia

Lapuan Energian Ampiala uskoo myös, että kaukolämmön asiakashinnat nousevat. Ampiala harmittelee myös siksi, että pitää turvetta parhaana polttoaineena.

– Kattilan hyötysuhde laskee ja päästöt kasvaa, koska turve on ollut erittäin hyvä lisäpolttoaine. Tuo pienempi kattila jää käyttökelvottomaksi ja se pitää joko remontoida, ostaa uusi tai vaihtaa polttoaine kaasuun tai johonkin muuhun, selittää Ampiala.

Se tarkoittaa 1–3 miljoonan euron investointia.

– Niitä rahoja ei ole. Ne lainataan ja tietysti loppumaksaja on kuluttaja eli kaupungin asukkaat.

Lue myös: Kysely: Energian hinta nousi suomalaisten mielissä tärkeämmäksi asiaksi kuin päästövähennykset ja ilmastonmuutoksen hillintä

Korvaavat tuotteet: puu ja hukkalämpö

Puupohjaiset polttoaineet ovat kaukolämmön tuotannossa pääasiallinen lähde. Kattiloissa palaa vaihtelevasti metsistä ja sahoilta saatavat korjuutähteet, hake, puru ja teollisuudessa syntyvät sivuvirrat. Joku polttaa myös jätepuuta.

Lähes kaikki turpeesta luopuvat sanovat korvaavansa turpeen puuhakkeella.

– Valtaosa isommista energiaturpeen käyttäjistä on siirtymässä polttohakkeen käytöön. Se tulee teollisuuden sivutuotteina tai metsänhoidon tähteinä, toteaa myös Energiateollisuuden Kostama.

Pelkkään polttamiseen ei kuitenkaan onneksi satsata, vaan reilussa kasvussa on myös esimerkiksi hukkalämmön talteenotto.

– Toki myös poltolle vaihtoehtoiset teknologiat kasvavat. Viime vuonna tehdyn kyselyn perusteella kolmasosa kaukolämmön tuotannosta voisi jo vuonna 2030 perustua poltolle vaihtoehtoisiin teknologioihin, kuten hukkalämmön ja geotermisen lämmön talteenottoon.

Mutta mistä puuhake tulee?

Puuhakkeen ja muiden puuperäisten polttoaineiden riittävyydestä on esitetty uhkakuvia. Isoimpana pelkona tuntuu olevan se, että kaikki kilpailevat samoista raaka-aineista. Kemiin rakennettava sellutehdas huolettaa.

Lapuan Energian toimitusjohtaja Ampiala uskoo, että hakkeesta tulee vielä pulaa ja sitä pitää tuoda ulkomailta.

– Meillä on hyvät yhteistyökumppanit hakkeen toimitukseen, mutta tuontihake varmasti tulee meilläkin eteen. Etenkin sitten, kun Kemin sellutehdas valmistuu ja tulee mukaan kilpailemaan samasta puusta, mitä markkinoilla on.

Lue myös: Kemin uusi sellutehdas nielee yhdeksän juna- ja 180 rekkakuormaa puuta joka päivä – metsäjohtaja: "Iso lisäys nyt jo suhteellisen korkeaan puunkäyttöön"

Suomen tilanne on pistetty selvästi merkille jo itänaapurissa. Ampiala kertoo, että venäläiset ovat olleet aloitteellisia.

– Venäjältä on jo tullut useita yhteydenottoja, että oletteko kiinnostuneita. Syksyllä luultavasti kokeillaan, että miten heidän logistiikkansa toimii, sanoo Ampiala.

Energiateollisuuden Kostama vahvistaa, että jo vuonna 2019 tuontihakkeen osuus oli 21 prosenttia. Hän kertoo, että yrityksiltä saatujen tietojen mukaan määrä on kasvanut viime vuonna. Hän ei pidä sitä kuitenkaan kovin huolestuttavana.

– Niin markkinat toimivat. Sitä käytetään, mikä on edullista ja saatavilla.

Puuhaketta varastossa Lapuan Energian laitoksella.
Puuhaketta Lapuan Energian varastossa. Elina Niemistö / Yle

Puunkorjuuseen tulossa lisärahaa

Kostama ei usko, että kaukolämpöyhtiöt ja sellutehtaat kilpailevat samoista tuotteista.

– En usko, että energiakäytöstä pystyttäisin maksamaan samantapaisia hintoja kuin metsäteollisuuden raaka-aineesta maksetaan. Toisaalta kyllä tässä maassa puun sivuvirtaa ja metsänhoidon tähdettä piisaa, jos se otetaan täysimääräisesti käyttöön.

Kostama viittaa siihen, että nuoren metsän hoidossa on hakkuurästejä, jotka kasvavat koko ajan.

– On arvioitu, että on 800 000 hehtaaria rästiä ja se tarkoittaa energiana 80 terawattituntia eli todella paljon hyödyntämätöntä energiaa.

Hallitus on itse asiassa tarttunut juuri tähän. Viimeisimmässä lisätalousarvioesityksessä on kohdennettu määrärahaa nuoren metsän hoitoon ja pienpuun korjuuseen. Tavoitteena on turpeen energiakäytön vähentyessä lisätä kotimaisen pienpuun määrää markkinoilla.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan (siirryt toiseen palveluun) "hyödyntämällä nuorten metsien hoidon sivuvirrasta saatavaa pienpuuta, voidaan välttää teollisuudelle käyttökelpoisen ainespuun päätymistä energiakäyttöön".

Vähentäminen näkyy päästöissä

Siirtymävaihe voi tehdä kipeää, mutta kaikki vaiva ei ehkä ole turhaa. Kun kivihiilen ja turpeen poltto on vähentynyt, ovat myös päästöt pienentyneet. On siis menty juuri siihen suuntaan, minne pitääkin.

Tilastojen mukaan kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet 13 prosenttia edellisvuodesta. Siihen tosin vaikuttaa myös se, että vuonna 2020 oli lämmin talvi.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana päästöjen on laskettu vähentyneen peräti 46 prosenttia.

Energiateollisuuden mukaan päästöjen vähenemisen taustalla on siirtyminen kivihiilestä ja turpeesta biomassaan ja hukkalämpöihin energian lähteenä.

Lue myös: Jättiraportti: Luonnolle tarvitaan hintalappu, koska taloutemme, elämämme ja hyvinvointimme on täysin riippuvainen luonnosta

Energiaturpeen käyttö vähenee nopeammin kuin haluttiin – pulassa ovat yrittäjät ja maatalous: "Kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa"

Turvetuotannon muutoksiin valmistaudutaan maakunnissa - luonnonsuojeluliitto muistuttaa alasajon olleen tiedossa pitkään: "Joka asiassa tulee lopussa se hätä"

PTT selvitti turvealan kutistumisen vaikutuksia – Etelä-Pohjanmaa menettää maakunnista eniten

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23 saakka.

Lue seuraavaksi