Inflaatio – kuluttajahintojen nousu eli rahan arvon lasku – on alkanut kiihtyä koronavuoden apatian jälkeen. Kuluttajahinnat nousivat tammikuussa sekä Suomessa että koko euroalueella pyöreän prosentin, pitkästä aikaa, tilastoviranomainen Eurostat (siirryt toiseen palveluun) kertoi tiistaina.
Suomessa inflaatiota nopeuttivat vuoden alussa voimaantulleet veronkorotukset, jotka nostivat alkoholin, tupakan ja liikenteen hintoja. Toisaalta myös esimerkiksi omakotitalojen arvot kiipeävät rivakasti, samoin pitkien junamatkojen.
Vaikka prosentin nousu vaikuttaa pieneltä, se on kuitenkin selvä muutos aiempien kuukausien hyvin heikkoon tai negatiiviseen inflaatioon.
Niin kutsuttu pohjainflaatio nousi tammikuussa nopeammin kuin yli viiteen vuoteen eli 1,4 prosenttia vuotta aikaisemmasta. Pohjainflaatiosta on putsattu pois ruoka ja energia, joiden hinnat voivat vaihdella voimakkaastikin.
Ekonomistit seuraavat tarkkaan juuri tätä tilapäisistä tekijöistä siivottua inflaatiota, koska se kertoo talouden pohjavireestä selvemmin.
Nousevatko hinnat edelleen?
Tammikuun nousun taustalla on eläkeyhtiö Elon pääekonomistin Tiina Heleniuksen mukaan osittain teknisiä asioita eli esimerkiksi se, että inflaation mittaaminen on koronavuoden seurauksena muuttunut. Siitä lisää jutussa myöhemmin.
– Tärkeä asia taustalla on raaka-aineiden ja energian, esimerkiksi öljyn, hinnannousu. Tämä alkaa tulla läpi [hintoihin], ja uskoisin että se näkyy tänä vuonna inflaatiossa hyvinkin selvästi ja että inflaatio kiihtyy, Helenius sanoo.
Maailman merillä on puutetta konttikuljetuksista, ja kuljetusten hinnat ovat paikoin jopa kolminkertaistuneet. Samoin esimerkiksi autojen, tietokoneiden ja älypuhelinten valmistuksessa tarvituista puolijohteista on pulaa, kun ihmiset ovat haalineet teknisiä laitteita korona-aikana aiempaa enemmän.
Kaikki tämä voi siirtyä vielä kuluttajahintoihin.
Johtopäätöstä kuluttajahintojen pysyvästä noususta ei kuitenkaan vielä yhden kuukauden perusteella voi tehdä. Hintoja on korona-aikana hankalampi mitata kuin tavallisina aikoina, Tilastokeskuksen yliaktuaari kirjoittaa (siirryt toiseen palveluun).
Lue arvio marraskuulta: IMF:n blogisti: Pandemia muutti kulutusta ja viralliset inflaatioluvut näyttävät siksi liian pieniltä
Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto korostaa tammikuun hintojennousun olevan teknistä eli esimerkiksi vuodenaikaan liittyvää ja kertaluonteista.
Hänen mielestään olennaista on se, miten pian pandemia hellittää.
– Koronatilanteesta riippuu, tuleeko äkillisiä kulutuspiikkejä. Voi hyvinkin olla, että saattaa tulla suhteellisia hinnannousuja eri sektoreilla, mutta euroalueella tarvitaan muutakin, että tulisi oikein iso inflaatio-ongelma, Murto sanoo.
Mikä hintoja nostaisi?
Pandemian jälkeisessä maailmassa hinnat saattavat nousta kahdesta syystä.
Ensinnäkin elvyttäessään taloutta keskuspankit ovat painaneet historiallisen paljon rahaa. Samaan aikaan kuluttajat ovat panneet rahaa säästöön, kun he eivät ole voineet kuluttaa entiseen tapaan. Kaikki tämä raha voi tulvahtaa yhtäkkiä markkinoille.
Erityisen paljon inflaatiota pelätään Yhdysvalloissa. Uusi presidentti Joe Biden on luvannut selvästi Eurooppaa suurempaa elvytystä.
1 900 miljardin dollarin elvytyspaketti yhdistettynä keskuspankin löysään rahapolitiikkaan voi johtaa kiihtyvään kuluttajahintojen nousuun. Inflaatiossa onkin Yhdysvalloissa selvästi Eurooppaa enemmän kiihtymispaineita.
– Puhe Yhdysvaltojen inflaatiosta ja kuumenemisesta on tavallaan myös hyvä merkki, koska se kertoo, että pahimmasta koronakriisistä aletaan päästä globaalissa taloudessa, Risto Murto huomauttaa.
Sama ilmiö saattaa silti olla edessä Euroopassa ainakin joillakin palvelualoilla ja joissakin tuotteissa.
Ihmisille voi tulla into ostaa, mutta yritykset eivät pysty lisäämään tarjontaa riittävästi. Syntyy pullonkauloja. Kun yritykset lisäksi haluavat taas alkaa tehdä voittoja, tulee painetta hintojen korotuksiin.
– Mutta Euroopassa tilanne on siis vielä hyvin erilainen, ja kuten myös kotimaisessa keskustelussa nähdään, korona painaa vielä voimakkaasti, Murto painottaa.
Mitä inflaatiosta seuraa?
Tammikuun inflaatioluvuista paljastui, että esimerkiksi asuminen, energia ja alkoholi vievät aiempaa isomman osan kuluttajien rahoista. Esimerkiksi hotellien, ravintoloiden ja matkailun merkitys puolestaan on kutistunut romahtaneen kulutuksen myötä.
Myös korkokenkien, huivien ja pukukorujen menekki on lässähtänyt, ja niiden seuraaminen putosikin tammikuussa kokonaan pois inflaation mittaamisessa käytetystä hyödykekorista (siirryt toiseen palveluun).
Kun pandemiasta toivutaan, tilanne voi kääntyä ja eri hinnat voivat syöksähtää.
– Jos kotitalouksien tulot, esimerkiksi palkkatulot, eivät sopeudu inflaation tahdissa, niin ostovoima rapautuu, Tiina Helenius sanoo.
Asuntovelallisille vaikutukset tulisivat kahta kautta. Inflaatio toisaalta syö velkaa, kun rahan arvo laskee, mutta toisaalta se nostaa korkoja.
Juuri nyt Euroopan keskuspankin olisi kuitenkin vaikeaa muuttaa rahapolitiikkaansa eli nostaa korkoja, koska eri euromaissa hinnat kehittyvät eri suuntiin. EKP:n päätehtävä on turvata hintavakaus koko euroalueella.
Saksa ja Hollanti hintanousun kärjessä euroalueella
Hinnat kehittyvät hyvin eri tavalla eri puolilla Eurooppaa. Euroalueen maista hintojen nousu oli tammikuussa nopeinta Hollannissa ja Saksassa. Niissä hinnat kallistuivat 1,6 prosenttia.
On luonnollista, että inflaatiovauhdit erkaantuvat koronan seurauksena, Helenius ja Murto sanovat. Etelä-Euroopan taloudet ovat kärsineet koronasta suhteellisesti eniten, koska matkailulla ja palveluilla on siellä erittäin suuri merkitys.
Kun rahapolitiikalla on käytännössä mahdotonta vaikuttaa esimerkiksi Kreikan hintojen toipumiseen, katseet pitää Risto Murron mielestä kääntää kansalliseen finanssipolitiikkaan ja esimerkiksi EU:n elpymispakettiin.
– Sitä kautta elvytystä pystytään kohdentamaan paljon tarkemmin, Murto sanoo.