1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. jänikset

Rusakot tekevät nyt tuhojaan omenatarhoissa – ammattiviljelijä otti kovat keinot käyttöön: "Kun jälkiä näkyy, niin mettämiehet paikalle"

Eteläisessä Suomessa rusakoita on nyt varsin paljon ja kanta on voimakkaassa kasvussa.

jänikset
Rusakko makaa hangella ja metsästyskoira ulvoo vieressä
Jahti tuotti tulosta. 1-vuotias sveitsinajokoira Hamied tyytyväisenä rusakon vieressä.Tero Lannes

Petteri Holopaisen hedelmä- ja marjatila Etelä-Karjalassa Lemillä on tarkasti aidattu. Tilalla on tuhansia omenapuita ja mansikantaimia. Yksikin rusakko omenatarhassa voisi saada pahaa jälkeä aikaan.

– Ei haittaa mitään, jos jänis syö puista vesiversoja. Jos se syö perusrungon ympäri, silloin puun nestevirtaus loppuu ja puu kuolee, kertoo Holopainen.

Metsästäjät auttavat hedelmä- ja marjanviljelijää rusakon pyynnissä.

Petteri Holopainen kiertää säännöllisesti tilukset ja tarkistaa, etteivät jänikset ole päässeet viljelysten sisäpuolelle. Toistaiseksi jänikset eivät ole pahoja tuhoja päässeet Holopaisen tarhoissa tekemään.

– Onneksi on näitä innokkaita koiramiehiä, joilla on hyviä koiria. Jos jäniksen jälkiä näkyy, niin silloin soitan mettämiehet paikalle, kertoo Petteri Holopainen.

Rusakon jälkiä Holopaisen marja- ja hedelmätilan omenapuiden luona.
Holopaisen tilalla on tuhansia omenapuita tarkasti aidatulla alueella. Yksikin rusakko voi tehdä melkoiset tuhot.Kalle Purhonen / Yle

Viikonloppuisin jäniksenmetsästäjät ovatkin tuttu näky Holopaisen taimitarhojen läheisyydessä.

Metsästysmäärät romahtaneet

Metsäjänis ei viihdy asutusten läheisyydessä, toisin kuin serkkunsa rusakko. Metsäjänis elää koko Suomessa. Rusakon elinpiiri sen sijaan on Oulu–Joensuu-linjan eteläpuolella.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan rusakoita on runsaasti eteläisessä Suomessa, vaikka tarkempia lukumääriä on vaikea arvioida. Rusakkokanta on Luken erikoistutkija Andreas Lindénin mukaan voimakkaassa kasvussa kaikilla alueilla missä rusakoita esiintyy.

– Koko maan kanta on liki kymmenkertaistunut kolmessa vuosikymmenessä, sanoo erikoistutkija Andreas Lindén.

Arvio perustuu vuosittaiseen riista- ja peltokolmiolaskentaan eli metsästäjien tekemiin lumijälkihavaintoihin.

Metsäjänis: Pituuus 50–60 cm, paino n 2,5–3,5 kg, Rusakko:Pituus 50–70 cm, paino 3–7 kg
Asmo Raimoaho / Yle

Rusakon ja metsäjäniksen metsästysaika alkaa syyskuun alussa ja päättyy helmikuun lopussa.

Rusakoiden metsästysmäärä on viime vuosina pysynyt noin 60 000 yksilössä vuodessa.

Sen sijaan metsäjänisten metsästysmäärät ovat vähentyneet rajusti. 10 viime vuoden aikana metsäjäniksen saalistusmäärät ovat puolittuneet.

Kun vuonna 2009 metsäjäniksiä saalistettiin vuodessa yli 200 000 kappaletta, kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2019 saalismäärä oli enää 80 000.

Jänissaaliit vuosina 1996-2019
Asmo Raimoaho / Yle

Aivan tarkkoja metsästysmääriä ei ole tiedossa, koska jäniksen metsästyksestä ei tarvitse tehdä saalisilmoitusta Suomen riistakeskukselle.

Metsästäjät tarhurin avuksi

Tuusulalaiset Sonja Hyväri ja Tero Lannes viettävät vapaa-aikansa Lemillä. Molemmat kuuluvat metsästysseura Lemin riistamiehiin.

Syksystä aina helmikuun loppuun asti viikonloput kuluvat jänisjahdissa kahden sveitsinajokoiran, Oivan ja Hamiedin, seurassa.

– Petteri Holopaisen tilalle tietysti tullaan, ja samoin on muutamia taloja, joiden lähettyvillä käydään ihan vakituisesti jäniksiä ajamassa, kertoo Sonja Hyväri.

Kuollut rusakko roikkumassa
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan rusakkokanta on liki kymmenkertaistunut kolmessa vuosikymmenessä.Tero Lannes

Ammattiviljelijöiden lisäksi rusakot voivat olla ongelma myös kotipuutarhoissa, joissa rusakot voivat intoutua syömään omenapuita.

– Joskus kun ollaan passissa, niin joku ohikulkija tulee ja sanoo, että meidän pihalla on tosi paljon rusakoita. Voisitteko tulla sinnekin ampumaan niitä, kun ne syövät omenapuut ja kaikki muut pihaistutukset, kertoo Sonja Hyväri.

Tero Lannes ja Sonja Hyväri metsästyskoiriensa kanssa.
Sonja Hyväri ja Tero Lannes sekä Oiva ja Hamied etsimässä jäniksen jälkiä.Kalle Purhonen / Yle

Hedelmä- ja marjanviljelijä Petteri Holopainen huomaa aidassa pienen noin 10 senttimetriä kertaa 10 senttimetriä kokoisen reiän.

– Näin pienestä reiästä jänis pääsee tarhaan. Nyrkkisääntö on, että jos jäniksen pää mahtuu reiästä, niin siitä menee läpi koko elukka, sanoo Petteri Holopainen.

Aitauksen kiertäminen ja tarkastus kuuluvatkin Petteri Holopaisen päivittäisiin rutiineihin.

Riistalajit runsastuneet

Jänismetsästyksen rinnalle on tullut myös muita metsästettäviä lajeja ja monia uusia metsästysmuotoja, jotka ovat vieneet kiinnostusta jäniksen metsästyksestä, kertoo Suomen Riistakeskuksen Kaakkois-Suomen piirin riistapäällikön Henri Mutanen.

– Mielenkiinto esimerkiksi pienten sorkkaeläinten ja pienpetojen metsästykseen eri metsästysmuodoin on lisääntynyt. Myös hirvijahti on edelleen suuressa suosiossa, sanoo Henri Mutanen.

Henri Mutanen epäilee, että eteläisessä Suomessa sääolosuhteiden ja elinympäristöjen muutokset selittävät suurimmilta osin metsäjäniksen kannan laskua.

Valkoinen metsäjänis on talvella helppo saalis petoeläimille. Vähälumiset talvet taas ovat eduksi rusakolle, joka on harmaanruskea kesät talvet. Asutusten läheisyydessä viihtyvä rusakko saa myös paremman suojan pedoilta.

Neljä rusakkoa ruokailemassa yöllä
Riistakamerakuvassa ainakin neljä rusakkoa yöaterialla.Sirkka Haverinen / Yle

Kotipuutarhurin paras keino välttyä jänistuhoilta on suojata pensaat ja hedelmäpuut riittävän korkealla ja tiheällä suojaverkolla.

Omenapuu suojattu verkolla. Lunta puoli metriä.
Lumisena talvena ei edes metrin korkuinen verkko suojaa omenapuuta jänikseltä.Petri Kivimäki/Yle
Metsästäjät Sonja Hyväri ja Tero Lannes sekä sveitsinajokoirat Oiva ja Hamied ovat mielellään rusakkojahdissa. Sirkka Haverinen haastattelee.
Lue seuraavaksi