1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Suomalaistutkija Ville Pimenoff osoitti Tukholman rajun ylikuolleisuuden jo pandemian alussa, ja nyt hänellä on varoitus: "Suomessa ja Ruotsissa eletään ratkaisevia hetkiä”

Tutkijan mukaan kuolleisuus voi kasvaa nopeastikin, jos virusmuunnosten leviämistä ei saada hallintaan.

koronavirus
Ville Pimenoff.
Virustutkija Ville Pimenoff työskentelee Tukholman Karoliinisessa instituutissa, joka on maailmankuulu. Hän toimii myös valtioneuvoston kanslian COVID-19-tutkimusraporttia kirjoittavassa asiantuntijaryhmässä.Kirsi Heikel / Yle

TUKHOLMA. Tie Karoliinisen instituutin Flemingsbergin kampukselle kulkee Alfred Nobelin kunniaksi nimettyä tietä pitkin.

Sokkeloisen kampuksen käytävillä kulkee opiskelijoita, joista useimmilla on visiirit kasvoillaan.

Karoliininen instituutti on yksi maailman johtavista lääketieteen yliopistoista ja tutkimuskeskuksista.

Suomalainen geneetikko ja virustutkija Ville Pimenoff siirtyi tänne vuosi sitten Espanjan Barcelonasta, jossa hän tutki syöpää aiheuttavia viruksia Katalonian syöväntutkimuskeskuksessa.

Siellä hän teki työryhmänsä kanssa ainutlaatuisen löydön.

Hän osoitti ensi kertaa, että neandertalinihminen todennäköisesti tartutti esi-isiimme virustyypin, joka edelleen aiheuttaa suurimman osan muun muassa kohdunkaulan syövistä.

Karoliinisessa instituutissa hän selvittää viruksista (siirryt toiseen palveluun) muun muassa sitä, miksi sairauksien, kuten syövän ilmaantuvuus väestössä kasvaa.

Koronavirus on ollut osa hänen tutkimustyötään koko pandemian ajan.

Ihmisiä ulkoilemassa aurinkoisena päivänä Malmössä 14. helmikuuta.
Etelä-Ruotsin Malmössä nautittiin aurinkoisesta säästä helmikuussa. Malmössä vietetään parhaillaan koulujen hiihtolomia. Johan Nilsson / EPA

Nyt Tukholmassa ollaan kolmannen aallon kynnyksellä.

Tartuntojen määrä on kasvanut nopeasti.

– Sekä Suomessa että Ruotsissa eletään nyt todella ratkaisevia hetkiä sen suhteen, missä pandemiatilantessa ollaan kuukauden kuluttua, hän sanoo.

Mitä on edessä?

Sekä Suomessa että Ruotsissa leviää herkemmin tarttuvia virusmuunnoksia samaan aikaan, kun vietetään hiihtolomia.

Koronaviruksen brittimuunnos leviää viranomaisten mukaan Ruotsissa koko yhteiskunnassa, mutta eteläafrikkalaista varianttia on löydetty vähemmän.

Maassa löydettiin pari päivää sitten myös brasilialaista virusmuunnosta kahdesta eri perheestä.

Pimenoffin mukaan toistaiseksi ei ole nähtävissä, että muunnokset olisivat kantavirusta vaarallisempia. Vaara aiheutuu siitä, että ne tartuttavat herkemmin enemmän väestöä ja näin altistavat enemmän myös riskiryhmiä.

Asa Wernsten tyskentelee koronavirustestipaikalla Arlandan lentokentällä
Asa Wernsten koronavirustestipaikalla Arlandan lentokentällä 22. helmikuuta.Claudio Bresciani / EPA

Virusmuunnokset muodostavat monta avointa kysymystä, jotka puhuttavat tiedeyhteisössä.

– Joudummeko kehittämään koko ajan uusia rokotteita? Kuinka paljon virus muuntuu lähitulevaisuudessa vai pystymmekö hallitsemaan tilannetta?

– Entä mikä vaikutus viruksen muunteluun on rokotuskattavuudella, joka saavutetaan ja sillä, että käytetään eri rokotteita, hän luettelee teemoja.

Yksi vaihtoehto voi olla sekin, että riskiryhmiä joudutaan rokottamaan jossain vaiheessa uudelleen.

– Virusvarianttien takia tilanne on haasteellinen juuri nyt ja pahentunut monissa maissa, kuten Suomessa.

Selittääkö uusi tutkimustulos virusmuunnosten leviämistä?

Yksi kiinnostavimmista tuoreista tutkimustuloksista (siirryt toiseen palveluun) koskee oireettomia taudinkantajia.

Södersjukhuset Tukholmassa
Södersjukhuset Tukholmassa. Sairaalahoidon tarve on kasvanut jälleen Ruotsissa. Daniel Ivarsson

– Alustavat tulokset viittaavat siihen, että osa nuorista aikuisista, jotka sairastavat koronavirustaudin oireettomana voivat sairastua siihen uudelleen ja silloinkin suurimmaksi osaksi oireettomana, Pimenoff kertoo.

Hänestä tämä voi osaltaan selittää sitä, miksi epidemia leviää usein huomaamatta ja tyypillisesti sykähdyksittäin.

Vieläkään ei tiedetä, mistä syystä osa sairastaa koronavirustaudin oireettomana.

– Jos laajemmistakin tutkimusaineistoista ilmenee, että oireettomat ovat oleellinen ryhmä taudinlevittäjinä, tämä on hyvin tärkeä tieto, hän sanoo.

Pandemian alussa ohjeistukset painottuivat oireisiin. Jos oli pienintäkään epäilyä sairastumisesta, piti jäädä karanteeniin.

Laskettelija ilmassa hyppyrin jälkeen aurinkoisessa rinteessä.
-Hiihtolomia vietetään tilanteessa, jossa herkemmin tarttuvat muuntautuneet virukset leviävät. Lähiviikot näyttävät, millainen yhdistelmä tämä on, sanoo Ville Pimenoff. Petteri Bülow / Yle

Oireettoman on kuitenkin hyvin vaikeaa tietää olevansa kantaja.

– Kaikkia ei voida joka hetki testata, joten käytännön keinoina ovat etäisyyksien pitäminen ja kontaktien rajoittaminen.

Koska pandemia helpottaa?

Vuodenvaihteen toiveikkuus normaalimpaan elämään palaamisesta on karissut niin Suomessa kuin Ruotsissakin.

Tutkija Ville Pimenoff ei uskalla arvioida, koska tutumpi arki koittaa. Vielä ollaan selvästi keskellä pandemiaa.

Hän uskoo, että koronaviruksesta tulee kausiluonteinen epidemia.

– Odotettavissa on, joskin ei varmaa, että viruksen vaarallisuus vähenee vuosien myötä.

Ville Pimenoff.
Ville Pimenoff tutkii Karoliinisessa instituutissa muun muassa sitä, miksi sairauksien, kuten syövän ilmaantuvuus väestössä kasvaa.Kirsi Heikel / Yle

Pandemiasta on tullut niin massiivinen, että edessä on monta tekijää, jotka pitää vielä ratkaista, hän painottaa.

Yksi esimerkki on rokotteiden saatavuus ja se kuinka iso osa väestöstä saadaan rokotettua.

– Kun koko maailma pitää rokottaa yhtä aikaa, ei siihen ole mitään logistista järjestelmää valmiina, hän muistuttaa.

Voiko Suomen ja Ruotsin koronalukuja vertailla?

Ville Pimenoff toimii myös valtioneuvoston kanslian COVID-19-tutkimusraporttia kirjoittavassa asiantuntijaryhmässä. Hän on käynyt mahdollisuuksien mukaan Suomessa pandemian aikana.

Hänestä Suomen ja Ruotsin koronalukujen vertailu ei ole mielekästä.

– Suomen ja Ruotsin lähtökohdat olivat niin erilaiset, että vertailu on lähes mahdotonta.

Haaparanta
Haaparannan ostoskeskukset olivat autioita viime keväänä, kun raja oli Suomen puolelta kiinni. Simon Eliasson / Yle

Lähtökohdilla hän tarkoittaa eroja esimerkiksi väestön alueellisessa koossa, ikärakenteessa, liikkuvuudessa ja ympäristössä.

Hänestä monet menivät “numerohypnoosiin” viime keväänä. Tartuntamäärien tai kuolleisuuslukujen kasvua verrattiin eri maihin ilman, että niitä suhteutettiin järkevällä tavalla.

Pimenoff tutki kuitenkin kollegoidensa kanssa Tukholman kuolleisuutta (siirryt toiseen palveluun) tarkastellen viime kevään pahinta aikaa, maalis-huhtikuuta ja verraten lukuja edellisten kymmenen vuoden lukuihin samalta ajanjaksolta.

– Havaitsimme selvästi, että ylikuolleisuus kasvoi heti pandemian saavuttaessa Tukholman.

Heidän aineistossaan oli mukana myös Tukholman ruumishuoneiden kuolintodistuksia.

– Arvioimme, että yli 20 prosenttia koronaan liittyvistä kuolemista jäi epidemian alussa tilastoimatta, koska tilanne paheni niin nopeasti, ettei kaikkia vainajia välttämättä ehditty koronatestata.

Terveysviranomaiset ovat korostaneet, että kuolleisuutta pitäisi katsoa koko vuoden osalta tai esimerkiksi koko pandemian ajalta.

Pimenoff katsoo, että ylikuolleisuuden arviointi antaa selkeämmän kuvan epidemian vaikutuksista heti alkuvaiheessa.

Lue seuraavaksi