1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ylioppilaskirjoitukset

Lukiolaisten puheenjohtaja: "Jos haluaa opiskelupaikan, pitää maksimoida pisteet" – ja matikasta ja luonnontieteistä niitä saa

Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Emilia Uljas toivoo, että todistusvalintapisteytyksiä harkittaisiin vielä tarkemmin.

ylioppilaskirjoitukset
Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Emilia Uljas.
Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Emilia Uljas toivoo, että hyviä ylioppilasarvosanoja tavoittelevat lukiolaiset saisivat opintoihin lisää valinnanvapautta. Benjamin Suomela / Yle

Matemaattisten ja luonnontieteellisten ylioppilaskokeiden hurjasti kasvanut suosio ei yllätä lainkaan Lukiolaisten liiton puheenjohtajaa Emilia Uljasta.

Uljas sanoo, että ylioppilasarvosanojen pisteytyksellä on suuri painoarvo kurssivalinnoissa.

– Jos haluaa opiskelupaikan, pitää maksimoida pisteet. Jos miettii fysiikan laudaturin 26,5:tä pistettä tai yhteiskuntaopin 20:tä pistettä, niin aika moni valitsee fysiikan vaikka yhteiskuntaoppi kiinnostaisi enemmän.

Helsingin Ressun lukiosta viime keväänä valmistunut Uljas mietti itsekin fysiikan kirjoittamista pitkän matematiikan lisäksi, mutta päätyi kuitenkin historiaan.

– Historiasta saa melkein yhtä paljon pisteitä ja ajattelin, että pärjään siinä todennäköisesti paremmin.

Lue myös: Pitkän matematiikan ja luonnontieteiden suosio räjähti todistusvalinnan takia – kuusi jo kirjoitettua eximiaa ei riitä Ella Pulliselle

Uljas pitää ymmärrettävänä myös sitä, että englantia lukuun ottamatta muiden kielten kirjoittaminen on vähentynyt roimasti.

– Jos lukee pitkää matikkaa, niin harva jaksaa lukea englannin lisäksi toista pitkää kieltä. Pitkä kieli vaatii paljon panostusta.

– Kun opiskelija uupuu opinnoissaan niin kieli, joka ei ole pakollinen on se, mikä ensimmäisenä karsitaan.

Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Emilia Uljas.
Emilia Uljas kevensi lukujärjestystään luopumalla yläkoulussa aloittamastaan keskipitkästä saksasta. Nyt päätös harmittaa.Benjamin Suomela / Yle

Matemaattis-luonnontieteellisiä aineita suosiva pisteytys on hänen mielestään näiden alojen valinnoissa kohdallaan, mutta kaikilla aloilla ei.

– Esimerkiksi matikkaa ja fysiikkaa painotetaan niin, että monilla aloilla tuntuu käsittämättömältä, miksi niillä on niin suuri painoarvo.

– Toivoisin, että voitaisiin vielä tarkemmin harkita, mitkä ovat sellaiset aineet, mistä kannattaa saada eniten pisteitä millekin aloille.

Esimerkiksi matikkaa ja fysiikkaa painotetaan niin, että monilla aloilla tuntuu käsittämättömältä, miksi niillä on niin suuri painoarvo.

Emilia Uljas

Uljas sanoo, että uupumista helpottaisi valinnaisuuden lisääminen lukiossa. Hänen mielestään tuntijakokokeilu (siirryt toiseen palveluun), jota toteutettiin Ressun lukiossa, toimi hyvin.

Kokeilussa esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisille aloille ja humanistisille aloille tähtäävät pystyivät panostamaan enemmän omiin mielenkiinnon kohteisiinsa. Kokeilussa oli mukana vajaat 30 lukiota.

– Jos ei tiedä mikä kiinnostaa, voisi mennä valtakunnallisen tuntijaon mukaan.

Myös opiskeluajan pidentämisestä olisi apua.

– Olisi hienoa, että painotettaisiin sitä, että on ihan ok, jos haluaa käydä lukion kolmeen ja puoleen vuoteen tai neljään vuoteen sen takia, että työmäärä on suuri tai haluaa ottaa enemmän kursseja.

Matemaatisten aineiden opettajat iloitsevat

Matemaattisten aineiden opettajat ovat tyytyväisiä matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden voittokulkuun.

– Meidän mielestä tämä on ihan hyvä juttu sanoo Matemaattisten aineiden opettajien liiton (MAOL) hallituksen jäsen Petra Luukko.

Luukko opettaa kemiaa Lappeenrannan Lyseon lukiossa.

Kemian lehtori Petra Luukko
Petra Luukko sanoo, että matematiikka ja fysiikka opettavat loogista ajattelukykyä ja pitkäjänteistä työskentelyä.Kare Lehtonen / Yle

Alan opettajat ovat tyytyväisiä etenkin yliopistojen tekemiin päätöksiin.

– Väistämättä suosio tulee osin siitä, että näistä aineista saa paljon pisteitä kun pyritään yliopistoon. Joillekin aloille ne ovat pohjatietoa, mistä lähdetään rakentamaan ylioppilastutkinnon jälkeistä tutkintoa.

– Suomi on korkean teknologian maa. Me tarvitsemme matematiikan, luonnotieteiden ja tekniikan osaajia, jotta meidän kilpailukykymme pysyy hyvänä.

Luukko muistuttaa, että näille aloille on välillä ollut vaikea saada opiskelijoita.

Suomi on korkean teknologian maa. Me tarvitsemme matematiikan, luonnotieteiden ja tekniikan osaajia.

Petra Luukko

Hänen mielestään kannustaminen matematiikan opiskeluun on perusteltua tulevasta opiskelualasta riippumatta.

– Matematiikkaa tarvitaan henkilökohtaisessakin elämässä, olkoon ala mikä tahansa.

Luukon mukaan lukion aloittajista pitkän matematiikan saattavat valita pisteiden toivossa sellaisetkin oppilaat, joilla “rahkeet eivät loppupeleissä riitä”.

– Kouluissa toimii hyvin opinto-ohjaus. Heidät osataan ohjata lyhyen matikan puolelle, jos näin katsotaan tarpeelliseksi.

Kemian lehtori Petra Luukko
Kemian opiskelusta on Petra Luukon mielestä hyötyä esimerkiksi työvoimapulasta kärsivillä terveys-ja sairaanhoitoaloilla.Kare Lehtonen / Yle

Myös Luukko on huolissaan lukiolaisten jaksamisesta. Hän korostaa, että luonnontieteiden opiskelijoilla on paljon kursseja ja he lukevat myös paljon pakollisia humanistisia aineita.

– Kyllä siinä iso paletti on. Siinä olisi seuraavan uudistuksen paikka – enemmän tasapainoa reaaliaineiden kesken pakollisissa kursseissa.

Kielten opettajat murheissaan

Suomen kieltenopettajien liiton (SUKOL) puheenjohtaja Outi Vilkuna puolestaan suree todistusvalinnan painotusten vaikutusta kielten opiskeluun.

– Todistusvalintapisteytys on ajanut kielten opiskelun ihan viimeiseen hätään. On äärimmäinen suru ja sääli nähdä, että monen vuodenkin opinnot heitetään hukkaan.

Vilkuna opettaa ranskaa Helsingin Kulosaaren yhteiskoulussa.

"Tässä työssä tulee istuttua muutenkin ihan tarpeeksi", sanoo Outi Vilkuna sähkötyöpöydän ääressä.
Outi Vilkuna korostaa, että kieli on paljon muutakin kuin vain kielioppia ja sanojen opettelua – kielen mukana tulee erilainen kulttuuri ja kokonaan uusi maailmaSilja Viitala / Yle

Vilkuna kertoo, että suuntaus, jossa vieraiden kielten opiskelu lopetetaan lukiossa jopa ensimmäisen tai viimeistään toisen vuosikurssin aikana, vahvistuu koko ajan. Poikkeuksena on vain englanti.

– Opiskelijat ovat kertoneet, että he joutuvat lopettamaan kielen, koska heidän täytyy keskittyä matematiikkaan.

Koska pitkä matematiikka korostuu pisteiden maksimoinnissa, eivät opiskelijat välttämättä osaa katsoa, millä muilla ainevalinnoilla he voisivat päästä hyviin pisteisiin, sanoo Vilkuna.

Todistusvalintapistetys on ajanut kielten opiskelun ihan viimeiseen hätään.

Outi Vilkuna

Myös kielten tarjonta vaikuttaa kirjoittajien määrään. Vilkunan mukaan pitkänä kielenä ei välttämättä ole ollut tarjolla juuri muuta kuin englantia.

Vieraan kielen opiskelun aloittaminen tai jatkaminen opiskelijan toivomalla tavalla ei liioin ole kaikissa lukiossa mahdollista.

Etenkin lyhyiden kielten opiskelusta osa voi olla itsenäistä opiskelua tai etäopiskelua, mikä ei innosta jatkamaan eikä anna opiskelijoille heidän toivomaansa tukea ylioppilaskirjoituksia varten, sanoo Vilkuna.

Työelämässä on Vilkunan mukaan jo pulaa kielten osaajista etenkin vientialan yrityksissä.

Outi Vilkuna pysähtyy juttelemaan oppilaille koulun käytävällä.
Outi Vilkunan mukaan vain hyvin pieni joukko vieraiden kielten opiskelun aloittaneista jatkaa ylioppilaskirjoituksiin asti.Silja Viitala / Yle

Terveystieto kärsii painotuksen puutteesta

Myös terveystiedon kokeen suosion romahtamisen syynä pidetään ainakin osittain yliopistojen todistusvalintapisteytystä. Ilman erityistä painotusta terveystiedon arvosanasta saa kaikkein vähiten pisteitä yliopistoihin.

– On valitettavaa, että monet alat, joissa terveystiedon opiskelusta olisi hyötyä, eivät painota terveystietoa. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi lääketiede ja biologia, pahoittelee Liikunnan ja terveystiedon opettajien liiton (LIITO) hallituksen puheenjohtaja Kasper Salin.

Salin toimii tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.

– Oppiaineen ja nuorten oman elämän kannalta kehitys on valitettava.

Kulosaaren yhteiskoulun abit tekivät preliminäärikoetta 19. helmikuuta.
Terveystiedon teemat ovat Kasper Salinin mukaan hyvin arkipäiväisiä, nuoria koskettavia ja kiinnostavia. Kuvassa Kulosaaren yhteiskoulun oppilaita.Silja Viitala / Yle

Terveystiedolla on ollut helpon oppiaineen maine. Salinin mukaan tämä on kuitenkin ollut vain osittain aiemman suuren suosion syynä.

Hän sanoo, että viimeistään lukion vuoden 2016 opetussuunnitelman myötä aineen oppimäärät syvenivät ja mukaan tuli uusia sisältöjä, joten terveystieto on nyt hyvin monitieteinen oppiaine.

Mikäli pisteytystyökalua halutaan käyttää tulevaisuudessa valinnoissa, tulisi Salinin mielestä aineiden pisteytystä yhtenäistää samalla tavoin kuin ammattikorkeakouluissa.

– Ammattikorkeakoulussa pisteytys on eri reaaliaineiden välillä sama. Tämä kuitenkin varsin usein unohdetaan ja oletetaan, että kaikki lukiolaiset haluavat ja pääsevät yliopistoon

Yhteiskuntaoppi luisussa korkean keskiarvon lukioissa

Todistusvalintauudistuksen “menettäjiin” kuuluu myös yhteiskuntaoppi.

– Muutos on näkynyt ehkä selkeämmin korkean keskiarvon lukioissa Eli lukioissa, jossa valinnat ovat muutenkin hyvin matematiikka- ja luonnontiedepainotteisia. Aikaisemmin yhteiskuntaopin kirjoittajia on ollut melko runsaasti, koska oppiaine on ollut arvostettu, kertoo historian ja yhteiskuntaopin opettajien (HYOL) hallituksen jäsen Nina Penttinen.

Penttinen työskentelee historian ja yhteiskuntaopin opettajana Helsingissä Viikin normaalikoulussa.

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun historian ja yhteiskuntaopin opettaja Nina Penttinen, Helsinki, 24.2.2021.
Nina Penttinen arvioi, että historian opiskelun arvostus on ehkä noussut kun eri valtiot ja intressiryhmät käyttävät historiaa omien tarkoitusperiensä ajamiseen ja valeuutisten ja disinformaation määrä lisääntyy jatkuvasti.Jari Kovalainen / Yle

Penttisen mukaan muutos herättää huolta, koska se näkyy jollakin aikavälillä myös osaamisen tasossa.

– Nyky-yhteiskunnassa tarvitaan kipeästi yhteiskunnallista osaamista ja oppiaineelle ominaista kriittistä ajattelua.

Aikaisemmin yhteiskuntaopin kirjoittajia ollut melko runsaasti, koska oppiaine on ollut arvostettu.

Nina Penttinen

– Monet tahot ovat tuoneet esille sen, että Suomessa tarvitaan lisää talousosaamista ja tekeillä on kansallisen talousosaamisen strategia. Tällaiset tavoitteet ovat ristiriidassa sen kanssa, jos yhteiskuntaopin opiskelu vähenee.

Penttinen uskoo, että todistusvalintauudistus selittää myös osittain sitä, että historian kirjoittamisen suosio on yhteiskuntaopista poiketen kasvussa.

– Toki haluan uskoa, että oppiaineen yleinen arvostus ja historiallisen ajattelun taitojen tärkeys kansalaistaitona myös kasvattaa kiinnostusta aineeseen.

Penttisen mielestä olisi hyvä, jos korkeakoulujen pistevalinnat eivät määräytyisi pelkästään kurssimäärien perusteella vaan eri tiedekunnat painottaisivat eri kirjoitettavia aineita.

– Esimerkiksi yhteiskuntaopin kaikki kurssit käyneellä ja aineen kirjoittaneella opiskelijalla on varmasti sellaisia ajattelun taitoja sekä tietoja, joita oikeustieteellisessä tai kauppatieteellisessä tarvitaan.

Kulosaaren yhteiskoulun abit tekivät preliminäärikoetta 19. helmikuuta.
Ylioppilaskirjoituksiin valmistaudutaan lukioissa preliminääreissä eli kirjoituksia edeltävissä harjoituskokeissa. Kulosaaren yhteiskoulun lukion abit tekivät lyhyen kielen preliminäärikoetta 19. helmikuuta.Silja Viitala / Yle

"Uskontohäpeä" hälventynyt?

Uskonto on myös saanut nostetta todistusvalintapisteytyksestä.

– Uskonnosta usein tykätään aineena, mutta pisteytys on antanut useammalle sysäyksen kirjoittaa se, sanoo Suomen uskonnonopettajain liiton (SUOL) puheenjohtaja Tuovi Pääkkönen.

Pääkkönen opettaa uskontoa ja elämänkatsomustietoa Tampereen yliopiston normaalikoulussa.

Pääkkösen mukaan uskonnon kohdalla näkyy eräänlainen uskontohäpeä: pelätään, että identifioidutaan uskonnolliseksi, jos aineen kirjoittaa tai on siitä kovin kiinnostunut.

En usko, että uskonto valittaisiin kirjoitettavaksi näin usein, jos se olisi aineena vastenmielinen.

Tuovi Pääkkönen

– Nyt kun siitä on selkeästi hyötyä pisteiden kautta, on ehkä helpompi vedota tähän eikä siihen, että aine on kiinnostava. En usko, että uskonto valittaisiin kirjoitettavaksi näin usein, jos se olisi aineena vastenmielinen – onhan muitakin vaihtoehtoja.

– Yo-koe ei ole kuitenkaan ainoa tärkeä asia. Uskontoa opiskellaan ensisijassa yleissivistyksen ja maailman ymmärtämisen takia.

Vaikka pisteytys suosii uskontoa ja opettajat ovat siitä iloisia, ei Pääkkönen pidä pitkää matematiikkaa painottavaa todistusvalintaa tasapuolisena.

– Reaaliaineiden pisteytys olisi loogista olla joka aineessa sama tai ylipäätään kaikissa aineissa sama. Uskon, että tilanne muuttuu jossakin vaiheessa.

Allaolevasta taulukosta voit tutkia ilmoittautumisten määriä kaikkiin ylioppilaskokeisiin keväällä 2021 ja keväällä 2018.

Taulukkoa ladataan

Mitä mieltä olet ylioppilastodistuksen arvosanojen pisteytyksen seurauksista? Voit keskustella aiheesta torstaihin 25.2. klo 23:een asti.

Lue seuraavaksi