1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Luonto ja ympäristö

Suomen ilmastopaneeli julkaisi uudet päästövähennystavoitteensa – tekniikan kehitys mahdollistaa yhä kunnianhimoisempia ilmastotoimia

Ilmastopaneelin kovat tavoitteet eivät ole Euroopan mittakaavassa ainutlaatuisia. Rima on asetettu korkealle myös Tanskassa ja Britanniassa.

Luonto ja ympäristö
Savua tupruaa taivaalle lämpökeskuksen piipusta.
Suurten kaupunkien lämmöntuotannossa otetaan pian isoja harppauksia. Kivihiilestä on tarkoitus luopua 2020-luvun aikana. Amanda Vikman / Yle

Suomen ilmastopaneeli on julkistanut uudet suosituksensa ilmastolakiin kirjattavista päästövähennystavoitteista.

Vuonna 2015 voimaan tullutta lakia on tarkoitus päivittää niin, että tavoite Suomen hiilineutraaliudesta toteutuu vuoteen 2035 mennessä.

Samalla lakiin kirjataan myös uudet pidemmän aikavälin tavoitteet vuodelle 2050.

Seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana fossiilisia ja prosessiperäisiä päästöjä pyritään vähentämään nopeasti. Suosituksissa tulevaisuutta verrataan vuoden 1990 päästöihin.

Suomi vähentää fossiilisia ja prosessiperäisiä päästöjä vuoden 1990 tasoon nähden seuraavasti. Vuonna 2035 oltaisiin jo hiilineutraaleja.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Paneeli kuitenkin suosittaa vielä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. Kolmen tulevan vuosikymmenen aikana pitäisi pyrkiä siihen, että vuosisadan puolivälissä päästöt olisivat laskeneet 95 prosentilla.

Kovat tavoitteet eivät kuitenkaan ole Euroopan mittakaavassa ainutlaatuisia. Esimerkiksi Tanskassa päästövähennystavoite on 70 prosenttia ja Britanniassa 68 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Ruotsissa taas liikenteen päästöjä vähennetään 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Perusteluna korkeille päästövähennystavoitteille on teknologian kehittyminen

Energiantuotannossa, lämmityksessä ja teollisen energian käytössä päästöjen lähes täydellinen poistaminen on jo teknisesti mahdollista.

Sähköntuotannossa ydinvoima, vesivoima ja tuulivoima muodostavat jo nyt suuren osan tuotantokapasiteetista.

Kivihiiltä ja turvetta käytetään yhä jonkin verran, mutta Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan sähköntuotanto Suomessa ei vaatisi enää fossiilisia polttoaineita.

Lämmöntuotannossa ne ovat edelleen suuremmassa roolissa, mutta suurissa kaupungeissa niistä tullaan Ollikaisen mukaan luopumaan vuosikymmenen loppuun mennessä. Esimerkiksi teolliset lämpöpumput ja hukkalämmön hyödyntäminen korvaavat fossiilisia polttoaineita lämmöntuotannossa. Monissa kaupungeissa kivihiilen korvaamiseksi on tehty jo suunnitelmia ja töitä.

Vantaalla tavoitellaan hiilineutraliutta lämmöntuotannossa vuonna 2026. Kivihiilestä kaupungissa on tarkoitus luopua jo ensi vuonna.

Yksi ratkaisu suuren kaupungin lämmöntarpeeseen on Maapallon kuuman ytimen valjastaminen.

QHeatin teknologiajohtaja Rami Niemi seuraa porausten etenemistä Vantaan Varistossa.
Geolämpölaitoksen poraustöitä Vantaalla vuoden 2020 syyskuussa.Petteri Juuti / Yle

Kahden kilometrin syvyyteen porattuun geokaivoon voidaan laskea vettä. Siellä planeetan sisälmyksistä säteilevä lämpö kuumentaa veden, joka sitten pumpataan pinnalle lämmittämään rakennuksia. Geolämpölaitoksen rakennustyöt Vantaalla alkoivat viime vuonna.

Suomen ensimmäinen vastaava geolämpölaitos aloitti toimintansa viime vuonna Espoossa.

Turpeen käytön alasajo on Ollikaisen mukaan etenkin pienillä paikkakunnilla hieman hankalampaa. Turvetta voitaisiin korvata biomassoilla, mutta niiden tuotanto vähentää hiilen kokonaisnielua, joten ratkaisu ei olisi aukoton.

– Olisi kuitenkin vaikea nähdä, että fossiilisista polttoaineista luopumisessa olisi erityisiä ongelmia. Kysymys on siitä, mikä on sen sopeutumisaika, Ollikainen toteaa

Tavoitteisiin pääsy vaatii teknologian hyödyntämistä, myös liikenteessä

Etenkin 95 prosentin vähennystavoitteeseen pääsy edellyttäisi sitä, että kaikki nykyisen ja tulevan teknologian suomat mahdollisuudet hyödynnettäisiin energiajärjestelmässä, ja myös liikenteessä.

Ollikaisen mukaan tämän hetken näkymien perusteella henkilöautoliikenne tulee sähköistymään merkittävästi lähitulevaisuudessa.

Autoalan odotteena on, että vuonna 2025 noin 40 prosenttia uusista autoista olisi ladattavia.

Suurempana haasteena Ollikainen näkee raskaan liikenteen: lentokoneet, rekat ja laivat. Näkymät niiden suhteen ovat myös optimistiset, sillä tulevaisuus voi tuoda tullessaan futuristisia ratkaisuja polttoainepeliin.

Länsiauto Drive Herttoniemi autoliike.
Ladattavat autot ottavat yhä suurempaa osaa markkinoista. Viiden vuoden päästä liki puolet uusista autoista voi olla ladattavia.Jorma Vihtonen / Yle

Tällä hetkellä pilotoidaan tekniikkaa, joka voisi mahdollistaa synteettisten polttoaineiden tuotannon vedystä ja ilmakehän hiilidioksidista.

–Jos siinä onnistutaan, pystytään diesel ja bensiini korvaamaan. Silloin voimme lopettaa öljyn pumppaamisen liikenteen tarpeisiin, Ollikainen sanoo.

Vielä on hankala arvioida, mitä tekniikka tuo tullessaan, kun lähestymme vuosisadan puoliväliä. Ollikainen kuitenkin itse uskoo, että vetytalous tulee tekemään läpimurtonsa.

Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen vedyllä on yllättävänkin vanha idea, jota 1900-luvun loppupuoliskon kasvanut ympäristötietoisuus ja energiakriisit ovat voimistaneet.

Nyt vetyä käyttävään teknologiaan odotetaan jätti-investointeja lähivuosien aikana.

Päästöjen vähennyksen lisäksi tarvitaan nielua

Päästöjen vähentäminen ei kuitenkaan välttämättä yksin riitä lämpenemiskehityksen pysäyttämiseksi ja Pariisin sopimuksen alle 2 asteen tavoitteen saavuttamiseksi.

Ilmastolakia laajennetaan niin, että siihen kirjataan myös maankäyttösektori, maaperäpäästöjen vähentäminen sekä hiilinielujen vahvistaminen.

– Maankäyttösektorin nettonielu on nyt alempana kuin sen pitäisi laskelmissa olla. Sen kasvattamiseen pitää löytää keinoja, Ollikainen toteaa.

Nettonielu riippuu siitä, miten metsät kasvavat, miten niitä hakataan ja kuinka paljon niistä tehdään pitkäikäisiä puutuotteita.

Taimien istuttamista Lempäälässä
Taimien istutusta hiilinieluksi Lempäälässä viime vuonna.Matias Väänänen / Yle

Myös maatalouden ja turvemaan maaperäpäästöt ovat iso kysymys, sillä suometsät ja -pellot kattavat yli 10 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä. (siirryt toiseen palveluun)

– Tällä hetkellä pitäisi saada turvemaita, peltoja ja hylättyjä peltoja metsämaaksi. Se vähentäisi merkittävästi päästöjä, Ollikainen sanoo.

Kriittinen seikka on myös hakkuuikään tulleiden suometsien uudistaminen. Avohakkuut johtaisivat Ollikaisen mukaan merkittäviin maaperäpäästöihin.

Tulevaisuudessa nieluja joudutaan jonkin verran kasvattamaan, mutta se on pitkän aikavälin tavoite.

Ollikaisen mukaan tärkeintä on, että Suomi johdonmukaisesti vähentää päästöjä, sillä se on helpoin tie, jolla saadaan eniten aikaiseksi.

Lue myös:

Onnistunut metsitys uudistaa pusikkoisen pellon tai kuoritun turvesuon hiilinieluksi – Suomi kirittää ilmastotavoitteitaan tukirahalla

Suomen metsien hiilinielun vertailutasot arvioitu EU:ssa – Komissio julkaisi alustavat ehdotuksensa

Lopettaisinko juuston syömisen vai vaihtaisinko sähköautoon? Kokeile Ylen ilmastolaskurilla, mitkä teot sopivat sinulle ja mikä vaikutus niillä on päästöihin

Lue seuraavaksi