1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lapsen oikeudet

Suomelle ensimmäinen lapsistrategia – haussa maksuton varhaiskasvatus ja haavoittuvimpien lasten suojelu, katso videolta lasten kommentit

Lapsen oikeuksien toteutuminen riippuu Suomessa käytännössä yhä perhetaustasta, muistuttavat mietinnön laatijat.

lapsen oikeudet
Lapset laskevat talvella mäkeä.

Tänään julkistettu Suomen ensimmäinen kansallinen lapsistrategia (siirryt toiseen palveluun) linjaa tavoitteita ja keinoja, joilla YK:n edellyttämien lasten oikeuksien toteutuminen yritetään turvata Suomessa nykyistä paremmin.

Mietinnön mukaan lapsistrategialla tulee luoda "lapsen oikeuksia kunnioittava, lapsi- ja perhemyönteinen Suomi".

Lapsen näkökulma ja lasten mahdollisuus tulla kuulluksi tulee strategian mukaan ottaa huomioon aina, kun heitä koskevia päätöksiä tehdään.

Tähän asti lapsia koskevat päätökset ovat olleet usein hajanaisia, eikä kokonaisuus ole lasten oikeuksien kannalta johdonmukainen, arvioi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) johtama parlamentaarinen komitea mietinnössään.

Strategian valmistelu pantiin alulle jo edellisellä hallituskaudella.

Parempia varhaisen oppimisen edellytyksiä

Konkreettisina keinoina strategia lisäisi yhä useamman lapsen mahdollisuuksia osallistua varhaiskasvatukseen. Suomessa osallistuminen on mietinnön mukaan useita muita maita vähäisempää.

Työryhmä pienentäisi varhaiskasvatusmaksuja. Pitkän aikavälin tavoite on kokonaan maksuton varhaiskasvatus.

– Varmistetaan riittävät resurssit varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa. Taataan jokaiselle lapselle mahdollisuus yksilöllisiä tarpeita vastaavaan koulutukseen ja kokonaisvaltaiseen oppimiseen ja osaamisen kehitykseen.

Strategiassa sitoudutaan myös määrätietoisesti vähentämään lapsiperheköyhyyttä. Sen mukaan jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus harrastaa. Mietintö patistaa lisäämään muun muassa maksuttomia ja mieluisia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä.

Osalla menee hyvin, toisilla erittäin huonosti

Paitsi ehdotuksia, lapsistrategia tuo esiin myös puutteita lasten turvaverkoissa.

Valtaosalla lapsista asiat sujuvat hyvin niin koulussa kuin kotona ja vapaa-ajalla. Heillä on läheisiä ystäviä ja hyvät suhteet vanhempiin, strategiassa todetaan.

Mietintö painottaa myös kolikon toista puolta: käytännössä Suomessa lapsen oikeuksien toteutuminen riippuu edelleen myös siitä, millainen tausta hänellä on.

– Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi ei riitä, että valtaosalla lapsista menee hyvin. Tällä hetkellä ne lapset, jotka ovat syystä tai toisesta muita haavoittuvammassa asemassa, eivät aina saa tarvitsemaansa tukea ja apua, työryhmä muistuttaa.

Lapset istuvat pöydän ääressä.
Lapsistrategian valmistelu aloitettiin jo pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana. Helsingissä hiihtolomaleirillä olleet lapsilla oli painavaa sanottavaa strategian tavoitteista.

Strategia kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvimmassa asemassa oleviin lapsiin. Lapset voivat olla haavoittuvia tai rakenteellisen syrjinnän kohteena esimerkiksi köyhyyden, vamman, sairauden tai ihonvärin takia. Myös yksinäisyys kasautuu.

Haavoittuvat perheet eivät välttämättä tunnista lapsen ongelmia tai kykene hakemaan apua, vaikka ne sitä tarvitsisivat.

– Lapsille tarkoitetut palvelut eivät aina ole johdonmukaisesti ja kattavasti saatavilla, ja palvelujen saavuttaminen voi tosiasiassa edellyttää voimavaroja, joita kaikilla lapsilla tai perheillä ei ole.

Väkivalta jää liian usein näkymättömiin

Jokaisella lapsella on ehdoton oikeus elämään ja suojeluun kaikilta väkivallan muodoilta, kansallinen lapsistrategia linjaa YK:n lapsen oikeuksien julistuksen mukaisesti.

Mietinnössä kiitetään sitä, että kodeissa asenteet lasten väkivaltaiseen kurittamiseen ovat Suomessa tiukentuneet.

Kodin ulkopuolella, kuten koulussa tai harrastuksissa lapset kuitenkin kokevat häirintää, kiusaamista ja väkivaltaa. Näiden väkivaltakokemusten vakavuutta ei usein ymmärretä riittävän hyvin, vaikka lapsi niistä kertoisikin.

– Väkivalta ja kaltoinkohtelu lapsen läheis- ja vertaissuhteissa jää liian usein näkymättömiin.

Myös digimaailma on kaksiteräinen miekka. Yhteydenpito netissä voi helpottaa kaverisuhteiden ylläpitämistä esimerkiksi koronapandemian aikana, toisaalta digitaalinen väkivalta on suhteellisen yleistä. Tähän lapsistrategiakin kiinnittää huomiota.

– Digitaalinen ympäristö korostaa tarvetta puuttua kiusaamiseen, häirintään ja muuhun väkivaltaan uusin keinoin, sillä se tarjoaa myös uusia kanavia haitallisille ilmiöille.

Pelkkä tahto nähdä ja puuttua väkivaltaan ei riitä.

Strategiassa halutaan kasvattajille ja lasten kanssa työskenteleville paremmat valmiudet väkivaltaan ja kaltoinkohteluun.

Palveluviidakosta ei aina löydä apua

Pyyhkeitä työryhmä antaa monien palvelujen huonosta yhteen sovittamisesta.

Etenkin mielenterveyspalveluiden sekä muun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispelissä on toivomisen varaa: strategiassa järjestelmää kuvataan "sirpaleiseksi ja siiloutuneeksi". Tämä heikentää avun saamista niin mielenterveyspalveluista kuin lastensuojelusta.

– Varsinkin useita eri palveluja tarvitsevat lapset ja perheet saattavat jäädä tosiasiassa ilman apua ja tukea.

Strategia patistaa viranomaisia puuttumaan lasten huoliin ja ongelmiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Huoli kohdistuu myös työntekijöiden jaksamiseen ja siihen, vaarantaako työntekijöiden korkea vaihtuvuus asiakastyön laadun.

– Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön vaihtuvuuden vähentäminen varmistaa myös osaltaan palvelujen laatua ja jatkuvuutta, kun palveluja käyttävä lapsi voi luottaa omaan turvalliseen aikuiseen kontaktinaan.

– Tällä hetkellä nämä tavoitteet eivät toteudu täysimääräisesti, vaan henkilöstö on monissa palveluissa kuormittunutta ja vaihtuvuus suurta.

Lue seuraavaksi