1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. urut

Heikki Autio on uransa huipulla, kun saa kunnostaa vihkikirkkonsa urut – jättiurakassa syynätään tuhannet pillit ja palkeet

Tampereen tuomiokirkon urkujen restauroinnissa palautetaan kansainvälisestikin merkittävän soittimen sointi alkuperäiseen loistoonsa.

urut
Urkurakentaja Heikki Autio Tampereen tuomiokirkossa
Urkurakentaja Heikki Autio nauttii saadessaan työskennellä Tampereen tuomiokirkossa. "Tämä on minulle erityinen kirkko, kuten monelle muullekin tamperelaiselle."Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Heikki Autio asteli Tampereen tuomiokirkkoon ensimmäisen kerran vuonna 1980 muutettuaan Tampereelle opiskelemaan. Tuolloin nuoreen mieheen tekivät vaikutuksen kirkon jugendtyyli ja Hugo Simbergin maalaukset.

– En tunne toista rakennusta, jossa jugendin idea kokonaistaideteoksesta toteutuisi samalla tavalla kuin täällä tuomikirkossa, Autio sanoo.

Simbergin paratiisikäärme luikertelee nytkin kirkon katossa ja katsoo maalisilmillään Aution ja muiden Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy:n työntekijöiden työtä. Tuomiokirkon yläparven penkit ovat täyttyneet – eivät kirkkokansasta vaan urkupilleistä.

Restauroinnin takia irroitettuja urkupillejä Tampereen tuomiokirkon penkeillä
Haavoittuneen enkelin ja muiden Hugo Simbergin maalausten keskelle tuomiokirkon parven kirkkopenkkeihin on levitetty yli 5 000 urkupilliä odottamaan takaisin asennusta. Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Meneillään on pääurkujen perinpohjainen restaurointi, jonka takia koko monimutkainen soitin on purettu alkutekijöihinsä.

Yli 5 000 pilliä on irrotettu ahtaasta urkutilasta. Ne tarkastetaan, puhdistetaan ja kaikki kolhut oikaistaan. Koneiston korjausta johtaa yhtiön toimitusjohtajaksi noussut Autio, joka sanoo kuitenkin olevansa ennen kaikkea urkurakentaja.

Työn aikana on tullut vastaan muutamia yllätyksiä.

– Alkuperäisissä pilleissä vuodelta 1907 on ollut huonokuntoisia paljon enemmän kuin mitä osattiin odottaa.

Pillistöä haastavampana Autio pitää soittopöydän kunnostusta. Pneumaattisesti eli paineilmalla toimivissa uruissa on paljon pieniä osia, esimerkiksi tuhansia nahasta valmistettuja palkeita, jotka pitää kaikki restauroida yksi kerrallaan. Liimaa kuluu paljon.

Aution mukaan on ainutlaatuista, että tämän kokoiset ja tyyppiset urut ovat säilyneet alkuperäiskunnossa. Tuomiokirkkoon vähän liiankin isot urut on tehty kahdessa vaiheessa, vuonna 1907 Saksassa ja vuonna 1929 Suomessa, Kangasalla.

Urkupillejä kunnostetaan Tampereen tuomiokirkossa
Esko Virtasella riittää työtä, kun tuhannet urkupillit tarkastetaan ja kunnostetaan tarvittaessa. Pieniä kolhuja riittää oiottavaksi.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Urkukorjaaja kunnostaa urkupillejä Tampereen tuomiokirkossa
Talviaurinko paistaa Esko Virtasen työmaalle Hugo Simbergin suunnitteleman lasimaalauksen läpi.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Autio on vaikuttunut käsityön laadusta.

– Tämä on loistava esimerkki suomalaisesta urkujen rakennuksesta. Urut rakennettiin naapuripitäjässä Kangasalla, ja suunnittelijana toimi paikallinen Aarne Wegelius.

1980-luvulle saakka toiminut Kangasalan Urkutehdas on rakentanut pitkän historiansa aikana yli tuhannet urut. Joidenkin arvioiden mukaan noin puolessa Suomen luterilaisista kirkoista on Kangasalla tehty soitin.

Käsityössä on ripaus taidetta

Kun soitinrakentajaksi Ikaalisissa opiskellut Heikki Autio asteli kohti Tampereen tuomiokirkon alttaria morsiamensa kanssa heinäkuussa 1993, kajahti Bachin musiikki barokkityylisistä sivulehterin uruista.

– Varsinainen juttu oli kuitenkin näillä pääuruilla soitettu poistumismusiikki, joka oli Toccata Widorin 5. urkusinfoniasta. Se teki juhlaväkeen vaikutuksen ja moni kyseli, että mikä se oli.

Charles-Marie Widorin 1800-luvulla säveltämä Toccata on yksi tunnetuimpia esimerkkejä urkusinfonioista, joka oli erityisesti ranskalaisten romantiikan ajan säveltäjien suosima muoto.

Häämusiikin valintaan vaikutti se, että Autio oli ihastunut opiskelujensa aikana romanttisiin urkuihin. 1800-luvulta saakka urkuja on tehty usein romantiikan sointi-ihanteen mukaan. Autioon oli tehnyt vaikutuksen erityisesti Tukholman Katarinan kirkon urut, jotka ovat samantyyliset kuin Tampereella.

– Pääsin työharjoitteluun Kangasalan urkurakentamoon. Verstaan korkealaatuinen ja monipuolinen käsityö olivat ne asiat, jotka sytyttivät kiinnostuksen urkurakennukseen. Ikaalisten jälkeen pääsin vuoden määräaikaisella sopimuksella Kangasalle. Minun onnekseni he olivat etsimässä oppipoikaa äänitystöihin.

Restaurointi tarkoittaa soinnin palauttamista alkuperäiseen loistoonsa.

Heikki Autio

Autio selittää, miten äänittäjän työ on ihan oma lajinsa urkurakentamisessa. Verstaalla äänittäjä tekee yksittäisiin pilleihin soinnin. Kirkossa jokainen pilli ja äänikerta sovitetaan urkujen kokonaisuuteen ja tilan akustiikkaan. Kun suurin osa urkujen rakentamisesta ja korjaamisesta on tarkkaa käsityötä, eräänlaiseksi taiteeksi voi Aution mielestä sanoa urkujen soinnillista suunnittelua ja toteutusta.

Tarvitaan hyvää sointikorvaa.

– Äänitys on käsillä ja korvalla tehtävää työtä, jonka onnistumista tai laatua ei voi mitata tai arvioida kuin kuuntelemalla. Kyllä siinä pitää ripaus taidetta olla. Muuten ei synny puhuttelevia urkuja.

Tähän soinnin restaurointiin Autio pääse tuomiokirkossa käsiksi, kunhan tekniikka on ensin saatu kuntoon.

– Pilleissä tapahtuu ajan myötä muutoksia, ja näissä uruissa keskimääräistä enemmän. Siksi urut eivät soi tänä päivänä enää yhtä hienosti kuin silloin uutena. Restaurointi tarkoittaa soinnin palauttamista alkuperäiseen loistoonsa.

Tampereen tuomiokirkon urkujen soittopöytä kunnostuksessa
Urkujen soittopöytä restauroidaan osa osalta. Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Urkukorjaaja työssään Tampereen tuomiokirkossa
Olli Talsi kunnostaa paineilmalla toimivan soittimen pieniä nahkaisia palkeita. Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Uransa Saksassa ja Suomessa tehnyt urkurakentaja nostaa tuomiokirkon urkujen restauroinnin yhdeksi tärkeimmistä töistään.

– Olin riemuissani, kun voitimme kilpailutuksen. Ilman muuta tämä on korjaustyönä urani huipentuma. Minulla on uraa vielä muutama vuosi jäljellä, mutta tämän vaativampaa ja hienompaa restaurointityötä tuskin tulen tekemään, Autio sanoo.

"Ensimmäiseksi tietysti improvisoin"

Lähes neljännesmiljoonan euron urakka valmistuu toukokuussa. Yksi innokkaista odottajista on tuomiokirkon urkuri Esa Toivola, joka haluaa päästä testaamaan viidessä vuodessa tutuksi tulleen soittimen uuden soinnin.

– Ensimmäiseksi tietysti improvisoin, ja kokeilen kaikkia sointimahdollisuuksia, mitä soittimesta löytyy.

Vielä ei ole päätetty, mitä yleisö saa kuulla ensimmäisenä kunnostetulla soittimella.

– Eiköhän se ole jotakin 1800-luvun lopulta tai viime vuosisadan alkuvuosilta, Toivola sanoo.

Autio on samoilla linjoilla.

– Ihan sama, mitä romanttista musiikkia soitetaan, niin kaikki kuulostaa hyvältä näillä uruilla. Sen lisäksi että näissä on Kangasalan hieno sointi, näissä on paljon alkuperäisiä Walcker-äänikertoja. Siksi kokonaisuus on ainutlaatuinen.

Urkureita tutustumassa Tampereen tuomiokirkon urkujen remonttiin urkurakentaja Heikki Aution opastuksessa
Restaurointityö kiinnostaa monia. Taulumäen kanttori Jukka Hassinen Jyväskylän seurakunnasta (kolmas oikealta) halusi käyttää harvinaisen tilaisuuden hyväksi. "Halusin nähdä urut näin riisuttuna ja päästä katsomaan soittimen sisään." Myös Taulumäen kirkon urut on rakennettu Kangasalalla, ja samoihin aikoihin kuin tuomiokirkon urut.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Lue seuraavaksi