1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vuorokausirytmi

Tutkimus osoittaa, että iltavirkut jaksavat töissä aamuvirkkuja huonommin – jos erilaiset vuorokausirytmit ymmärrettäisiin, moni voisi paremmin

Iltavirkut kokevat työkykynsä huonoksi kaksi kertaa aamuvirkkuja useammin.

vuorokausirytmi
Jalankulkija ylittämässä tietä rautatieaseman lähettyvillä Sveitsin pääkaupungissa Bernissä
Valtaosa tutkimukseen osallistuneista kävi päivätöissä, mutta iltavirkkuja oli enemmän yövuoroja sisältävissä vuorotöissä. Silti suurin osa myös iltavirkuista työskenteli päivätöissä. Kuvituskuva.Juha Kivioja / Yle

Ihmisen sisäinen vuorokausirytmi, eli kronotyyppi, kannattaisi ottaa entistä paremmin huomioon työelämässä. Tätä ehdottaa Oulun yliopistossa ihmisten vuorokausirytmejä ja niiden vaikutusta työkykyyn selvittänyt tutkijaryhmä.

Luontaisen rytmin huomioiminen voisi parantaa työssä jaksamista ja jopa pidentää työuria.

Vuorokausirytmi olisi hyvä huomioida esimerkiksi työaikojen suunnittelussa ja työkyvyn tukemisessa, toteaa yksi tutkimuksen tekijöistä, lääketieteen lisensiaatti Tapio Räihä Oulun yliopiston Elinikäisen terveyden tutkimusyksiköstä.

– Ja jos ihmiset tiedostavat oman vuorokausirytminsä, voi olla hyödyllistä hakeutua tehtäviin, jotka olisivat lähempänä omaa sisäistä rytmiä.

Iltavirkuille kertyy useammin univelkaa

Tutkimuksen mukaan keski-ikäiset iltavirkut kokevat työkykynsä huonoksi jopa kaksi kertaa useammin kuin aamuvirkut. Myös riski ennenaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen on tutkimuksen mukaan kohonnut, erityisesti iltavirkuilla miehillä.

Jo aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että iltavirkuilla on aamu- ja päiväkronotyypin ihmisiä useammin psyykkisiä tai fyysisiä oireita ja sairauksia. Iltaihmisten elintavoissa on huomattu myös eroavaisuuksia esimerkiksi liikunnallisen aktiivisuuden suhteen.

Tutkimukseen osallistuneet iltavirkut nukkuivat aamu- ja päiväihmisiin verrattuna vähemmän, mutta samalla he kärsivät useammin unettomuudesta. Univaje voi aiheuttaa terveysongelmia ja heikentää myös työssä pärjäämistä, toteaa professori Leena Ala-Mursula Oulun yliopiston Elinikäisen terveyden tutkimusyksiköstä

– Yhteiskunta pyörii pitkälti aamuajassa, jolloin iltavirkuilla on alttius olla arkipäivinä lievässä jetlagissa. Uni tahtoo jäädä lyhyeksi ja sillä on muun muassa terveysvaikutuksia.

Iltavirkut kärsivätkin siis aamuihmisiä useammin sosiaalisesta jetlagista. Silloin henkilön oma sisäinen kello ja sosiaalisen ympäristön kello kulkevat eri rytmissä. Vastaavasti vapaapäivinä nukutaan pois univelkaa.

Iltavirkkujen olisikin tutkijaryhmän mukaan syytä kiinnittää erityistä huomiota terveellisiin elintapoihin ja tarpeelliseen unen määrään.

Ihmiselle luontainen vuorokausirytmi on pitkälti synnynnäinen ominaisuus, mutta siihen voivat vaikuttaa myös erilaiset ympäristötekijät, kuten päivänvalolle altistuminen, työaika ja perhe-elämä.

Lisäksi ihmisen ikä vaikuttaa kronotyyppiin. Vuorokausirytmi on myöhäisimmillään parikymppisenä.

– Elämässämme on myös tekijöitä, jotka tekevät rytmistä myöhäisemmän kuin se luontaisesti olisi. Esimerkiksi älylaitteista tuleva valo iltaisin myöhentää rytmiä, Tapio Räihä sanoo.

Voit osallistua keskusteluun 25.2. kello 23:een saakka!

Lue seuraavaksi