1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ranska

Kahtiajakautunut Ranska kipuilee koronarajoitusten kanssa – epidemiakartalla itä hohtaa punaisena, lännessä helpompaa

Ranskassakin taiteillaan poliitikkojen ja tiukempia toimia vaativien lääketieteen asiantuntijoiden välillä.

Ranska
Juliette de Rengervé ja Paul Couralet käyttävät kyllä maskia normaalisti, mutta eivät lounaalla. Kahvilat ja ravintolat myyvät ruokaa vain ulos, joten asiakkaiden täytyy etsiä syöntipaikka kadulta.
Juliette de Rengervé ja Paul Couralet käyttävät kyllä maskia normaalisti, mutta eivät lounaalla. Kahvilat ja ravintolat myyvät ruokaa vain ulos, joten asiakkaiden täytyy etsiä syöntipaikka kadulta.Jari Mäkinen / Yle

PariisiKaupunki kylpee keväisessä auringonpaisteessa ja koronapandemia tuntuu haihtuvan mielestä – vaikka juuri nyt ei pitäisi.

Uusien tartuntojen ja käytössä olevien tehohoitopaikkojen määrää kuvaavat käyrät kipuavat ylöspäin, vaikka Ranskassa on kipristelty suomalaisittain tiukkojen rajoitusten alla jo lokakuun lopusta.

Ravintolat, baarit, kuntosalit, museot, galleriat, elokuvat, teatterit ja muut vastaavat ovat kiinni. Kaikkialla maassa on yöllinen ulkonaliikkumiskielto klo 18-06. Maskipakko on ollut arkipäivää jo viime keväästä, ja nyt sitä taas valvotaankin.

Testiteltta Pariisin kaupungintalon luona.
Testiteltta Pariisin kaupungintalon luona.Jari Mäkinen / Yle

Maa on selvästi jakaantunut kahteen osaan, sillä kartalla itäpuoli hohtaa punaisena ja lännessä on vihreää. Etenkin Dunkerquessä koillisessa ja Nizzan alueella etelässä Italian rajan tuntumassa ilmaantuvuuden seitsemän päivän keskiarvo 100 000 ihmistä kohden on pompannut yli 700:n. Keskimäärin se on noin 190, ja Bretagnessa luku on vain hieman yli 50.

Uusien tautitapausten määrä on ollut pitkään noin 25 000 vuorokaudessa, mutta siinäkin suunta on selvästi huolestuttavampaan suuntaan, vaikka kuolleiden määrä onkin laskussa.

Hetken aikaa joulun aikaan olleet vapaudet matkustamisessa ovat nekin ohitse: tammikuun lopusta alkaen matkustaminen Euroopan ulkopuolelle on kiellettyä paitsi erityisin syin ja myös Euroopan sisällä suositellaan matkustamista vain erityistapauksissa.

Pariisi ilman turisteja

Turismi on tärkeää myös Pariisille, mutta nyt kaupungissa haahuilee vain muutamia vierailijoita. Latinalaiskortteli, Eiffel-tornin ympäristö, Champs-Élysées ja muodikas Marais ovat lähes autioita.

Mouffetardin idyllisellä kauppakujalla paikalliset ovat samaan aikaan tyytyväisiä ja harmissaan.

Asiakkaat odottelevat tässä hyvin turvavälein vuoronaan rue Mouffetardin eräällä kalakauppiaalla. Useimmiten välit ovat vähän miten sattuu.
Asiakkaat odottelevat tässä hyvin turvavälein vuoronaan rue Mouffetardin eräällä kalakauppiaalla. Useimmiten välit ovat vähän miten sattuu.Jari Mäkinen / Yle

Leipomon myyjä on mielissään voidessaan palvella paikallisia rauhalliseen tahtiin, mutta ymmärtää toki sen, että ilman turisteja suuri osa kadun puodeista, kahviloista ja herkkukaupoista joutuu lopettamaan toimintansa.

Keskellä Seine-jokea olevalla Saint-Louisin saarella oliiviöljykauppias pakkaa pullojaan laatikkoon ja kieltäytyy ystävällisesti haastattelusta. Rouva toteaa kyynel silmäkulmassa, että kauppa menee kiinni tämän viikon perjantaina.

Suuri osa hotelleista on kiinni. Pariisissa on majoituskapasiteettia 30 miljoonalle vierailijalle vuodessa, joten valtaosa vuoteista on tyhjillään. Vakavaraiset hotellit tekevät nyt remonttia, pienet vain koettavat sinnitellä vaikeiden aikojen ylitse. Kaikki eivät pysty siihen edes valtion avustusten turvin.

Kulttuurielämä kituu

Jazz-musiikin kanssa työtään normaalisti tekevät Juliette de Rengervé ja Paul Couralet nauttivat lounaspatonkejaan Kaupungintalon kulmilla. He harmittelevat sitä, että samaan aikaan, kun kaupoissa väki ryntäilee kuinka sattuu, ovat teatterit kiinni ja konsertit kiellettyjä.

– En haluaisi olla nyt hallituksessa, sillä kaikilla toimilla on ikäviä vaikutuksia, sanoo de Rengervé.

Hän pohtii, onko nykytilanne paras mahdollinen, koska taiteilijat kärsivät tästä suhteettomasti.

– Tuntuu siltä, että kriisi kohtelee pahiten juuri meitä nuoria, sillä monet asuvat yksin pienissä asunnoissa, eikä iltaisin voi tavata nyt ystäviä kuten ennen, harmittelee Couralet.

– En pelkää sinällään koronaa, koska todennäköisesti siitä ei ole minulle vaaraa, mutta ajattelen koko ajan vanhempiani. Rokotteesta itselleni en uskalla edes vielä unelmoida.

Kuten muuallakin Euroopassa, on rokottaminen käynnistynyt varsin hitaasti Ranskassa. Rokotteita annetaan sitä mukaa kun niitä saadaan, ja tällä hetkellä suurin osa vanhainkodeissa olevista on rokotettu ainakin kertaalleen.

Tuiliersin puistossa on keväistä henkeä, ja se saa kävelijät heittämään helposti maskit pois tai leuan alle. Juuri nyt lepsuilu ei kuitenkaan olisi paikallaan, koska COVID-19 -ilmaantuvuusluku on noin 280 ja määrä on kääntynut voimakkaaseen kasvuun.
Tuiliersin puistossa on keväistä henkeä, ja se saa kävelijät heittämään helposti maskit pois tai leuan alle. Juuri nyt lepsuilu ei kuitenkaan olisi paikallaan, koska COVID-19 -ilmaantuvuusluku on noin 280 ja määrä on kääntynut voimakkaaseen kasvuun.Jari Mäkinen / Yle

Tähän mennessä Ranskassa on annettu noin 3,7 miljoonaa pistosta ja 1,7 % kansalaisista on rokotettu.

Kumpikin on sitä mieltä, että loputtomalta tuntuvan kitumisen sijaan olisi parempi laittaa koko yhteiskunta kiinni vähäksi aikaa.

– Kenties sitten ensi kesänä voitaisiin jo pitää musiikkifestivaaleja ja muita taidetapahtumia, de Rengervé ja Couralet sanovat.

Testatkaa! Testatkaa!

Eri puolilla Pariisia on katukuvassa pieniä telttoja, joissa kuka tahansa voi testauttaa itsensä ilmaiseksi. Tuloksen saa varttitunnissa.

Allon Mensah tekee testejä Maraisin kaupunginosassa Rue Vieille du Templellä, missä normaalisti olisi massoittain turisteja. Nyt yksinäiseltä vaikuttavaan telttaan saattoi mennä noin vain juttelemaan.

– Tänään on käynyt kuusi henkilöä. Normaalisti tässä teltassa käy noin 20 asiakasta päivässä, hän kertoo.

Allon Mensah antaa teltassaan virustestituloksen 15 minuutissa. Hän toivoisi pariisilaisten käyttävän pikatestejä enemmän.
Allon Mensah antaa teltassaan virustestituloksen 15 minuutissa. Hän toivoisi pariisilaisten käyttävän pikatestejä enemmän.Jari Mäkinen / Yle

Mensah toivoo, että pariisilaiset käyttäisivät testejä aktiivisemmin, koska aktiivinen testaaminen auttaisi katkaisemaan monia tartuntaketjuja.

– Ihmiset ovat kuitenkin selvästi kyllästyneitä tähän kaikkeen – kukapa ei olisi. Ja nyt kun sää on vielä parantunut, niin harvempi käyttää enää maskeja ja välittää turvaväleistä.

Poliisit huomattavat herkästi maskittomia, mutta selvästikin kynnys sakottamiseen on korkea. Oikeastaan vain vastaansanojat saavat 135 euron pikavoiton.

– Olen aika varma siitä, että joudumme sulkemaan yhteiskunnan uudelleen vielä maaliskuussa. Se olisi jo kolmas kerta, mutta en näe sille vaihtoehtoja, koska virusvariantit leviävät nyt voimakkaasti. Kenties se jälkeen tilanne alkaa sitten helpottaa. Toivottavasti.

Politiikka vastaan tiede

Samaan tapaan kuin Suomessa, on Ranskassakin jännitettä tiukempia toimia vaativien lääketieteen asiantuntijoiden ja poliitikkojen välillä.

Konkreettisimmillaan tämä näkyi 16. tammikuuta, kun nyt voimassa olevat poikkeuslait julkistettiin. Juuri ennen päätöksiä terveysviranomaiset kertoivat haastatteluissa jo tulevista, voimakkaista toimenpiteistä, mutta presidentti Emmanuel Macron päättikin jatkaa lievemmällä linjalla.

Nytkin hallitus on ilmoittanut välttävänsä tiukempia toimia viimeiseen saakka. Tiedossa onkin paikallisia toimia, kuten esimerkiksi jo tästä maanantaista alkaen Nizzan seudulla alkanut liikkumiskiellon laajentaminen koskemaan yöajan lisäksi viikonloppuja.

Kyse on luonnollisesti tasapainoilu terveyden, talouden, mielenterveyden ja yhteiskuntarauhan välillä, mutta Ranskassa tilanteeseen vaikuttaa paljon myös ensi vuonna olevat presidentinvaalit.

Uudelleenvalintaa tavoitteleva Macron onkin hankalassa tilanteessa. Hänen tulevat kilpakumppaninsa ovat olleet toistaiseksi varsin hiljaa, koska heilläkään ei liene parempia neuvoja jatkuvasti muuttuvan pandemian hoitoon. He kaikki tulevat varmasti käyttämään koronapandemian hoitoa Macronia ja hallitusta vastaan, kun presidenttipeli toden teolla alkaa loppuvuodesta.

Lue seuraavaksi