Satunnainen ohikulkija saattaa hieraista silmiään Kauhavan kohdalla, sillä lakeuksia laiduntamassa voi näkyä monikymmenpäinen metsäpeuralauma.
Vaikka metsäpeura on yhä harvinaisuus Suomessa, lajin talvilaiduntamisen ydinalueilla Etelä-Pohjanmaalla näky on talvikuukausina tuttu.
Suomenselällä metsäpeuralaskenta saatiin tehtyä helmikuussa erinomaisissa olosuhteissa. Laskenta suoritetaan helikopterilla noin sadan metrin korkeudessa. Edellytyksenä on, että sää on lentokelpoinen ja lunta on riittävästi.
– Ilman lunta tehtävä on mahdoton, sillä metsäpeura sulautuu maastoon todella hyvin, kertoo tutkija Antti Paasivaara Luonnonvarakeskuksesta.
Muun muassa lumipulan vuoksi laskentaa ei pystytä joka vuosi tekemään. Tänä vuonna jo ensimmäinen parituntinen Etelä-Pohjanmaan yllä antoi osviittaa lopputuloksesta.
– Ensimmäinen lento tehty ja jos ei nyt ihan kahtasataa, niin reilu sata peuraa löytyi jo, Paasivaara sanoo.
Paasivaaran mukaan pantapeurat ovat tärkeä apu laskennassa, mutta myös kansalaisilta tulleet tiedot laumojen liikkeistä ovat olleet suureksi avuksi.
Suomeselän kanta kasvoi neljänneksen
Kun lennot oli lennetty ja kuvat tutkittu, laskenta vahvistaa, että metsäpeurakanta Suomenselällä on kasvanut tuntuvasti.
Tuoreen laskennan mukaan Suomenselällä laiduntaa nyt arviolta 2000 metsäpeuraa.
Edellisen kerran laskenta saatiin tehtyä vuonna 2018, jolloin Suomenselän kannan kooksi arvioitiin 1450-1500 yksilöä.
Neljänneksen kasvu vuosia lähes sukupuuton partaalla kituneen metsäpeuran kannassa ilahduttaa tutkijaa.
– En muista tällaista peurarunsautta, Antti Paasivaara myhäilee.
Metsäpeurakanta on ollut muutoksessa koko 2000-luvun ajan.
Suomessa kanta jakaantuu kahteen pääpopulaatioon, Kainuu ja Suomenselkä, joilla ei ole tekemistä keskenään. Suomenselän populaation lisäksi tänäkin talvena on tarkoitus laskea myös Kainuun kannan tilanne.
Viime vuosikymmen aikana metsäpeurakannan painopiste on siirtynyt idästä länteen. Kainuussa laskenta tehtiin viimeksi vuonna 2019 ja tuolloin kannan kannan kooksi arvioitiin 720 yksilöä.
Siirtoistutuksista se lähti
Suomenselän kanta on saanut alkunsa Perhon Salamajärven kansallispuistoon 1970-luvun lopulla Kuhmosta siirtoistutetuista kymmenestä yksilöstä. Ne tuotiin totutustarhaan ja vapautettiin vähitellen.
Tarhaus lopetettiin vuonna 1984, jolloin Suomenselän kannan kooksi arvioitiin 40 yksilöä.
Nyt siirtoistukset ovat jälleen ajankohtaisia. Metsähallituksen vuoteen 2023 yltävässä metsäpeuraLIFE - hankkeessa (siirryt toiseen palveluun) metsäpeuroille on perustettu totutustarhoja Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistoihin.
Salamajärven siirtoistutukset olivat menestystarina. Viiden vuosikymmenen aikana kymmenestä yksilöstä on kasvanut 2000 peuran populaatio.
Antti Paasivaara suhtautuu kuiten epäillen siihen, että sama voisi toistua nykytilanteessa.
– Tilanne on nyt aivan toisenlainen esimerkiksi suurpetojen osalta kuin 1980-luvulla. Pedot vaikuttavat paljon peurakantoihin.
Lue myös:
Seitsemisen kansallispuistossa syntyi villi metsäpeuran vasa, edellisestä kerrasta 150 vuotta
Lähes 40 metsäpeuraa vaeltaa jo vapaana Lauhanvuoressa ja Seitsemisessä
Kannan toivotaan kasvavan, mutta kasvulla on rajansa
Tällä hetkellä Suomenselän metsäpeurojen talvilaitumet löytyvät Etelä-Pohjanmaalta Kauhavan, Lapuan ja järviseudun alueilta.
Kesäksi ne siirtyvät muualle ja myös talvilaiduntenkin osalta laumat siirtyvät sitä mukaan sitä kun ne on kaluttu. Pian aika vaihtaa maisemaa, uskoo Antti Paasivaara.
– On mielenkiintoista nähdä, mihin nämä tästä parin vuoden aikana päätyvät. En usko, että ovat tässä kauhean monta vuotta. On tämä niin iso porukka ja kankaiden kantokyky tuskin on sellainen, että nämä tässä kymmeniä vuosia olisivat.
Hirvien ja kauriseläinten kanssa ollaan välillä helisemässä niin liikenteessä kuin metsätaimikoissakin. Miten suuren jalansijan metsäpeura voi tässä joukossa ottaa?
– Jos läntisimmän taigan viimeinen villi populaatio on reilut 2000 yksilöä, niin eihän se nyt iso ole. Voisi Euroopan unionin alueen viimeinen villikanta isompikin olla, Paasivaara sanoo.
Paasivaara muistuttaa, että muita hirvieläimiä on yli satakertaisesti enemmän kuin metsäpeuroja. Toki kannan kasvulla on rajansa.
– Kun on porojäkäläpeurasta kysymys ja metsätalous vaikuttaa, niin ei näitä kymmeniätuhansia voi olla. Jos populaatio olisi 2-3 kertainen, oltaisiin aika lailla sen maksimirajoissa.
Lue seuraavaksi:
Metsäpeurat pelastettiin sukupuuton partaalta - nyt lajin suurimpina uhkina suurpedot ja liikenne
Oletko tehnyt metsäpeurahavaintoja? Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 saakka.