1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. teho-osastot

Tehohoidon kapasiteetti ei toistaiseksi ole Suomessa uhattuna, mutta puolet tehohoitopotilaista on HUS:n alueella

HUS:n lisäksi Etelä- ja Länsi-Suomessa on tällä hetkellä tehohoidon tarvetta enemmän kuin muualla maassa, mutta koko maan osalta tilanne on hallinnassa, toteaa tehohoidon koordinointiryhmän vetäjä.

Koronapotilaiden tehohoidon tarve etenkin HUS:n alueella on kasvussa. Espoon Jorvin sairaalan anestesia- ja leikkausosastoa viime heinäkuulta. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Tehohoidon kapasiteetti ei ole Suomessa toistaiseksi kokonaisuutena uhattuna, kertoo Itä-Suomen yliopiston anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen.

Hän on kansallisen tehohoidon COVID-19-koordinaatioryhmän puheenjohtaja. Ryhmän tehtävänä on ylläpitää valtakunnallista tilannekuvaa ja ohjata tehohoitopotilaiden sijoittelua Suomessa.

– Tänään tehohoidon koronapotilasmäärä on 35, mutta parin viime viikon aikana se on selvästi noussut. Viikko sitten oli 30 ja siitä kun mennään viikko taaksepäin, oli 16 koronapotilasta tehohoidossa yhteensä. Trendi on nouseva ja kun sitten tarkastellaan viime viikkojen tapausmääriä, on pelättävissä, että kehityssuunta jatkuu.

Puolet koronatehohoidon potilaista on HUS:n alueella ja heitä on myös HUS:n erityisvastuualueen keskussairaaloissa. On isoja osia maasta, joissa tehohoitopotilaita on vähän ja useissa sairaanhoitopiireissä ei ole tehohoitoa vaativia koronapotilaita lainkaan.

Eilen kerrottiin, että Suomen suurimmassa sairaanhoitopiirissä HUS:ssa tehohoidon tarve on kasvanut. Tehohoitopotilaita on kuljetettu muun muassa Kotkaan, Lahteen ja Lappeenrantaan. Apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen sanoi eilen A-studiossa, että terveydenhuollon kantokyky HUS-alueella alkaa kohta olla vaarassa.

Potilaspaikkojen määrä ei ole ainoa vaikuttava tekijä. Sen lisäksi tarvitaan myös henkilöstöjärjestelyjä.

HUS:n lisäksi Etelä- ja Länsi-Suomessa on tällä hetkellä tehohoidon tarvetta enemmän kuin muualla maassa.

Koronan tehohoitojaksot yhä pitkiä

Koordinaatioryhmä seuraa eri sairaaloiden tilannetta jatkuvasti ja suunnittelee naapuriavun tarjoamista, mikäli tehohoitoon kohdistuu kova paine jossain osassa maata.

Tilojen, välineiden ja hoitohenkilöstön puolesta Suomessa on normaalisti yhteenlaskettuna noin 300 tehohoitopaikkaa. Niissä on mahdollisuus invasiiviseen eli raskaaseen hengityslaitehoitoon ja muuhun raskaaseen tehohoitoon. Suurin osa näistä paikoista tarvitaan kuitenkin muiden kuin koronapotilaiden hoitoon.

Matti Reinikainen johtaa koronan tehohoitoa tarkkailevaa asiantuntijaryhmää. Kuva: Thomas Hagström / YLE

– Uskoakseni brittimuunnoksen vaikutus näkyy. Uusi virusvariantti on herkemmin tarttuva ja sen myötä sitten tapausmäärät kasvavat. Tyypillisesti sairaalahoidon tarve kasvaa parin viikon viiveellä, Reinikainen sanoo.

Koronan tehohoitojaksot ovat edelleen hyvin pitkiä. Potilaalla on tyypillisesti vaikea keuhkovaurio joka vaatii hengityslaitehoitoa ja muuta tukihoitoa. Keuhkojen toimintahäiriön korjaantuminen vie pitkän aikaa.

– On viitteitä, että syys- ja talvikauden aikana hoitojaksot ovat olleet hieman lyhyempiä. Voi olla, että pienet muutokset hoitokäytännöissä saattavat selittää tätä, Reinikainen kertoo.

Lue päivän tärkeimmät koronauutiset tästä.

Lue myös:

Sairaala- ja tehohoidon tarve saattaa kasvaa reippaasti koko maassa – tehohoitoa koordinoiva professori: "Kolmas aalto voi hyvinkin olla tulossa"