1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. naiset

Viisi kuritonta naista, jotka muuttivat maailmaa

Myytit ja kansantarinat ovat täynnä naisia, jotka kieltäytyivät heille tarjotuista rooleista ja muuttivat maailmaa. Tässä jutussa esittelemme heistä viisi. Tunnetko sinä jo kaikki?

Kauhee akka!

Tällä kunnianimellä kutsuu toimittaja ja kirjailija Kaisa Pulakka mytologisissa kertomuksissa esiintyviä naisia, jotka vähät välittivät heille asetetuista odotuksista ja tekivät mitä halusivat.

He karkasivat aviomiehiltään, puolustivat omia taloudellisia etujaan ja taistelivat sukupuolen moninaisuuden puolesta.

Myyttien ja tarinoiden kautta aukeaa kurkistusikkuna vuosituhantisiin yhteiskunnallisiin rakenteisiin, joilla naisia on alistettu, väheksytty ja painettu kakkosluokan kansalaisiksi.

Mytologian kurittomat kelpaavat myös nykyään esikuviksi meille, jotka haluamme parantaa maailmaa.

Keinot toki ovat nykyään erilaiset kuin esimerkiksi Juditilla, joka pelasti kansansa vihollisten hyökkäykseltä katkaisemalla heidän päällikkönsä Holoferneen kaulan.

Valtarakenteita ja sukupuolinormeja kyseenalaistavat tarinat ovat toimineet varoituksena ihmisille: jos käyttäydyt vastoin yleisiä odotuksia, seuraa rangaistus.

Noitavainot on yksi tuhoisin esimerkki kapinallisina tai muuten vaarallisina pidettyjen naisten kohtalosta.

1400-luvulla julkaistulla noitavainojen käsikirjalla Malleus Maleficarumilla eli Noitavasaralla oli keskeinen rooli Euroopan noitavainoissa. Kymmeniä tuhansia ihmisiä, lähinnä naisia, surmattiin syytettynä liitosta paholaisen kanssa.

Lilith: Tasa-arvo

Yhtenä noituuden merkkinä pidettiin punaisia hiuksia. Ei siis ihme, että myös ihmiskunnan ensimmäinen nainen Lilith kuvataan usein leiskuvan punatukkaisena.

Ensimmäinen nainen? Aivan: tiesitkö, että aikojen alussa Aatamilla oli puoliso jo ennen Eevaa? Hänen nimensä oli Lilith.

Lilith halusi ihmiskunnan ensimmäisessä parisuhteessa tasa-arvoa. Kun se ei Aatamille sopinut, Lilith jätti hänet.

Lilith oli vahva nainen, joka uskalsi sanoa ei. Hän antoi piutpaut ukolleen ja painui demonien kanssa bilettämään Punaisellemerelle. Häntä vaadittiin takaisin uhkaamalla, että muuten hän menettää sata lasta joka yö. Lilith kieltäytyi.

Kaisa Pulakka, toimittaja

Louhi: Ikääntyminen

Kaisa Pulakka ihastui mytologisten kertomusten voimakkaisiin naisiin niin paljon, että teki heistä ensin radio-ohjelmasarjan ja Naistenpäivänä ilmestyvän kirjan Kurittomat.

Yksi hänen suosikeistaan on Kalevalasta tuttu Louhi. Pohjolan emäntä, joka piti tiukasti kiinni omista ja perheensä eduista. Hän puolusti raivoisasti vaurautta tuovaa Sampoa Väinämöisen johtamaa ryöstöyritystä vastaan.

Louhi on esimerkki naisesta, joka kieltäytyy vetäytymästä syrjään vaikka ikää kertyy.

Louhessa kiinnostaa ikääntyvän naisen voima, valta ja omanarvontunto. Hän ei epäröi puolustaa omaa etuaan. Yleensä naisjumalhahmot kuvataan kukkeimmassa iässä.

Kaisa Pulakka, toimittaja

Neitsyt Maria: Saavuttamaton ideaali

Nuoruutta ja hedelmällisyyttä edustaa esimerkiksi Neitsyt Maria, jota Kaisa Pulakka aluksi piti "vähän rasittavana tyyppinä".

Pulakan mukana Neitsyt Marian voi tulkita edustavan patriarkaalisen uskonnon luomaa naisen ideaalikuvaa, johon kukaan nainen ei oikeassa elämässä pysty.

Hän on kuitenkin voimahahmo naisille varsinkin katolisessa Etelä-Amerikassa. Myös Pulakka alkoi arvostaa Mariaa, josta kasvoi hänelle kirjan kirjoittamisen aikana kuin sisar.

Medeia: Epätäydellinen äitiys

Siinä missä Neitsyt Maria on täydellinen äiti, on antiikin ajan tarina Medeiasta varottava esimerkki tuhoavasta äitiydestä.

Noita Medeia joutuu aviokriisiin, kun hänen aviomiehensä ottaa lupaa kysymättä toisen vaimon.

Tämä menee Medeialla tunteisiin, ja pyrkiessään tuhoamaan miehensä hän tuhoaa myös oman lapsensa.

Mytologiat tarjoilevat paljon ylimaallisen hyvää äitiyttä. Välillä tuntuu, että oma äitiys on vähän hakusessa. Jumalalliseltakin osastolta löytyy äitejä, jotka ovat mokailleet. Itseään voi lohduttaa vaikka sillä, ettei ainakaan ole onnistunut repimään lapsiaan kappaleiksi.

Kaisa Pulakka, toimittaja

Ifis: Sukupuolen moninaisuus

Vaikka moni mytologinen tarina kertoo naisista ja miehistä, löytyy sieltä viittauksia myös sukupuolen moninaisuuteen.

Antiikin Kreikassa Ifis syntyi tytön kehoon, mutta hänet kasvatettin poikana. Teini-iässä Ifis naitettiin nuorelle naiselle ja hän alkoi kokea sukupuoliristiriitaa.

Ifis rukoili äitinsä kanssa apua jumalilta. Lopulta jumalatar Isis muutti Ifisin kehon miehen kehoksi.

Sukupuolen voi hahmottaa janana, johon kukin sijoittaa itsensä. En usko joko-tai-maailmaan, että olisi vain täysin miehiä tai naisia. Me kaikki sijoitumme johonkin niiden välille. Kaksinapaisesta ajattelusta irtipäästäminen on tie kohti todellisempaa tasa-arvoa.

Kaisa Pulakka, toimittaja

Minulle kauhee akka on kunnianimi.

Kaisa Pulakka, toimittaja ja kirjailija

Tekijät

Teksti

Paula Tiessalo

Kuvitus

Jyrki Lyytikkä

Lähteet

  • Venus von Willendorf ullstein bild - Imagno/ AOP, Penthesilea amazonien kuningatar Granger / Shutterstock / AOP, Judith ja Holoferneksen pään irrotus Rubens, Peter Paul / ullstein bild - Archiv Gerstenbe / AOP, Malleus Maleficarum Granger / Shutterstock / AOP, Lady lilith Dante Gabriel Rossetti / Sepia Times / Universal Images Group via Getty Images, Faust and Lilith, 1831. Heritage Images / Getty Images, Sammon ryöstö Akseli Gallen-Kallela Creative commons /Public domain, Neitsyt Maria JIM HOLLANDER / AOP, Medeia / Werner Forman Archive / Shutterstock /AOP, Seireeni John Macallan Swan / AOP, Ifis Shutterstock / AOP, Kaisa Pulakka / Henrietta Soininen

Julkaistu 4.3.

Lue seuraavaksi