1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Miksi koronaepidemia näyttää taas yllättäneen hallituksen? 5 kysymystä nopeasti pahenevasta koronatilanteesta

Hallitus kokoontuu illalla pohtimaan uusia koronatoimia vaikeassa tilanteessa.

koronavirus
Ihmisiä poistuu ja menee bussiin Espoon Matinkylässä.
Epidemiatilanne Suomessa on pahentunut nopeasti. Äärimmäisenä keinona Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön myös liikkumisrajoituksia. Henrietta Hassinen / Yle

Tänä iltana Säätytalolla kokoontuu hallitus, jolla on edessään visainen pulma: koronaepidemia on kiihtynyt, mikä riittää pysäyttämään sen?

Hallituksen johtoviisikko kokoontui jo tiistai-iltana pohjustamaan ratkaisuja. Suomi on siirtymässä koronarajoituksissa niin sanotulle kakkostasolle, mutta ei aivan koko maassa. Jälleen joudutaan miettimään, onko Suomi poikkeusoloissa koronan takia, kuten viime keväänä.

Suomi näyttää tulleen yllätetyksi, kun ärhäkkä virusmuunnos on nostanut tartuntamääriä. Tässä jutussa selvitämme, miten näin on päässyt käymään ja kuinka tilanne yritetään ratkaista.

1. Miksi nykyiset koronatoimet eivät riitä?

Suomessa on ollut viime keväästä asti voimassa rajoituksia, joilla yritetään vähentää ihmisten kohtaamisia. Rajoituksia on höllennetty ja kiristetty epidemiatilanteen mukaan.

Ensimmäinen epidemia-aalto oli viime keväänä, toinen ennen joulua ja nyt nousemassa on kolmas aalto.

Nyt nousevan aallon voimaa selittää virusmuunnos, joka tarttuu herkemmin kuin vanha viruskanta. Terveyden ja hyvinvoinnnin laitoksen (THL) mallinnokset havainnollistavat, kuinka vanhan viruskannan osuus taantuu ja muuntuneen viruksen osuus kasvaa ja ottaa vallan. Tämä vaikuttaa tartuntojen leviämisvauhtiin.

Koska uusi virustyyppi tarttuu herkemmin, tarvitaan aiempaa tehokkaammat rajoitukset, jotta ne purisivat samalla tavalla.

Epävarmuutta laskelmiin tuo se, mikä on virusmuunnoksen osuus kaikista tartunnoista. Eniten näytteitä tutkitaan Uudellamaalla. Uudellamaalla on eniten tartuntoja ja eniten muunnosta.

Muualta Suomesta tutkittua tietoa on vähemmän. Myös se kannattaa ottaa huomioon, että virusmuunnosta on voinut olla Suomessa jo ennen kuin se havaittiin.

Ensimmäisessä mallinnoksessa ei ole otettu huomioon rajoituksia. Jälkimmäinen mallinnos kuvaa suunnilleen Suomen mennyttä tilannetta ja tavoiteltua tulevaa tilannetta.

2. Miksi tilanne vaikuttaa yllättäneen hallituksen?

Hallitus on kokonaisvastuussa siitä, miten Suomi hallitsee koronatilannettaan. Niin kauan kuin ei olla poikkeusoloissa, hallitus on kuitenkin riippuvainen siitä, miten alueiden viranomaiset tulkitsevat tilannetta.

Hallitus on joutunut käyttämään aikaa väitelläkseen viranomaisten kanssa, jotta nämä toimisivat ripeästi.

Kun hallitus on taistellut tilannekuvan, lakien ja poliittisten erimielisyyksiensä kanssa, virus on muuntunut ja epidemia yltynyt. Yhtenä mittarina toimii sairaalahoidon tarve, joka on kasvanut myös teho-osastoilla.

Tartuntoja on virrannut Suomeen rajojen yli, koska matkustajien testaamisesta ja karanteeneista sopiminen on ollut hallitukselle poliittisesti ylivoimaisen vaikeaa. Kyse on viime kädessä siitä, kumpi on tärkeämpi perusoikeus: liikkumisen vapaus vai terveyden suojelu.

Myös ravintoloiden aukioloista sopiminen on tuottanut hallitukselle tuskaa, vaikka tartunnat ovat levinneet yökerhoissa ja baareissa. Tässä vastakkain ovat elinkeinovapaus ja terveyden suojelu.

Myös lakimuutosten tekeminen, perustuslain tulkinta ja nykyisten lakien tulkinta on tuottanut vaikeuksia.

Koronarajoituksista osan ovat asettaneet ministeriöt. Tämä koskee esimerkiksi matkustusrajoituksia. Osasta ovat vastuussa kunnat, tällaisia ovat esimerkiksi useimmat päätökset etä- tai lähikoulusta. Päätöksiä tekevät myös aluehallintovirastot, esimerkiksi kokoontumisrajoituksista.

3. Mitä hallitus tarkoittaa puhuessaan eri tasoista?

Koronatoimia seuraavista kansalaisista iso osa putosi kärryiltä viimeistään siinä vaiheessa, kun hallitus toi leviämis- ja kiihtymisvaiheen toimien rinnalle kolme eri tasoa, joiden perusteella rajoitustoimia tehdään.

Suomi on nyt tasolla 1, mutta koronatilanteen pahentuessa voidaan siirtyä seuraaville tasoille, jolloin rajoitustoimet kiristyvät.

Käytännössä siirtyminen tasolle 2 näyttää nyt hyvin todennäköiseltä. Käytännössä tasolle 2 siirtyminen toisi pahimmalle epidemia-alueelle Uudellemaalle vain vähän muutoksia.

Tasolle 3 siirtyminen tarkoittaisi käytännössä poikkeusolojen toteamista. Se olisi äärimmäinen vaihtoehto, joka voisi vaarantaa myös kevään kuntavaalien toteutumisen.

4. Mitä päätöksiä hallitukselta nyt odotetaan?

Hallitukselta odotetaan nyt selvää näkemystä, mitä Suomessa kannattaa tehdä, jotta pahentunut epidemiatilanne saadaan kuriin. Paineet ovat kovat myös hallituksen sisällä.

Hallituksen johtoviisikko on pohjustanut tänään tehtäviä päätöksiä, mutta se ei ole hiiskunut suunnitelmistaan. Sen verran tiedetään, että THL ja STM esittävät tasolle kaksi siirtymistä rajatusti, mikä poikkeaa hallituksen aiemmista suunnitelmista.

Leviämis- ja kiihtymisvaiheen alueille tulisi tiukat rajoitukset. Perustasolla olevia seutuja rajoitukset eivät mahdollisesti koskisi.

Myös poikkeusolojen toteamisesta joudutaan keskustelemaan. Se toisi hallitukselle lisää keinoja ja mahdollistaisi esimerkiksi tiukemmat ravintolarajoitukset ja liikkumisrajoitukset.

Suomen rajoitukset vertautuvat myös siihen, miten muualla Euroopassa toimitaan. Tähän asti Suomi on loistanut koronatilastoissa, vaikka rajoitukset ovat olleet suhteellisen löyhiä. Nyt pääkaupunkiseudulla on suhteessa paljon enemmän koronaa kuin esimerkiksi Berliinissä, mutta Suomen rajoitukset ovat huomattavasti löyhempiä.

5. Mitä uusia keinoja epidemian hallintaan on käytettävissä?

Kuntien ja aluehallintovirastojen työkalupakissa on ollut tästä viikosta alkaen uusia keinoja koronaepidemian hillitsemiseksi, kun tartuntatautilain uudistus astui voimaan.

Lakimuutos mahdollistaa kuntosalien kaltaisten yksityisten liiketilojen sulkemisen tai niiden asiakasmäärien rajoittamisen. Myös julkisen liikenteen matkustajien määrä voidaan rajoittaa puoleen. Ravintoloita koskevia rajoituksia tartuntatautilaki ei edelleenkään mahdollista.

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä suositteli eilen tiistaina Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, että tartuntatautilain mahdollistamat uudet toimet otetaan käyttöön mahdollisimman pikaisesti.

Korjaus 24.2.2021 klo 20.21: Muokattu jutun neloskohdan virke muotoon: "Nyt pääkaupunkiseudulla on suhteessa paljon enemmän koronaa kuin esimerkiksi Berliinissä, mutta Suomen rajoitukset ovat huomattavasti löyhempiä." Alun perin virke kuului: "Nyt pääkaupunkiseudulla on paljon enemmän koronaa kuin esimerkiksi Saksassa, mutta Suomen rajoitukset ovat huomattavasti löyhempiä."

Kuuntele alta Takaisin Pasilaan -podcast: koronaosaston hoitaja Ilona Fröjd on huolissaan terveydenhuollon kestävyydestä, jos koronarajoituksia ei noudateta.

Lisää aiheesta:

Hallitusviisikko kokoontui pohtimaan vakavaa koronatilannetta – valmiuslain käyttö noussee esiin keskustelussa

Maanantaista alkaen asiakasmäärää voi rajoittaa esimerkiksi kuntosaleilla, mutta ei ravintoloissa: missä koronarajoitusten kanssa nyt mennään?

Lue seuraavaksi