1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sosiaali- ja terveyspalvelut

Koronan pelätään aiheuttavan hoitajien joukkotrauman – sen vaikutukset olisivat Suomen terveydenhuollolle katastrofi

Asiantuntijaryhmä ideoi trauman taltuttamiseksi henkisen tuen ohjelman, jolle toivotaan ministeriöltä nopeaa rahoitusta.

sosiaali- ja terveyspalvelut
Carita Vuorenpää ja Lotta Lantto leikkausalihoitajat Jorvin sairaalan Anestesia- ja leikkausosasto K:lla.
Pitkittynyt koronapoikkeustila voi johtaa ammattilaisten joukkopakoon hoitoalalta henkisen traumatisoitumisen ja työuupumisen takia. Kuvituskuva.Henrietta Hassinen / Yle

Hoitajan tuntema pelko pysäytti Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin Sally Leskisen viime keväänä. Maakunnan keskussairaalassa valmistauduttiin koronapotilaiden tungokseen, jolta lopulta vältyttiin.

Leikkaussalihoitaja oli pikakoulutettu kahdessa viikossa tehohoitajaksi. Hoitaja pelkäsi potilaan kuolevan, jos hän ei osaisikaan käyttää hengityskonetta paineen alla oikein.

– Silloin ymmärsin, että erilaisia tukitoimia tarvitaan. Pitkässä kriisissä vaikutukset näkyvät vähän myöhemmin, Leskinen kertoo.

Johtajaylilääkäri puhuu koronapandemian aiheuttamasta joukkotraumasta, joka leijuu koronan kanssa työskennelleen sote-henkilöstön yllä.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajistosta koostuva tukitiimi kierroksella keskussairaalassa.
Kanta-Hämeen keskussairaalan johto Sally Leskisen johdolla kiertää tasaisin väliajoin osastoilla kuuntelemassa työntekijöitä ja keskustelemassa heidän kanssaan.Ville Välimäki / Yle

Trauman vaikutuksia suitsimaan on hahmoteltu tukiohjelma.

– Ohjelman tarkoitus on estää alan ja alalle haluavien ihmisten valuminen pois koronan henkisen kuormituksen hoitamattomuuden vuoksi, Leskinen kiteyttää.

Hänen mukaansa koronan riivaamista paikoista ympäri maailman tunnistetaan, että sote-työntekijöiden psykologinen kuormitus voi jatkua pitkään.

– Se saattaa aiheuttaa jopa traumaperäisen stressihäiriön.

Kymmenen asiantuntijan koordinaatioryhmä lähetti ohjelmasuunnitelman sosiaali- ja terveysministeriölle tiistaina. Ministeriöltä toivotaan hankkeeseen rahoitusta ja yhteistyötä.

"Meillä ei ole varaa olla tekemättä mitään"

Joukkotrauman ennakointi perustuu kansainvälisen sairaanhoitajaliiton (ICN) tutkimuksiin (siirryt toiseen palveluun). ICN arvioi, että korona aiheuttaa hoitajien yli pyyhkivän ahdistuneisuuden ja masennuksen aallon. Jos 10–15 prosenttia sairaanhoitajista lopettaa työnsä pandemian seurauksena, maailmaa uhkaa 14 miljoonan sairaanhoitajan pula 2030 mennessä.

Tukiohjelman ideoinut ryhmä laski, että Suomessa se tarkoittaisi 10 000 hoitotyön ammattilaista vähemmän. Se olisi luja isku Suomelle, joka tarvitsee joka tapauksessa 30 000 uutta hoitajaa vuoteen 2030 mennessä. Tilannetta mutkistaa entisestään pandemian aiheuttama hoitovelka ja poikkeustilanteesta palautuminen.

– Meillä ei ole varaa olla tekemättä mitään. Nyt pitäisi perustaa nopean toiminnan joukko, jotta tämä tuki saadaan mahdollisimman nopeasti toimintaan, sanoo LAB-ammattikorkeakoulun johtava asiantuntija Susanna Tella. Hän ja Sally Leskinen ovat tukiohjelman johtohahmot.

Tehohoidon apualaisosastonhoitaja Satu Luukkala Kanta-Hämeen keskussairaalan teho-osastolla.
Apulaisosastonhoitaja Satu Lukkala sanoo, ettei korona ole sote-alan kriisiä aiheuttanut, mutta se on painava lisätaakka.Lauri Rautavuori / Yle

Ilmassa oli paniikkia, kun pandemia rantautui Suomeen viime keväänä. Ohjeet vaihtuivat päivittäin ja hoitajat pelkäsivät oman ja läheistensä terveyden puolesta. Kesällä tartuntaluvut talttuivat ja hoitajien henkinen taakka helpottui – mutta vain hetkeksi.

– Kevät meni adrenaliinipiikissä. Nyt se ahdistus, että ei jaksaisi enää, nostaa päätään. Ihmiset ovat väsyneitä, kuvailee Kanta-Hämeen keskussairaalan tehohoidon apulaisosastonhoitaja Satu Lukkala.

Lukkalan mukaan taukohuoneessa kuulee aika ajoin puhetta alan vaihdosta.

– Vaikka se on puolivitsiä, osa varmaan miettii sitä ihan tosissaan.

Mikä avuksi?

Kuinka Suomi välttää joukkotrauman povatut vaikutukset sote-alalle?

Tukiohjelman ensimmäinen tavoite on tunnistaa tarkemmin koronan vaikutukset alaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä eri ammattiryhmien välillä. Sen pohjalta kehitetään laaja-alainen henkilöstölle ja alan opiskelijoille tarkoitettu turvallisuuden ja hyvinvoinnin tukiohjelma.

Yhden tukimuodon pohjana toimisi second victim -malli, jota Sally Leskinen on tuonut Suomeen. Mallin ajatus on, että virheen sattuessa terveydenhuollon työntekijää tuetaan niin, ettei tämän ura katkea tehdyn virheen luoman kriisin takia.

– Yksittäistilanteen työkaluja voidaan käyttää myös laaja-alaisen kriisin hoitoon, johtajaylilääkäri täsmentää.

Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin työpaikka on Kanta-Hämeen keskussairaala, joka olisi ohjelman pilottisairaala. Pilottiin halutaan mukaan myös toinen sairaanhoitopiiri.

Osastonhoitaja kävelee Kanta-Hämeen keskussairaalan teho-osastolla.
Kanta-Hämeen keskussairaalan teho-osastolla on tällä hetkellä kaksi koronapotilasta.Lauri Rautavuori / Yle

Oman sairaalansa tilanteessa Sally Leskinen näkee kaksi puolta.

– Yksikkötasolla yhteistyö pelaa ja rivit ovat yhteneväiset, mutta yleinen ilmapiiri on raskas. Työn raskautta ei huomioida riittävästi.

Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan kello 23:een saakka.

Kuuntele alta myös Takaisin Pasilaan -podcast: koronaosaston hoitaja Ilona Fröjd kertoo äänipäiväkirjassa raskaasta työstä.

Lue myös:

Oulussa leikkaussali- ja anestesiahoitajat ovat painaneet lisätöitä pitkään, eikä palkkaa pidetä riittävänä – nyt Tehy haluaa neuvotella OYSin kanssa

Hoitajapula pahenee Suomessa ja filippiiniläishoitajia palkataan taas apuun – rekrytoinneissa eettisiä ongelmia

"En voi antaa vihaisten yhteydenottojen vaikuttaa" – koronanyrkki Sally Järvelä valvoo öisin, kun hän joutuu rajoittamaan 170 000 ihmisen elämää

Lue seuraavaksi