1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Aleksei Navalnyi

Amnesty vaatii Aleksei Navalnyin vapauttamista mutta ei enää pidä häntä mielipidevankina

Sosiaalisessa mediassa sanaillaan ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin venäläistä oppositiopolitiikkoa Aleksei Navalnyita koskevasta uudesta linjauksesta.

Aleksei Navalnyi
Aleksei Navalnyi
Getty Images

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internatonal määritteli tammikuussa (siirryt toiseen palveluun) venäläisen presidentti Vladimir Putinin arvostelijan Aleksei Navalnyin mielipidevangiksi, sen jälkeen kun Navalnyi pidätettiin Moskovaan saapumisensa jälkeen,

Moscow Times-lehti kertoi keskiviikkona (siirryt toiseen palveluun), että linjausta on muutettu. Lehden mukaan Navalnyi ei ole enää mielipidevangin luokituksella.

Aleksei Navalnyille on langetettu 2,5 vuoden vankeustuomio. Navalnyi kannattajineen pitää vankeustuomioita poliittisena ajojahtina. Navalnyin puolesta on järjestetty ajoittain tukimielenosoituksia eri puolilla Venäjää.

Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson kertoo tviitissään, että työ Navalnyin vapauttamiseksi jatkuu kuten ennenkin.

Johansson tviiittaa, että "tärkein kriteeri on, että ei ole käyttänyt tai yllyttänyt väkivallan käyttöön. Jokaisen henkilön tilanne arvoidaan kuitenkin yksittäisenä, eivätkä nämä arviot ole julkisia. Nyt siis todettu, että Navalnyi ei täytä näitä kriteerejä. Työ hänen vapauttamisekseen jatkuu samanlaisena."

Johanssonin mukaan Amnesty vaatii edelleen Navalnyin välitöntä vapauttamista vaikka hänestä ei enää käytetä mielipidevanki-termiä.

Taustalla ilmeisesti siirtolaisvastaiset lausunnot

Päätöksen katsotaan liittyvän Navalnyin lausuntoihin 2000-luvun alkupuolella, kun hän lähentyi nationalistisia piirejä ja vastusti siirtolaisuutta Keski-Aasiasta ja Kaukasiasta.

Tuonaikaisella videolla Navalnyi näytti vertaavan Pohjois-Kaukasian muslimikapinallisia torakoihin ja kärpäsiin. Navalnyi myös osallistui jyrkän linjan nationalistien "Venäläisille marsseille".

Sittemmin Navalnyi on ottanut etäisyyttä nationalisteihin.

Venäläinen uutissivusto Mediazona (siirryt toiseen palveluun) haastatteli Amnestyn Itä-Euroopan ja Keski-Aasian edustajaa Aleksandr Artemjevia, joka sanoi, että taustalla ovat Navalnyin lausunnot 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä. Niitä voi hänen mukaansa pitää vihapuheena eikä Navalnyi ole irtisanoutunut noista lausunnoista.

Artemjev korosti, että Amnesty vaatii edelleen Navalnyin vapauttamista.

Päätökseen vaikutti koordinoitu kampanja?

Artemjev sanoi Mediazonalle, että taustalla saattaa olla koordinoitu kampanja Navalnyin mustamaalaamiseksi ulkomailla.

– Meille tuli liian monta pyyntöä; emme voineet ohittaa niitä, Artemjev sanoi Britannian yleisradioyhtiölle BBC:lle (siirryt toiseen palveluun).

Hänen mukaansa Amnesty ei ollut aiemmin ottanut huomioon Navalnyin lausuntoja, koska niitä ei pidetty relevantteina hänen nykyisen poliittisen vainonsa kannalta.

Mediazona kertoo nimettömän lähteensä Amnestyssä sanoneen, että kysymyksiä Navalnyin lausunnosta ovat saattaneet Amnestylle esittää Venäjän valtiollisen tv-kanavan RT:n työntekijät eri maissa.

Navalnyin liittolaiset ovat reagoineet Amnestyn ratkaisuun kovasanaisesti.

Navalnyin alueellisten esikuntien verkostoa johtava Leonid Volkov katsoi Twitterissä (siirryt toiseen palveluun), että Amnestylle oli "syötetty sontaa ja he tykkäsivät siitä". Navalnyin lehdistösihteeri Kira Jarmyš kutsui ratkaisua tviitissään (siirryt toiseen palveluun) häpeälliseksi.

Navalnyi voi lohduttautua sillä, että hän liittyy nimekkääseen seuraan. Vuonna 1964 Amnesty epäsi omatunnon vangin nimityksen Etelä-Afrikan vapaustaistelun johtajalta Nelson Mandelalta.

Ratkaisun perusteena oli, että Mandela oli pitänyt oikeudessa puheen, jossa hän kuvasi Afrikan kansalliskongressin ANC:n poliittista väkivaltaa tarpeelliseksi ja eettiseksi keinoksi kamppailussa rotusortohallintoa vastaan.

Lue myös:

Oppositiojohtaja Navalnyi kahdessa oikeudenkäynnissä Venäjällä: Vankeustuomio pysyi voimassa, veteraanin herjaamisesta sakkotuomio

Lähteet: AFP

Lue seuraavaksi