1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. näyttelyt

Saamelaisesineistön palautus alkaa kansallismuseon näyttelyllä – museon ylijohtaja: "Tunnustamme sen, että kokoelmat kuuluvat saamelaisille"

Kotiinpaluu-näyttelyssä nähdään Saamenmaalle palautettavia, 1800-luvulta asti museokokoelmissa olleita esineitä.

näyttelyt
Elina Anttila
Suomalaisten ymmärrys saamelaisuudesta syvenee museoesineiden palautuksen myötä, uskoo kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila. Nella Nuora / Yle

Suomen kansallismuseon kansallisissa kokoelmissa on laaja saamelaisesineiden kokoelma, jolla on pitkä historia. Saamelaisesineitä on kerätty museon kokoelmiin jopa 170 vuoden ajalta. Tämä esineistö on pääsemässä takaisin synnyinsijoilleen, kun kansallismuseo luovuttaa kokoelman lähes kokonaisuudessaan Saamelaismuseo Siidalle mahdollisesti ensi syksynä.

Sitä ennen yleisöllä on mahdollisuus päästä tutustumaan palautusprosessiin ja palutettaviin saamelaiskokoelmiin näyttelyssä, Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu, joka kunnioittaa tätä repatriaatio- eli palautusprosessia.

Näyttely avautuu kansallismuseossa 29.10.2021. Se on tulosta Suomen kansallismuseon ja Saamelaismuseo Siidan monivuotisesta yhteistyöstä.

– Haluamme yhdessä tuoda esille sitä merkitystä, mikä tällä repatriaatiolla on. Se on avaa enemmänkin sitä, millainen merkitys kulttuuriperinnöllä on meille kaikille ja tässä tapauksessa erityisesti saamelaisille, kertoo kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila.

Neulakota ja pussi
E. Lagercrantzin saamelaiskokoelmat 1919-1920.
Enontekiö, Könkämä.
Tämä neulakota ja pussi ovat osa E. Lagercrantzin saamelaiskokoelmaa, jota hän keräili Enontekiöltä vuosien 1919–1920 aikana.Kansallismuseo

Museoiden lisäksi näyttelyä tehdään yhteistyössä saamelaisyhteisön kanssa. Näyttelyn taiteen valinnoista ja visuaalisesta ohjauksesta vastaa saamelainen kuvataiteilija Outi Pieski ja näyttelyn sisällöllisestä ohjauksesta vastaa aktivisti Petra Laiti.

Vuonna 2017 kansallismuseo ja Saamelaismuseo Siida tekivät aiesopimuksen, jonka mukaan saamelaiskokoelma tullaan lähes kokonaisuudessaan palauttamaan saamelaisten kotiseutualueelle ja saamelaisten omiin käsiin.

Anttilan mukaan Kotiinpaluu -näyttely tulee tapahtumaan suunnilleen samoihin aikoihin, kun saamelaiskokoelman palauttaminen Saamelaismuseo Siidaan.

– Tärkeä viesti tässä näyttelyssä on se, kuinka valtavasti kulttuuriperintö voi elävöittää tulevaa kulttuuria ja rakentaa sen muutosta, näkee Anttila.

Odotettavissa tunteikas paluu kotiseudulle

Näyttelyssä tulee olemaan vahvasti läsnä sekä historia että nykypäivän saamelaisuus. Elina Anttila uskoo näyttelyn ja esineistön kotiinpaluun nostavan esiin erilaisia tunteita. Myös Saamelaismuseo Siidan amanuenssi Anni Guttorm näkee, että sillä on suuri vaikutus saamelaisyhteisöön.

– Tuleva näyttely on yksi ensimmäisistä näkyvistä askelista itse palautusprosessissa ja repatriaatiossa, joka on vasta aluillaan. Vasta kun esineet palaavat kotiin, tulemme näkemään, mitä esineistö meille saamelaisille merkitsee, sanoo Guttorm.

Saamelaismuseo Siidan amanuenssi Anni Guttorm.
Saamelaismuseo Siidan amanuenssi Anni Guttorm kertoo kotiin palaavan esineistön olevan merkittävä saamelaisyhteisölle.Sara Wesslin / Yle

Guttorm kertoo, että sinä ajankohtana, kun esineitä on kerätty kansallismuseoon, on yhtenä tarkoituksena on ollut tehdä eroa suomalaisten ja saamelaisten välillä. Tällä haluttiin erotella kulttuurit toisistaan. Tämä historia tulee näkymään myös lokakuisessa näyttelyssä.

– Tässä näyttelyssä haluamme tuoda esille myös sen, millaisia vaikutuksia eron tekemisellä on ollut saamelaiskulttuuriin ja saamelaisyhteisöön, kertoo Guttorm.

Palautusprosessilla tuodaan saamelaisten historia laajempaan tietoisuuteen

Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila näkee, että esineiden palauttamisella saamelaisalueelle on tärkeä, symbolinen merkitys.

– Me tunnustamme sen, että kokoelmat kuuluvat saamelaisille. On merkittävää, että omistusoikeus siirtyy saamelaisille.

Kolttasaamelainen vaimon päähine
T.I. Itkosen 1912 keräämät esineet.
Petsamo, Suonikylä, Puldshekjaur. Saatu Kiurel Moshnikovin vaimolta.
Anna Mosnikoffin vaimonpäähine palaa takaisin saamelaisten omiin käsiin.Kansallismuseo

Anttilan mielestä palautusprosessi on tärkeä suomalaiselle yhteiskunnalle. Hän sanoo sen olevan ainoa oikea teko, joka saamelaisten ja suomalaisten välisen historian valossa voidaan tehdä.

– Jokainen tilanne, jossa käyttäisimme niitä (esineitä) omistajina, tekisi vääryyttä. Suomalainen ymmärrys saamelaisuudesta syvenee ja tietynlainen nöyryys siihen, että meillä ei ole oikeutta kirjoittaa saamelaisten historiaa auki, vaan saamme kuulla sen nyt saamelaisten itsensä kirjoittamana.

Lue seuraavaksi