1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kunnat

Yle selvitti: Kunnat säästivät miljoonia euroja kulttuurirahoista samalla kun korona vei taiteilijoiden työt – katso kotikuntasi tilanne

Yle kysyi rahojen käytöstä kaikista Manner-Suomen kunnista tammi–helmikuun vaihteessa.

kunnat
Kuntien kulttuurirahoitus, kuvakollaasi eri kulttuuritapahtumista. Taidenäyttelyt, festarit, konsertit, teatteri.
Vuosi 2020 oli kunnissa hiljainen, kun lähes kaikki tapahtumat peruttiin.Asmo Raimoaho / Yle

Koronapandemia seisautti lähes koko Suomen kulttuurielämän viime vuonna. Tämä näkyy myös kuntien budjeteissa.

Ylen kyselyn mukaan kunnissa käytettiin kulttuuriin 20 miljoonaa euroa ennakoitua vähemmän.

Yle lähetti kaikkiin Manner-Suomen kuntiin tietopyynnön, jossa kysyttiin niiden kulttuuribudjeteista ja rahojen käytöstä.

Kyselyyn vastasi 221 kuntaa. Käytettyjen rahojen määrä oli tiedossa vasta 167 kunnassa, koska kaikissa kunnissa ei ole vielä tehty viime vuoden tilinpäätöstä. Käyttämättä jääneiden rahojen todellinen määrä saattaa olla merkittävästi 20 miljoonaa euroa suurempi.

Tästä voit katsoa, miten paljon kulttuurin rahoja jäi käyttämättä omassa kotikunnassasi:

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Muun muassa Espoon kaupungin ja Kalle Päätalosta tunnetun Taivalkosken kunnan tilanteesta voit lukea tarkemmin tästä jutusta:

Kuntien kulttuurimiljoonat jäivät käyttämättä – seurauksena pidetty teatteri joutuu ehkä kerjuulle, osa tapahtumista kohta saattohoidossa

Jutussa näkyvät kursiivilla kirjoitetut osuudet ovat otteita kuntien vastauksista kysymyksiin, miten koronavirus on vaikuttanut kulttuuriin ja sen rahoitukseen kunnassa sekä millaisia pysyviä muutoksia siitä arvioitiin jäävän kunnan kulttuurisektorille.

Kulttuurin rahoja jäi käyttämättä tilanteessa, jossa valtio tuki kuntien ja kaupunkien taloutta yhteensä kolmella miljardilla eurolla. Tuen myötä lähes kaikki kunnat selvisivät koronavuodesta paremmin kuin ennakoitiin.

Osa valtion tuesta kohdistui myös kulttuuripalveluille, kuten kuntien omille teattereille ja orkestereille.

Rahaa jäi, koska tapahtumat peruttiin

Suurin syy kulttuurin rahojen vajaakäytölle on, ettei viime vuoden puolella pystytty järjestämään lähes lainkaan tapahtumia. Tapahtuma-alan ahdinko on yksi epidemia-ajan suurimmista puheenaiheista. Alan yritysten liikevaihdot ovat pudonneet 70–80 prosenttia.

Lue lisää: Kulttuurialoilta katosi miljoonia euroja ja töitä tuhansilta, ilmenee Ylen selvityksestä – musiikin sekatyöläinen Paavo Malmberg sinnittelee

Tulevan kesän tilanne on edelleen auki.

Lue lisää: Elinkeinoministeri Lintilä lanseeraa tapahtumatakuuta: "Tarkoituksena olisi, että tapahtumien alkujärjestelyt uskallettaisiin käynnistää"

Viime vuosi saattaa vaikuttaa vielä pitkään kunnan kulttuuritarjonnassa.

Mikkeli: Meillä on ollut paljon tapahtumien peruutuksia. Tulot ovat kaikilla vähentyneet merkittävästi ja tulevaisuuden suunnittelu on vaikeutunut. Samalla yleinen epävarmuus kulttuuritoimijoiden keskuudessa on lisääntynyt.

Tapahtumien perumisten vuoksi käyttämättä jääneitä miljoonia ei voi kuitenkaan ajatella säästöinä. Varsinkin isommilla paikkakunnilla ja kaupungeissa tapahtumien merkitys elinkeinoelämälle on monin verroin suurempi kuin raha, mitä kunnat niihin satsaavat.

Kunnilta jäi käyttämättä rahoja myös siksi, että niiden omien teattereiden viime vuodelle suunnitellut kalliit suurproduktiot eivät toteutuneet tai niitä siirrettiin. Toinen puoli asiasta on, että samalla kunnat menettivät mittavia summia lipputuloja.

Oodi. Helsingin keskustakirjasto.
Kirjastot ovat palvelleet vallalla olleen koronatilanteen mukaan. Kuvituskuva Helsingin Oodista.Jorge Gonzalez / Yle

Rahaa jäi myös, koska kirjastot tai museot olivat pitkiä aikoja kiinni tai palvelivat vain osittain. Tämä vaikutti suoraan henkilöstömenoihin. Työntekijät ovat olleet töissä pääosin arkisin kello 8–16, joten heille ei ole tarvinnut maksaa esimerkiksi ilta- tai sunnuntailisiä. Sairauspoissaoloja on ollut vähemmän, joten kuntien ei ole tarvinnut palkata sitä varten sijaisia.

Käyttämättä jääneet rahat eivät hyödytä kulttuuria tänä vuonna

Kulttuuri ei kuitenkaan hyödy ylijääneistä varoista. Raha ei siirry automaattisesti seuraavalle vuodelle.

Käytännössä rahat siirtyvät kunnan vuotuiseen ylijäämäpottiin, joka jätetään puskurirahaksi seuraavaa vuotta varten. Raha käytetään, jos kunta tekee alijäämäisen tilinpäätöksen.

Osa kunnista tunnisti budjetista vapautuneet varat ajoissa ja onnistui suuntaamaan niitä muihin tarkoituksiin.

Jyväskylä: Myöntämistämme avustuksista jäi nostamatta jonkin verran pieniä tapahtuma-avustuksia. Käyttämättä jääneet rahat suunnattiin uudelleen kulttuurin toiminta-avustuksiksi. Näin saatiin talousarvioon varattu "kentän raha" kentälle viimeistä euroa myöten.

Lapua: Kulttuurikeskus Vanha Paukku ja Lapuan kaupungin museot olivat vuonna 2020 kiinni noin kahden kuukauden ajan. Syntyneitä säästöjä pyrittiin ohjaamaan museoiden perus- ja kehittämistyöhön.

Kuntaliiton asiantuntija: Ilmaan on jäänyt henkinen pelko

Kunnissa ollaan huolissaan siitä, miten ennen koronaa kulttuuririennoissa käynyt yleisö käyttäytyy tulevaisuudessa. Epidemian aikana yleisöä on tavoiteltu kotisohvilta, kun esimerkiksi konsertteja on striimattu.

Tampere: Tilanne on pakottanut kunnat kehittämään uudenlaisia tapoja kulttuuripalvelujen järjestämiseen. Olemme tarjonneet livestriimeja ja videotallenteita. Näistä osa jäänee pysyväksi palveluksi.

Syreenipensaan silmuja.
Ensin odotettiin, että epidemia hellittää kesän korvalla. Tällä hetkellä vaikuttaa sille, että perinteisiä kulttuuritapahtumia ei voida järjestää ainakaan alkukesän aikana. Kuvituskuva.Eleni Paspatis / Yle

Kuntaliiton kulttuurin ja kirjastojen erityisasiantuntija Johanna Selkee on pohtinut, millaisia pysyviä muutoksia epidemia jättää kulttuuripalveluihin.

– Korona on jättänyt ilmaan henkisen pelon.

Hänen mielestään kunnilta vaaditaan nyt turvallisia ja hyvin järjestettyjä tapahtumia. Kuntien täytyy myös tiedottaa entistä selkeämmin, miten järjestelyt on hoidettu. Yleisön täytyy tuntea olonsa turvalliseksi.

– Tämä on tärkeää kaikkien kannalta, mutta varsinkin siksi, että myös ikääntynyt yleisö uskaltaa palata live-esityksien äärelle.

Kaikkiaan kyseessä on iso elinkeino

Kulttuurin osuus kunnan budjetista on muutamia prosentteja.

– Summat ovat pieniä esimerkiksi sote-menojen rinnalla, mutta niillä on iso painoarvo muun muassa silloin, kun ihminen miettii minne muuttaa, Johanna Selkee kertoo.

Erityisasiantuntija Johanna Selkee
Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee toivoo kuntien tekevän vielä enemmän yhteistyötä keskenään kuin mitä ne tällä hetkellä tekevät. Suomen Kuntaliitto ry

Kokonaisuudessaan kulttuuri on iso elinkeino kunnissa. Erot kuntien välillä ovat suuria. Pienissä kunnissa kulttuuripalvelu tarkoittaa kirjastoa. Sen lisäksi kunnasta saattaa löytyä kotiseutumuseo. Kaupungit puolestaan kustantavat teattereita, orkestereita ja useita museoita.

Kunnan kulttuuritarjonta vaikuttaa myös matkailuun.

Rovaniemi: Rovaniemi on erityisen suosittu käyntikohde. Erityisesti museot ja Alvar Aallon suunnittelema kirjasto kiinnostavat. Matkailijat osallistuvat myös tapahtumiin.

Näkymä Rovaniemen kirjaston sisätiloista.
Rovaniemen kirjasto valmistui vuonna 1968 osaksi Alvar Aallon suunnittelemaa hallinto- ja kulttuurikeskusta. Raimo Torikka / Yle

Palveluja tuottavat kunnan lisäksi eri yhdistykset ja pienyritykset, kuten toiminimellä työskentelevät freelancerit.

Tiukilla olleet tekijät ovat saamassa pientä helpotusta taloushuoliinsa, kun hallituksen vuoden ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan 15 miljoonan euron lisämäärärahaa Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenoihin. Rahalla on tarkoitus auttaa kulttuurin ja taiteen alalla työskenteleviä yksittäisiä ihmisiä.

Helsinki: Jos tilanne jatkuu vielä pitkään, tällä on pysyviä vaikutuksia kulttuurin palveluihin. Moni muutoin elinkelpoinen toimija saattaa lopettaa kokonaan ja paljon osaamista on vaarassa hävitä kentältä muille aloille. Tilanne on vakava.

Kulttuuripalveluiden osuus kuntien palvelumenoista vuonna 2019 oli reilut 800 miljoonaa 32 miljardista eurosta.
Asmo Raimoaho / Yle

Vakiintunein kunnan kulttuuripalvelu on kirjastotoiminta, jonka osuus on 330 miljoonaa. Toiseksi yleisin palvelu on museotoimi, jonka osuus on 126 miljoonaa.

Asukkaille kulttuuri on tärkeää, päättäjät linjaavat tarjonnan

Kulttuurin merkitys kuntien asukkaille näkyy erilaisissa kyselyissä. Niistä on selvinnyt, että he arvostavat paikkoja, joissa voi kokea taidetta, nähdä teatteria ja harrastaa kulttuuria.

– Ne ovat asioita, jotka vaikuttavat elämänlaatuun.

Vuonna 2019 voimaan tullut laki kuntien kulttuuritoiminnasta velvoittaa kunnat järjestämään asukkailleen kulttuuripalveluja. Laissa on kuitenkin tulkintamahdollisuuksia, miten kunta velvoitteensa hoitaa.

– Se on joustava laki, jonka vuoksi jokaisella päättäjällä on paljon vaikutusvaltaa siihen, millaisia palveluja kunta loppujen lopuksi tarjoaa.

Toki myös haaste on valtava. Kulttuurissa on samanlainen monipuolinen lajikirjo kuin liikunnassa.

– Tässä tilanteessa kuntien kannattaakin yhdistää voimavaransa entistä useammin, Johanna Selkee vinkkaa.

Yhteistyö helpottaa, kun väki on vähissä

Yhteistyön voima on saattanut löytyä myös koronan aikana.

Loppi: Korona on tuonut enemmän positiivisia muutoksia. Yhteistyötä on tehty enemmän kuin aikaisemmin.

Pienessä kunnassa kulttuuripalveluista saattaa vastata vain yksi ihminen, joka hoitaa tehtävää muun työn rinnalla.

Kaskinen: Kulttuuritoimella ei ole omaa työntekijää. Aiemmin kulttuuritointa hoiti kirjastotoimenjohtaja. Kulttuurisihteerin työ on sulautettu sittemmin perustettuun sivistys- ja kirjastotoimenjohtajan yhdistelmävirkaan. Samaiseen virkaan on sulautettu myös kansalaisopiston rehtorin virka.

Jutun tiedot perustuvat kuntien Ylen tietopyyntöön antamiin vastauksiin. Tietopyynnössä kysyttiin kunnilta, paljonko ne olivat budjetoineet rahaa taiteeseen ja kulttuuriin vuodelle 2020 ja paljonko budjetin toteuma oli. Kuntien vastaukset eivät ole keskenään vertailukelpoisia.

Lue lisää:

Toimittajalta: Veikö kankea kuntabyrokratia kulttuurilta miljoonia?

Koko musiikkikenttä menee uusiksi koronan jälkeen, uumoilee pitkän linjan musiikkitoimittaja Pekka Laine – “Onko musiikin ammattilaisuus vain lyhyt vaihe historiassa?”

Taiteilijabarometri: Koronapandemia on tehnyt mittavaa tuhoa kulttuurikentällä – mikään taiteenala ei ole säästynyt vaikutuksilta

Exit – toivon sana Voisiko turvallisille tapahtumille näyttää vihreää valoa?

“Olen muuttunut kulttuurin suurkuluttajasta nollakuluttajaksi” – Ylen kysely paljastaa koronan rajut seuraukset kulttuuritottumuksissa

Klo 20.29 lisätty linkki juttun: Kuntien kulttuurimiljoonat jäivät käyttämättä – seurauksena pidetty teatteri joutuu ehkä kerjuulle, osa tapahtumista kohta saattohoidossa

1.3. klo 13.48 lisätty tieto jutun loppuun: Jutun tiedot perustuvat kuntien Ylen tietopyyntöön antamiin vastauksiin. Tietopyynnössä kysyttiin kunnilta, paljonko ne olivat budjetoineet rahaa taiteeseen ja kulttuuriin vuodelle 2020 ja paljonko budjetin toteuma oli. Kuntien vastaukset eivät ole keskenään vertailukelpoisia.

2.3. klo 16.27 korjattu koneessa "rahaa jäi käyttämättä" tarkemmalla ilmaisulla "budjetin ja toteuman välinen erotus", sillä joidenkin kuntien kohdalla käytössä olleet varat ovat voineet olla budjetoitua pienemmät.

2.3. klo 16.59 korjattu tekstiin lause: Ylen kyselyn mukaan kunnissa jäi käyttämättä 23 miljoonaa euroa kulttuuriin varattuja rahoja muotoon: Ylen kyselyn mukaan kunnissa käytettiin kulttuuriin 23 miljoonaa euroa ennakoitua vähemmän.

5.3. klo 11.58 korjattu Helsingin luvut budjetti 112 988 003, toteuma 115 003 616 ja erotus 2 015 613. Lisäksi korjattu yhteenlaskettua budjettien ja toteumien erotusta Helsingin korjattujen lukujen mukaisesti 23 miljoonasta 20 miljoonaan.

Lue seuraavaksi