1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Myanmar

Sotilasvallankaappaus Myanmarissa loi pattitilanteen – yllättikö nykyaika vanhat kenraalit?

Armeija ei ole pystynyt hallitsemaan tiedonkulkua. Myanmarilaiset vastustavat sotilaita mielenosoituksissa kellon ympäri koko maassa.

Myanmar
Mielenosoittajat kannattelivat Myanmarin johdosta syrjäytyn Aung San Suu Kyin kuvaa Yangonissa.
Mielenosoittajat kannattelivat Myanmarin johdosta syrjäytyn Aung San Suu Kyin kuvaa Yangonissa 22. helmikuuta.Lynn Bo Bo / EPA

Armeija otti vallan kaakkoisaasialaisessa Myanmarissa helmikuun alussa sekä pidätti vaaleilla valitun johtajan Aung San Suu Kyin, presidentti Win Myintin ja kymmeniä kansanedustajia.

Kansanjoukot lähtivät samantien vastustamaan kenraaleita kaduille ja kylänraitille ympäri maan ja ovat pysyneet siellä – tässä lyhyesti sanottuna kaikki, mitä tiedämme.

Mielenosoituksissa ovat niin opettajat ja opiskelijat kuin jopa yli puolet hallinnon virkamiehistä. Valtion sadattuhannet työntekijät ovat olleet poissa työpaikoiltaan, kansalaiset eivät maksa laskuja ja palvelut takkuavat.

Koulut ja yliopistot ovat olleet suljettuina koronapandemian takia jo viime vuoden maaliskuusta lähtien, joten nuorilla on aikaa toimia. Monet ovat matkustaneet kotikyliinsä ja vieneet poliittiset mielipiteensä mukanaan.

Ihmiset kuvaavat panssariajoneuvoa.
Ihmiset kuvasivat panssariajoneuvoa Yangonissa sunnuntai-iltana 14.helmikuuta.Sai Aung Main / AFP

Maan suurimmassa kaupungissa Yangonissa poliisi on sulkenut yliopiston kampukselle satoja opiskelijoita, jotta nämä eivät pääsisi asuntoloistaan osoittamaan mieltä.

– Armeijan vanha kaava sotilasvallankaappausten tekemisestä ei ole nyt toiminutkaan, arvioi Aasian tutkimuksen yliopistolehtori Tiina Airaksinen Helsingin yliopistosta.

Demokratian siemen alkoi elää

Kansalaistottelemattomuus on levinnyt yli koko 55 miljoonan asukkaan valtion. Myanmar on ehtinyt opetella demokratiaa kymmenisen vuotta eikä halua kehityksestä luopua.

Vuonna 2011 sotilasjuntta lakkautettiin muodollisesti, kun sotilaiden johtama USDP-puolue oli saanut – tai järjestänyt itselleen – valtaisan vaalivoiton.

Samoihin aikoihin oppositiojohtaja Aung San Suu Kyi vapautettiin viidentoista vuoden kotiarestista. Hän johti NLD-puolueensa selkeisiin vaalivoittoihin vuonna 2015 ja marraskuussa 2020.

Kasvomaskiin pukeutunut Aung San Suu Kyi.
Myanmarin johtaja Aung San Suu Kyi seurasi koronarokotuksia sairaalassa pääkaupungissa Naypyidawissa tammikuussa.Thet Aung / AFP

– Toinen perättäinen vaalitappio oli armeijalle kohtalonkysymys – nyt tai ei koskaan sen oli toimittava, sanoo yliopistolehtori Airaksinen.

Internetin katkaisu vaikeuttaa jopa vallankaappausta

Armeijalta ja vallankaappauksen johtajalta, pian 65-vuotiaalta kenraali Min Aung Hlaingilta on saattanut jäädä kaksi kehityskulkua huomioimatta.

– Ensinnäkin tiedon kulku ei ole enää armeijan hallussa eikä sen yksinoikeus. Armeijan johto näyttää elävän osin 1900-lukua. Siellä ei ilmeisesti ymmärretä sosiaalisen median tärkeyttä ja sitä, että Myanmarissa on kasvanut uusi sukupolvi, joka vaikeuksista huolimatta pystyy toimimaan ja uskaltaa toimia omin ehdoin, sanoo Airaksinen.

Toisena virhearviona Airaksinen pitää sitä, että armeija kuvitteli voivansa hyödyntää orastanutta talouden ja yhteiskunnan avautumista ja jatkaa maan johdossa ilman vaikeuksia.

Sotilaat partioivat katuja Yangonissa.
Sotilaita partioimassa katuja Yangonissa 25. helmikuuta.Lynn Bo Bo / EPA

Kun armeija ensimmäisen kerran katkaisi pääsyn Facebookiin, lähti yksityisten VPN-yhteyksien kysyntä rakettimaiseen nousuun, kertoo brittiläinen tietoturvayhtiö.

Vallankaappauksesta on kulunut pian neljä viikkoa. Koko tämän ajan armeija on pätkinyt internet-yhteyksiä ja teleliikennettä, mutta tässä ei ole mitään logiikkaa. Kuvat ja videot leviävät niin maan sisällä kuin sieltä ulos.

Teleliikenne toimii lähes normaalisti alun katkoksien jälkeen.

Vallanpitäjät hajottivat mielenosoituksen väkivalloin Myanmarissa sunnuntaina.

Armeija on yrittänyt estää itselleen epämieluista tiedonkulkua, mutta samalla se on joutunut toteamaan, että edes vallankaappaus ei enää onnistu ilman verkkoyhteyksiä.

Kansainvälisten pakotteiden piirissä vuosikymmeniä ollut Myanmar alkoi saada kattavat nettiyhteydet vasta kymmenisen vuotta sitten. (siirryt toiseen palveluun)

– Armeijalla ei selvästikään ole ollut suunnitelmaa, kuinka se hallitsisi internettiä, sanoo The Guardian -lehden haastattelussa australialainen kyperturvallisuuden asantuntija Matt Warren Melbournen RMIT yliopistosta.

Warrenin mukaan armeija reagoi tapahtumiin hetkellisesti. Toisaalta hän arvioi, että armeija saattaa yrittää kartoittaa internetin käyttäjiä ja rekisteröidä heitä myöhempiä tarpeitaan varten.

– Tämä olisi suoraan kiinalaisen mallin mukaista toimintaa, Warren sanoo.

Rahaliikenne, pankit ja talouselämä tarvitsevat internetyhteydet – siksi linjoja on pakko aika ajoin avata, toteaa The New York Times -sanomalehdessä (siirryt toiseen palveluun) Ko Zaw Thurein Tun Myanmarin tietoliikenneammattilaisia edustavasta yhdistyksestä.

Armeijalla on suuri taloudellinen valta Myanmarissa

Sotilaiden pitkään hallitsemissa yhteiskunnissa armeijalla on aina paljon taloudellista valtaa. Niin myös Myanmarissa.

Vallankaappauksessa armeija suojelee omistuksiaan, mutta myös sotilasjohtajien henkilökohtaisia omaisuuksia, sanoo Suomen suurlähettiläs Riikka Laatu puhelinhaastattelussa Yangonista.

– Armeija saa suuren osan varoistaan suoraan valtion budjetista. Toinen tulonmuodostuskanava kulkee kahden holding-yhtiön kautta. Ne omistavat yhteensä toistasataa yritystä, sanoo suurlähettiläs Laatu.

KOntteja satamassa  Yangonissa.
Kontteja satamassa Yangonissa. Myanmarin armeijalla on hallussaan merkittävä osuus valtion taloudesta. Lynn Bo Bo / EPA

Armeija ottaa yritysten kautta osansa niin kaivoksien tuloksista, elintarviketeollisuudesta, rakennusbisneksestä, osasta hotelleja kuin matkailusta, luettelee Laatu.

Sisäänlämpiävän talouden takia kansainväliset pakotteet eivät suuresti vaikuta, hän muistuttaa.

Jos Myanmarin armeija pelaa vain yhden ulkomaisen liittolaisen ja kauppakumppanin varassa, se maa on Kiina.

Kiina kehotti armeijaa toimimaan rauhallisesti

Pian sotilaiden kaapattua vallan Kiina kehotti Myanmarin armeijaa toimimaan rauhallisesti.

– Kiinan kehotus on ilmeisesti estänyt Myanmarin armeijaa toimimasta kovin ottein, sanoo suurlähettiläs Laatu.

Kiina katsoo asioita käytännönläheisesti ja oman etunsa kannalta. Se ei suoranaisesti puutu naapurivaltioiden tapahtumiin, mutta haluaa itselleen vakaan naapurin, jonka kanssa voi toimia suunnitellusti.

– Kiinalle on sinänsä sama, onko naapurina sotilaiden johtama valtio vai siviilihallinto, tärkeintä sille on suhteiden ennakoitavuus, Laatu korostaa.

Samaa sanoo yliopistolehtori Airaksinen.

– Kiinan presidentti Xi Jinping kävi vuosi sitten Myanmarissa. Hän allekirjoitti yhdessä Aung San Suu Kyin kanssa kolmekymmentä maiden välistä yhteistyösopimusta.

Xi Jinping ja Aung San Suu Kyi tapasivat.
Kiinan presidentti Xi Jinping allekirjoitti Myanmarissa 18. tammikuuta 2020 yhdessä valtiokansleri Aung San Suu Kyin kanssa kymmeniä yhteistyösopimuksia.Nyein Chan Naing / EPA

Köyhän Myanmarin on vaikea olla eri mieltä Kiinan kanssa. Kiinan tarjoukset ovat runsaita ja niistä on vaikea kieltäytyä. Kiina puolestaan tarvitsee Myanmarin raaka-aineita ja etenkin yhteyttä sen läpi Intian valtamerelle.

Länsimaiden paheksunta on lyhyellä tähtäimellä vain verbaalista toimintaa, sen sijaan Kiinan asenne vaikuttaa nopeasti Myanmarin päivänpolitiikkaan.

Kiinan valta näkyi siinä, että se esti YK:n turvallisuusneuvostossa sotilasvallankaappauksen tuomitsevan päätöslauselman.

Naapurimaista muun muassa Thaimaa, Kambodža ja Filippiinit sanovat vallankaappauksen olevan Myanmarin sisäinen asia.

Armeija vetoaa perustuslakiin

– Myanmarin armeija väittää puolustavansa perustuslakia, se uskoo niin, sanoo yliopistolehtori Airaksinen.

Sotilasjohto on jopa kieltänyt käyttämästä termiä sotilasvallankaappaus, Armeija muotoilee tekonsa niin, että se yrittää oikaista vilpillisen vaalituloksen, jonka mukaan armeijalle likeisen USDP-puolueen äänitappio olisi jopa kymmenen miljoonaa ääntä.

– Tällaista omaa totuutta armeija levittää Myanmarin sisällä, sanoo Airaksinen, joka seuraa armeijan omia julkaisuja.

Ihmiset jonottavat pankkiautomaatille.
Ihmiset jonottivat pankkiautomaatille suljetun pankin edustalla Yangonissa maanantaina.Lynn Bo Bo / EPA

Armeija itse oli laatimassa perustuslakia vuonna 2008. Se määritteli itselleen ratkaisevan valtaosuuden eli 25 prosenttia parlamenttipaikoista. Perustuslain muuttaminen vaatii yli 75 prosentin kannatuksen, joten armeijaa tarvitaan aina mukaan lain muuttamiseen.

– Vaalivoitto takaisi sen, että suurimpana puolueena se voi nimittää myös presidentin, muistuttaa suurlähettiläs Laatu.

Ei tarkkaan tiedetä, milloin Myanmarin armeija alkoi suunnitella vallankaappausta.

Laatu sanoo, että armeijan liikkeitä voi tulkita nyt jälkikäteen. Hänen mukaansa armeijan valmistautuminen alkoi loppuvuonna, ennen joulua.

– Joulukuussa Myanmarin armeija yllättäen oli suostuvainen tulitaukoon Rakhinen osavaltiossa sotivaa Arakanin armeijaa vastaan. Suurin kansanryhmä siellä on rakhine-väestö, mutta osavaltio on myös rohinga-muslimien asuinalue.

Neuvottelut käytiin Japanin johdolla. (siirryt toiseen palveluun)

Laadun mukaan Myanmarin armeijasta jopa kolmasosa taisteli tällä seudulla. Tulitauon ansiosta hallituksen sotilaita on päässyt sieltä pois ja heidät on voitu sijoittaa muualle Myanmariin. Jälkikäteen ajatellen siis valmisteilla olevan sotilasvallankaappauksen varalle.

Tulitauko on yhä voimassa.

Myanmar on taas umpioitunut

Kenraali Min Aung Hlaing sanoo armeijan järjestävän uudet vaalit noin vuoden kuluessa. Hänen sanomisensa ei juuri nyt innosta kaduilla olevia kansalaisia. He ovat melkoisen varmoja, että uusilla järjestelyillä armeija yrittää pedata vaalivoiton itselleen.

Lähitulevaisuudessa, jo 1. maaliskuuta, Myanmarin oikeuslaitoksen pitäisi kuulla pidätettyä valtiokansleri Aung San Suu Kyitä. Aiemmat kuulemiset ovat joko peruuntuneet tai järjestetty videoyhteyden kautta niin, ettei hänen lakimiehensä ole voinut niihin osallistua.

Katso ulkolinjan 20.3.2020 esittämä dokumentti Myanmarista:

Ulkolinjassa esitetyssä dokumentissa väitettiin, että kun Myanmar siirtyi siviilihallintoon, entiset sotilasjohtajat vaihtoivat univormunsa valkoisiin paitoihin, mutta pitivät vanhat aatteensa.

Lue myös:

Mielenosoitus hajoitettiin väkivalloin Myanmarissa, ainakin kolme kuollut

”Poliisit suojelevat hullua diktaattoria” – Myanmarissa mielenosoittajia ammuttiin jälleen kumiluodeilla

Myanmarin armeijan pääsy Facebookiin ja Instagramiin kiellettiin – myös armeijaa lähellä olevat yritykset pannassa

Mitä Myanmarin sotilasvallankaappaus ja Aung San Suu Kyin pidättäminen merkitsevät? Kuusi kysymystä Aasian uusimmasta kriisistä

Lue seuraavaksi