1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. mentorointi

Valmistumisen jälkeen Mari Pollari huomasi, että unelmatyötä ei löytynyt – hän keksi hankkia itselleen mentorin, jonka avulla aukesi ura Itävallassa

Sadat nuoret etsivät vuosittain mentorilta apua päästäkseen kiinni työelämään.

mentorointi
Mari Pollarin kasvokuva. Päässään hänellä on aurinkolasit, ja hän hymyilee. Taustalla näkyy jokimaisema.
Mari Pollari sai pitkään haaveiltuaan töitä Itävallasta.Mari Pollari

Mentorointia on käytetty pitkään työelämässä keinona siirtää kokeneiden työntekijöiden viisautta uudemmille työntekijöille. Mentoroinnissa siis mentori ohjaa kokemattomampaa aktoria kohti valittuja tavoitteita.

Pikku hiljaa mentorointia on alettu hyödyntämään työpaikkojen lisäksi liitoissa, järjestöissä ja oppilaitoksissa.

Mentorointi on myös yksi keino auttaa korkeakoulusta valmistuvien siirtymistä työelämään. Jo pelkästään Suomen Mentorit -järjestön ohjelman käy vuosittain 400–500 mentoroitavaa aktoria. Ohjelman tavoite on tinkimätön: löytää vastavalmistuneelle korkeakoulutetulle koulutusta vastaavaa työtä.

Tässä jutussa selviää, miten mentori voi auttaa uran ensiaskeleiden ottamisessa. Oman tarinansa kertoo työtä saanut entinen aktori ja tällä hetkellä nuorta auttava mentori.

Jo kuukausien työttömyys voi lannistaa vastavalmistuneen

Suomen Mentorit -järjestö perustettiin kymmenisen vuotta sitten finanssikriisin jälkimainingeissa, kun korkeakoulusta valmistuneiden työttömyys kasvoi.

– Korkeakoulussa opiskelevia tukevat oppilaitoksen tarjoamat ura- ja rekrytointipalvelut, mutta valmistumisen jälkeen he jäävät eräänlaiseen välitilaan. He eivät saa enää korkeakoulupalveluita ja TE-toimiston palvelut eivät täysin vastaa näiden nuorten tarpeita, kertoo Suomen Mentoreiden hallituksen puheenjohtaja Lasse Leponiemi.

Leponiemen mukaan tällä hetkellä koronakriisi lisää korkeakouluopiskelijoiden epävarmuutta. Moni miettii, uskaltaako valmistua nykyiseen taloustilanteeseen, ja jotkut ovat jopa lykänneet valmistumistaan.

Huoli ei ole turha, sillä Akava Works -tutkimusyksikön mukaan korkeakoulutettujen työttömyys vähenee nyt hitaammin kuin muiden.

Huonoon taloustilanteeseen valmistuminen voi vaikuttaa pitkäänkin työllistymiseen ja palkkakehitykseen. Taantumassa urapolkunsa alussa oleva voi joutua aloittamaan epävarmemmista ja huonommin palkatuista töistä (Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun)).

Jo lyhytkin työttömyysjakso valmistumisen jälkeen voi olla iso kolaus nuoren itsetunnolle.

– Jos nuoren työttömyys kestää suhteellisen lyhyen aikaa, 3–6 kuukautta, se tuntuu hänen omassa elämässään pitkältä ajalta. Työttömyysajan venyminen kasvattaa riskiä sille, että valmistunut kokee, ettei ole soveltuva alalle. Tällöin hänellä on vaara pudota kelkasta kokonaan, Leponiemi kertoo.

Aktorina ollut Mari Pollari toivoo, etteivät nuoret anna koronatilanteen lannistaa, sillä erilaiset kokemukset eri aloilta voivat huomaamatta viedä eteenpäin. Seuraavassa kerrotaan hänen tarinansa siitä, miten mentori auttoi häntä saamaan unelmiensa työpaikan.

Mentorointi toi rohkeuden tavoitella unelmatyötä

Mari Pollari oli opiskellut yliopistossa maisteriksi kansanterveystieteestä. Päämäärä valmistumisen jälkeen oli hänelle hyvin selkeä: päästä Brysseliin EU-uralle tekemään töitä terveydenedistämisen parissa.

– Se oli selkeä kiintotähti, muuta en oikeastaan harkinnut. Yliopistossa luotiin uskoa, että valtaosa saa nopeasti oman alan työtä. Olin kuitenkin asettanut liian tarkat tavoitteet, ja valmistumisen jälkeen iski todellisuus siitä, ettei niihin pääseminen ollut niin helppoa.

Oltuaan valmistumisen jälkeen pari kuukautta työttömänä, Pollari lähti matkailualalle.

– Olin ollut Saksassa kylmän talven, ja työmarkkinat eivät olleet siellä vastaanottavaisia. Ajattelin, että lähden lämpöön ja aurinkoon, sillä olin aikaisemmin jo viihtynyt alan töissä. Se oli toinen ala, joka minua kiinnosti, ja siinä sai olla ihmisten kanssa tekemisissä.

Pollari eteni esimiestehtäviin Espanjan auringon alla, mutta muutaman vuoden jälkeen hänelle tuli kaipuu saada opiskelemaansa työtä, joka liittyisi kansanterveyteen.

Pollari aloitti työnhalun, mutta se tuntui vaikealta työn ohessa. Silloin hänen mieleensä muistui Suomen Mentoreiden ohjelma, jonka hänen ystävänsä oli käynyt vuosia sitten.

Pollari sai ohjelman kautta mentorin, jolla oli kokemusta kansanterveyteen liittyvistä töistä. Mentorointi aloitettiin aloituspuhelulla, jossa he selvittivät Pollarin tilanteen ja päättivät vuoden tavoitteista.

Pollari ja hänen mentorinsa puhuivat puhelimessa noin kuukauden välein. Aiheina keskustelukerroilla oli muun muassa omien vahvuuksien löytäminen ja niiden sanoittaminen sekä itsensä johtaminen. Omia vahvuuksia etsittiin esimerkiksi mentorin jakamien harjoitteiden avulla.

– On helppoa googlata haastatteluvinkkejä tai miten LinkedIn -profiili tulisi täyttää. Niihin saa helposti itse vastauksen. Mentorointia tarvitaan enemmän, kun mietitään, mitkä ovat omat vahvuudet. Netistä saa helposti vinkin, että CV:ssäkin pitää listata vahvuudet, mutta ei kerrota, miten ne vahvuudet löytää.

Pollarin yllätti se, kuinka mentori auttoi hyvin laajasti miettimään oman elämänsä asioita.

– Välillä mietin, että hän on enemmän kuin työelämämentori. Tämä on elämän mentorointia.

Erityisen paljon hyötyä Pollari koki olevan kartasta, johon hän kuvasi elämänsä sillä hetkellä ja sellaisena, millasena hän haluaisi sen olevan vuoden kuluttua. Harjoite sai hänet ymmärtämään, ettei kannata keskittyä vain urasuunnitteluun, vaan tarkastella myös kokonaiskuvaa.

Tärkeänä oppina Pollari pitää myös armollisuutta itseään kohtaan. Elämässä kannattaa tehdä suunnitelmia, mutta täytyy myös hyväksyä se, etteivät asiat mene aina niiden mukaan. Pollari huomasi vuoden aikana, että asiat järjestyvät, vaikka se tapahtui eri tavalla, kuin hän itse alussa odotti.

Mari Pollari seisoo kalliolla matkailualan työasussaan. Taustalla näkyy meri.
Matkailuala toi Mari Pollarille kokemusta esimiestehtävistä.Mari Pollari

Kun Pollari oppi tuntemaan paremmin vahvuuksiaan, hän rohkaistui lopulta irtisanoutumaan työpaikastaan keskittyökseen työnhakuun. Aluksi kuitenkin vaikutti, ettei häntä onnista. Kukaan ei edes kutsunut häntä haastatteluun.

Pollari melkein jätti hakematta Brysselissä auki olevaan työhön, mutta laittoi viimeisenä päivänä hakemuksen. Pian tuli kutsu työhaastatteluun. Matkalla haastatteluun hän tajusi, ettei ollut laittanut hakemukseensa ketään suosittelijaa.

– Aloin miettimään, mistä saisin ne. Mentoroinnissa opin, että kannattaa vain yrittää.

Pollari otti yhteyttä entiseen työnantajaansa, jolla hän oli ollut harjoittelussa jo useita vuosia sitten. Kysyminen kannatti, sillä suosittelija järjestyi.

Haastattelun jälkeen koronakriisi pysäytti maailman. Sitten Brysselistäkin tuli tieto, että he olivat valinneet toisen tehtävään.

Muutamia viikkoja myöhemmin suosituksen antanut entinen työnantaja otti Pollariin yhteyttä ja tarjosi hänelle töitä Itävallasta.

– Mentorointi antoi minulle rohkeutta, että uskalsin tehdä isoja päätöksiä, uskalsin irtisanoutua ja kehtasin ottaa yhteyttä suosittelijaan. Tässä työssä yhdistyy kaikki, mitä halusin tehdä. Tuntui, että palaset loksahtivat paikoilleen, sillä työssäni hyödynnän matkailualan kokemusta kansanterveyden kentällä.

Viimeisessä tapaamisessa Pollari ja hänen mentorinsa pääsivät juhlistamaan tavoitteen saavuttamista. Vaikka mentoriohjelma päättyikin viime keväänä, Pollari voi yhä laittaa mentorilleen viestin, jos hän kaipaa apua. Hänelle jäi mentoroinnista myös tarkat muistiinpanot, joihin palata tarpeen tullen.

Pollari on tällä hetkellä erittäin iloinen työstään, mutta uusi tavoitekartta on jo tehtynä.

Mentoriksikin hän haluaisi vielä joskus.

– Minusta tuntuu, että teen kuitenkin vielä muutaman oman kartan ennen sitä.

Mentori etsii keinoja, jotta aktori saavuttaisi tavoitteensa

Pareittain tehtävä mentorointi ei tietenkään onnistu ilman mentoriksi ryhtyviä työelämän konkareita. Ainakin Suomen Mentoreilla mentoreita on riittänyt hyvin.

Salla Mäkelä haki mentoriksi, koska hän haluaa auttaa ihmisiä pääsemään omiin tavoitteisiinsa. Jo ensimmäisellä tapaamiskerralla hän määritteli ohjattavansa kanssa tavoitteet. Heti alussa täytyi selvittää, mitä aktori edes haluaisi tehdä.

Ensimmäiseksi tehtäväksi valikoitui omien verkkosivujen rakentaminen. Kolmessa kuukaudessa niistä tuli sellaiset, että nuoren osaaminen selviää sivuilla kävijöille.

Nyt tavoitteena on keskittyä työpaikan löytämiseen. Sitä varten Mäkelä on auttanut kartoittamaan ohjattavan osaamista. Hän on myös kertonut omasta urastaan ja valinnoistaan esimerkkinä yhdestä tavasta rakentaa uraa.

Mentorina toimiva Salla Mäkelä taitoluistelua kuvaavan taulun edessä.
Salla Mäkelä oli vuosia sitten taitoluisteluvalmentaja. Nyt hän pääsee hyödyntämään valmennuskokemustaan mentorina.Emilia Korpela / Yle

Neuvojen antaminen on usein hyvin käytännönläheistä. Mäkelä esimerkiksi katsoo aktorin CV:n ja työhakemuksen ennen niiden lähettämistä. Hän on myös antanut esiintymiskoulutusta.

Moni toivoo mentorikseen ihmistä samalta alalta, mutta mentori voi olla myös täysin eri alalta. Esimerkiksi media-alan yrittäjäksi haluava voi hyötyä ihmisestä, jolla on osaamista kauppatieteistä. Mäkelällä ja hänen aktorillaan on yhdistävänä tekijänä kuvamuokkausosaamista ja tapahtumien tuottamista. Aktori osaa kuitenkin myös paljon sellaista, mistä Mäkelällä ei ole kokemusta.

– Hänen kanssaan olemme puhuneet palvelumuotoilusta ja hyvin teknisistä asioista. Minun on ensin täytynyt pyytää häntä kertomaan suomeksi, mitä hän osaa, ja mitä esimerkiksi UX design tarkoittaa. Käsiteltävät asiat ovat kuitenkin hyvin maanläheisiä. Hän on nuori ja vastavalmistunut, ei mikään pörssiyhtiön johtaja.

Mäkelä on valmistautunut kannustamaan nuorta valmistunutta, jos työpaikkaa ei heti löydy. Hänestä iso osa mentorointia on nuoren itsetunnon kohottaminen.

– Jos on ollut pidempään pois töistä, moni miettii, että onko vika minussa vai hakupapeissa.

Mäkelän mielestä mentoriohjelmaan kannattaa hakea aktoriksi, jos haluaa päästä eteenpäin, mutta omat eväät eivät riitä siihen. Aktorilta vaaditaan halua muuttua ja tehdä töitä asioiden eteen. Mentorin tehtävä on kertoa, miten asiaa kannattaa tehdä, mutta hän ei tee mitään ohjattavan puolesta.

Mäkelä toivoo, että pystyy jättämään mentoroitavalleen eväiksi asioita, jotka hän itse on kokenut urallaan tärkeiksi. Erityisesti hän korostaa verkostoitumisen merkitystä. Hän on kuitenkin jo valmistautunut, ettei mentoriohjelman loppuminen tarkoita lopullisia hyvästejä.

– Aktorini ensimmäinen kysymys minulle oli, että kun vuosi on täynnä, ethän jätä minua. Sanoin siihen, että en. Minulle voi aina laittaa viestiä ja kysyä neuvoa.

Olet tervetullut keskustelemaan aiheesta. Keskustelu on auki 3.3. kello 23:00 asti.

Lue seuraavaksi