1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. salaliittoteoriat

Pelastuiko Estonia-laivan kapteeni Avo Piht? “Varmasti pelastui, mutta hänet on jo tapettu”, sanoo toimittaja Andres Raid

Matkustajalaiva Estonian ympärille kietoutuu lukuisia salaliittoteorioita. Yksi kiinnostavimmista on kapteeni Pihtin tarina.

salaliittoteoriat
Kapteeni Avo Piht puhelimessa, taustalla Estonia laiva.
M/S Estonialta pelastuneiden nimilistasta löytyy kapteeni Avo Pihtin nimi. Monet väittävät nähneensä, kun Piht tulee ulos ambulanssista Turussa. Kapteeni ei kuitenkaan koskaan palannut kotiinsa. Ohjaaja Juha Portaankorva.

On tiistai-ilta, syyskuun 27. päivä vuonna 1994. Matkustajalaiva Estonian toinen kapteeni Avo Piht tulee Tallinnan satamaan ja nousee alukseensa. Hän ei ole tällä kertaa työvuorossa, vaan matkalla Ruotsiin koulutukseen.

Estonia lähtee Tallinnan satamasta kello 19.15 säännölliselle vuorolleen kohti Tukholmaa. Aluksella on 989 ihmistä, joista 803 on matkustajia.

Matkustajalaiva Estonian satamassa.
Matkustajalaiva Estonia oli salakuljettajien väylä Virosta länteen.Yle / arkisto

Sääennustukset olivat jo aamulla varoittaneet merenkulkijoita. Pohjois-Itämerellä tuuli kiihtyisi yöllä ajoittain myrskyksi.

Mayday, mayday

Vuorokausi vaihtuu, ja myrsky merellä yltyy. Noin kello 01.15 Estonian keulavisiiri irtoaa, autokannelle alkaa tulvia vettä ja alus kallistuu voimakkaasti. Laivan kaiuttimista kuulutetaan viroksi: ”Häire, häire, laeval on häire.” Se tarkoittaa suomeksi: ”Hälytys, hälytys, laivalla on hälytys."

Syntyy valtava paniikki. Matkustajat rynnivät ylös portaikoissa, osa heistä jää hytteihin loukkuun. Kapteeni Piht jakaa pelastusliivejä niille, jotka ovat onnistuneet pääsemään ylös pelastusvenekannelle.

Kello 01.22 Estonia lähettää ”mayday”-hätäkutsun, jonka viimeiset sanat kuuluvat: ”Todella pahalta, todella pahalta näyttää nyt tässä kyllä.”

Sitten yhteys katkeaa. Laivan pääkoneet sammuvat, ja alus alkaa ajelehtia.

Pelastusvene kovassa aallokossa
Merestä pelastettiin 138 ihmistä. Suuri osa kadoksissa olevista ihmisistä vajosi Estonian mukana meren pohjaan.Yle / arkisto

Estonia uppoaa nopeasti perä edellä 48 kilometriä kaakkoon Utön ulkosaaresta ja katoaa alueella olevien laivojen tutkakuvista noin kello 01.50. Veden lämpötila on 13 astetta, ja aallot jopa kuusimetrisiä.

Kapteeni Piht pelastui?

Aamulla Tallinnan laivaterminaalin edessä liput ovat puolitangossa. Paikalle kokoontuu Estonian matkustajien ja henkilökunnan omaisia. Heitä yhdistää suunnaton suru ja epätietoisuus.

Estonialta pelastuneiden ensimmäinen nimilista.
Ensimmäisessä pelastuneiden listassa Avo Pihtin nimi oli kirjoitettu väärin eli etunimi kahdella aalla.Kari Ahola / Yle

Toimistovirkailija tulee kiinnittämään infopisteen ikkunaan ensimmäisten pelastuneiden listan. Terminaalissa syttyy hetkeksi toivonkipinä. Lista on valitettavan lyhyt, nopeasti ja harakanvarpain kirjoitettu. Pelastuneiden joukossa on kapteeni Avo Piht.

Tästä alkaa kapteeni Pihtiin liitetty salaliittotarina, joka elää vielä 26 vuotta Estonian uppoamisen jälkeen.

Piht oli ambulanssissa?

Kapteeni Avo Pihtin vaimo Sirje Piht kuulee radion aamu-uutisista, että hänen miehensä on mahdollisesti pelastunut. Iltapäivällä Saksasta, Rostockin satamakaupungista tulee puhelu, joka muuttaa lopullisesti Sirjen elämän.

Pihtien perhetuttu, kapteeni Erich Moik soittaa Sirjelle ilouutisen: “Onneksi olkoon, miehesi on elossa! Olemme täällä ottamassa miehistön kanssa vastaan uutta laivaa. Katsoimme Saksan uutislähetystä ja näimme, kun miehesi käveli ambulanssista sairaalaan viltti olalla.”

Sirje Piht
Sirje Piht ei koskaan toipunut miehensä menetyksestä.Ivar Heinmaa / Yle

Sirje Piht ei koskaan toipunut tästä puhelusta. Hän yritti vuodesta toiseen selvittää, mihin hänen aviomiehensä vietiin ja miksi hänen pelastumisensa piti salata.

Vuonna 2003 Sirje Piht kirjoitti kokemuksistaan ja johtopäätöksistään kirjan “Raske tee tõeni” (Vaikea tie totuuteen) yhdessä Imre Kaasin kanssa. Sirje Piht kuoli aivokasvaimeen vuonna 2006.

Kapteeni Jüri Lember katselee Estonian pelastusvenettä.
Kapteeni Jüri Lember työskenteli yhdessä kapteeni Avo Pihtin kanssa mm. M/S Georg Otsilla.Ivar Heinmaa / Yle

Myös kapteeni Erich Moik on kuollut, mutta kapteeni Jüri Lember vahvistaa Sirjen saaman käänteentekevän puhelun.

– Olin myös Rostockissa Estonian onnettomuuspäivänä. Kapteeni Moikin ohella muun muassa laivamme lääkäri ja kaupan johtaja tunnistivat ambulanssissa olevan Pihtin. Olemme edelleen kaikki varmoja siitä, että kapteeni Piht pelastui.

Vielä onnettomuuspäivän iltana Viron television uutislähetyksessä mainitaan pelastuneiden joukossa Avo Piht. Lember sanoo, että tämä todistaa Pihtin pelastuneen. Hänen mielestään nimilistalle pääsivät vain ne, jotka olivat itse henkilökohtaisesti kertoneet nimensä ja syntymävuotensa.

Useiden epävirallisten lähteiden mukaan kapteeni Piht tuotiin helikopterilla ensimmäisten pelastuneiden joukossa aluksi Utön saarelle ja sieltä Turkuun.

Estonialta pelastuneita tuodaan sairaalaan paareilla.
Turun yliopistolliseen sairaalaan tuotiin 38 pelastunutta.Yle / arkisto

Nykyisin eläkkeellä oleva Ylen toimittaja Pirjo Peltoniemi hälytettiin onnettomuusyönä töihin. Hän seurasi tiiviisti Turussa pelastustoimia.

– Muistan hyvin, kun Estonian uppoamispäivänä alkoi liikkua vahva huhu, että kapteeni Piht olisi loukkaantuneena tuotu Turun sairaalaan. Ylen uutistoimitus pyysi minua etsimään häntä.

Huhun tarkistaminen jäi muiden kiireellisempien uutisten jalkoihin.

Kysyin Länsi-Suomen merivartiostolta, olisiko heillä antaa Estonialta pelastuneiden nimilistaa. Sain heiltä lopulta listan, mutta siinä ei mainita Avo Pihtin nimeä. Turun yliopistollisesta keskussairaalasta kerrotaan, että heillä ei ole tietoa sairaalaan tuotujen pelastuneiden nimilistasta.

Salaperäinen salkku hytissä 6230

Tunnettu virolainen toimittaja Andres Raid uskoo, että pelastuneiden nimilistoja on jälkikäteen väärennetty.

– Uskon varmasti, että kapteeni Piht pelastui laivalta, mutta olen varma, että hänet on jo tapettu.

Virolainen toimittaja Andres Raid katselee merelle.
Andres Raid on tunnettu toimittaja Virossa.Ivar Heinmaa / Yle

Monet uskovat Raidin ohella, että Piht tiesi jotakin sellaista, mikä ei kestänyt päivänvaloa.

Laajalle levinneen salaliittoteorian mukaan Estonian viimeiselle matkalle alukseen vietiin tullin ohi kaksi kuorma-autollista rahtia, ja lastausta valvoivat yhdysvaltalaiset sotilaat.

Estonian asekuljetuksiin uskovat nostavat esiin muun muassa Viron tullin pääjohtajana 1990-luvun alussa toimineen Igor Krištapovitšin kohtalon. Esimerkiksi Eesti Päevalehden (siirryt toiseen palveluun) arkistosta löytyy artikkeli, jossa kerrotaan, että Krištapovitš ammuttiin omalle pihalleen vain muutama viikko Estonian uppoamisen jälkeen. Verityötä ei ole pystytty selvittämään.

Tv-bild på M/S Estonias skrov i tv-nyheterna.
Estonian hylky makaa meren pohjassa oikealle kyljelle kallistuneena. Veden syvyys on keulassa 85 metriä.TV-uutiset

Vuonna 2006 Viron parlamentti myönsi, että autolautta Estoniaa oli käytetty puna-armeijan sotatekniikan kuljetuksiin Virosta Ruotsiin. Työryhmän raportin mukaan ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, että asekuljetuksilla olisi ollut yhteyttä Estonian uppoamiseen.

Eesti Päevalehden mukaan Estonian uppoamisiltana laivalla matkasi itävirolainen liikemies (siirryt toiseen palveluun) Aleksandr Voronin. Hänet on yhdistetty aseiden ja venäläisen avaruusteknologian salakuljetuksiin.

Myöhemmin virolainen Õhtuleht (siirryt toiseen palveluun) kirjoitti Estonian hylkyä tutkimaan lähetettyjen sukeltajien saaneen tehtäväkseen etsiä Voroninin matkalaukku ”hinnalla millä hyvänsä”. Lehden tietojen mukaan laukku löydettiin kapteeni Avo Pihtin hytistä 6230. Voronin kuoli aivohalvaukseen kesäkuussa 2002.

Ruotsalainen sukellusvene

Onnettomuustutkintakeskuksen loppuraportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan Estonian uppoamisen syynä oli keulavisiirin irtoaminen kovassa myrskyssä. Uppoamisen jälkeen alkoi liikkua huhuja, että Estonian styyrpuurin puolella olisi iso reikä ja keulavisiirin irtoaminen ei yksinään selittäisi onnettomuutta.

Hål i Estonia skrov på video som spelats in med hjälp av en undervattensrobot.
Estonian kyljessä oleva reikä, jonka Dplayn dokumenttisarjan tekijät löysivät.EPA-EFE/DPLAY/TT / HANDOUT

Viime vuoden syyskuussa sai ensi-iltansa Dplay-suoratoistopalvelussa (siirryt toiseen palveluun) Estonia – Mullistava löytö -dokumenttisarja. Työryhmä onnistui löytämään ja kuvaamaan sukellusrobottikameran avulla Estonian kyljestä nelimetrisen reiän. Ajan kuluessa hylky on hitaasti liikkunut savipohjalla, jolloin reikä on tullut esiin.

Estonian uppoamisen tutkintaa aiemmin Virossa johtanut entinen valtakunnansyyttäjä Margus Kurm uskoo, että reiän on aiheuttanut ruotsalainen sukellusvene.

– Sukellusvene saattoi Estoniaa turvatakseen sillä kuljetettavaa salakuljetuslastia. On täysin mahdollista, että Estonia ja sukellusvene kulkivat vierekkäin, ja jostain syystä ne törmäsivät kyljikkäin. Laivan runkoon tuli reikä, josta vesi pääsi sisään ja laiva upposi.

Viron entinen valtakunnansyyttäjä Margus Kurm
Jos Estonian uppoamista aletaan tutkia uudelleen, niin Margus Kurmin mielestä selvitystyötä ei pitäisi johtaa Viro, Suomi tai Ruotsi, vaan joku riippumaton taho.Ivar Heinmaa / Yle

– Ruotsin hallitus painosti peittämään Estonian betonilla (siirryt toiseen palveluun), mikä on ennennäkemätöntä merenkulun historiassa. Kun betonisarkofagista luovuttiin, hylyn päälle kaadettin tuhansia tonneja hiekkaa ja soraa, Margus Kurm kertoo.

Aloitetaanko Estonian tutkinta uudelleen?

Estonian kyljestä löytynyt reikä herätti kiinnostuksen aloittaa hylyllä uudet tutkintatoimet. Tällä hetkellä aluksen uppoamispaikalla ja sitä ympäröivällä alueella ei saa sukeltaa (siirryt toiseen palveluun) tai aiheuttaa muutoinkaan häiriötä hautapaikalla.

Yksityiset tahot ovat rikkoneet hautarauhaa, mutta viranomaisten sukelluksia varten tarvitaan lakimuutos kolmessa maassa ja yhteisymmärrys kansainvälisestä hautarauhasopimuksesta.

Viron, Suomen ja Ruotsin tutkintaviranomaiset sopivat viime joulukuussa kartoittavansa mahdollisia tulevia toimenpiteitä. Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) mukaan Viro päättää, aloitetaanko hylyllä uudet tutkintatoimet, koska Estonia kulki Viron lipun alla.

Lue myös:

"Mayday, mayday, Estonia please"

Virolaistutkija syyttää Ruotsia Estonian uppoamissyyn salailusta – suomalaistutkijat uskovat, että pelastuneet olisivat kertoneet rungon repeytymisen äänestä

Estonia 28.9.1994 (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi