1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Harrastajateattereiden toiminta on täysin jäissä, ammattiteattereissa harjoitellaan tyhjiin saleihin turhautuneina

Teatterin tekijät ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, onko kyse harrastaja- vai ammattiteatterista.

kulttuuri
Tanssitaitelijoita esiintyt estradilla.
Tanssiteatteri ERIssä harjoitellaan Rulettia täyspäiväisesti, vaikka tulevista esityksistä ei ole mitään tietoa. Lavalla James McNamara, Laura Alho ja Toni Laakkonen.Yrjö Hjelt / Yle

Turkulaisen Tanssiteatteri ERIn toistaiseksi viimeinen yleisöesitys oli kolme kuukautta sitten, joulukuun 1. päivä 2020. Tanssijat kuitenkin harjoittelevat edelleen päivittäin ja työstävät uutta tanssiteosta Rulettia.

– Meidän on pakko pitää optimismia yllä, ja näiden koronarokotusten myötä on valoa tunnelin päässä, sanoo ERIn tanssija-koreografi Tiina Lindfors.

Milloin Rulettia päästään esittämään yleisölle, siitä ei ole mitään tietoa. Tulevaisuus on täysin avoin.

– Me uskomme siihen mitä teemme, ja se päivä koittaa, kun nämä poikkeusolot ovat ohi ja palaamme normaaliin, Lindfors toteaa.

Tiina Lindfors uskoo, että korona-aika tuo mukanaan pysyvän muutoksen esiintyjien ja yleisön väliseen suhteeseen.

– Kun tämä poikkeustila on ohi, ymmärrämme jälleen sen valtavan riemun, kun saamme kohdata elävän yleisön.

Turhautunut olo

Porin Teatterissa näyteltiin viimeksi yleisön edessä marraskuun 28. päivä. Myös siellä harjoitellaan uutuusnäytelmiä päivittäin, vaikka tulevaisuus on hämärän peitossa.

– Onhan tämä äärimmäisen turhauttavaa. Kyllä tässä tulee äärimmäinen antikliimaksi, kun ei päästä esittämään tätä yleisölle, pohtii Porin Teatterin taiteellinen johtaja Christian Lindroos.

Mies katsoo kameraan päin maski kasvoilla
– Lomautukset ovat jatkuva uhka, sanoo Porin Teatterin taiteellinen johtaja Christian Lindroos.Tapio Termonen / Yle

Sekä Lindfors että Lindroos harmittelevat sitä, että kulttuuriala on suljettu suurelta osin yhteiskunnan ulkopuolelle. Esityksiä ei ole, ja tulevaisuuden suunnitelmia joudutaan muuttamaan jatkuvasti muutaman viikon välein.

– Suunnittelu on äärimmäisen vaikeaa, koska emme tiedä, milloin saamme yleisöä saliin, Christian Lindroos sanoo.

Porin Teatterin toimitusjohtaja Anttivesa Knuuttilan mukaan korona-aika on ollut teatterin työntekijöille henkisesti raskasta. Siitä huolimatta kaikki tehdään niin hyvin kuin osataan.

– Kaikki suunnitellut tuotannot tehdään valmiiksi odottamaan sitä hetkeä, kun yleisö pääsee taas teatteriin.

Harjoittelu kielletty

Koska Tanssiteatteri ERI ja Porin Teatteri ovat ammattiteattereita, niiden toiminta voi jatkua – tosin ilman yleisöä. Asian laita on toinen, kun kyseessä on harrastajateatteri. Niitä koskevat eri määräykset.

naisia lauma, osa istuu osa seisoo
Salon Teatterin toiminta on moninaista. Muutama vuosi sitten burleskikurssi saavutti suuren suosion, ja kurssilaiset esittelivät taitojaan myös lavalla yleisölle.Tarja Hiltunen / Yle

Salon Teatterin toiminta on ollut täysin jäässä kolme kuukautta. Harrastajavoimin pyörivä teatteri ei saa ylläpitää ammattitaitoaan eli harjoitella ja valmistella tulevia esityksiä, sillä kokoontumisrajoitukset estävät kaiken toiminnan.

Toiminnanjohtaja Mia Kuisman mukaan tilanne on väärin, kun baarit ja ravintolat ovat kuitenkin saaneet jatkaa toimintaansa näihin päiviin saakka.

– Kyllä se on epäoikeudenmukaista. Tietääkseni yhtään tautiketjua ei ole lähtenyt teattereista, ja siitä huolimatta pistettiin koko toiminta säppiin, Kuisma sanoo.

Myös Tanssiteatteri ERIn Tiina Lindfors kokee, että teattereita on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti.

– Ei ole tuntunut hyvältä. Toivon, että saamme jatkossa tasapuolisempaa kohtelua.

Nainen katsoo kohti kameraa
– Tanssiteatteri ERI on saanut Turulta avustusta 83 000 euroa vuodessa, se on pysynyt ennallaan, Tiina Lindfors sanoo.Yrjö Hjelt / Yle

Salon Teatterissa on normaalivuosina ollut kävijöitä 16 000. Lipputulojen osuus teatterin tuloista on ollut 90 prosenttia.

Koska viime vuonna korona sulki teatterin pitkäksi aikaa, kävijämäärä ja myös tulot romahtivat. Opetusministeriön korona-avustuksesta huolimatta teatterin toiminta on tällä hetkellä selviytymistaistelua.

Toimistohenkilökunta on lomautettuna vuorotellen, mutta yksi asia lohduttaa.

– Me olemme ihan häkeltyneitä siitä tuesta, mitä on saatu ihmisiltä ja salolaisilta yrityksiltä, sanoo toiminnanjohtaja Mia Kuisma.

Freelancerit kärsineet pahiten

Porin Teatterin Christian Lindroos kokee, että ammattiteatterit ovat korona-ajasta huolimatta suhteellisen hyvässä asemassa. Ainakin toistaiseksi.

– Siinä mielessä ollaan oltu onnellisessa asemassa, että palkka juoksee ja saadaan olla töissä. Freelancerit, heiltä on viety kaikki työ, se on ihan järkyttävää.

Myös Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan johtaja Minna Sartes sanoo, että koronan suurimmat kärsijät ovat freelancerit sekä pienet kulttuuritoimijat ja tapahtuma-ala kaikkinensa.

– Toimintaympäristö on ollut haastava. Viestiä on tullut, että töitä on vähän, tuloja on vähän.

Sartes ja Porin kaupungin kulttuuriyksikön päällikkö Jyri Träskelin sanovat, että kunnat ovat yrittäneet tehdä parhaansa avustaakseen kulttuurintekijöitä. Myönnettyjä tukia ei ole peritty takaisin, vaikka toimintaa ei olisikaan ollut ja vuokria on jätetty perimättä tai tiloja on annettu käyttöön jopa ilmaiseksi.

Turku on käyttänyt viime vuosina kulttuuriin rahaa vajaat 200 euroa asukasta kohti, esimerkiksi viime vuonna 36 miljoonaa euroa. Porissa määrä on ollut vajaat 10 miljoonaa, hieman yli 100 euroa per asukas.

Mies katsoo kameraan päin maski kasvoilla
– Satakunnan Museoon valmistui joulukuussa näyttely Kartalla ollaan. Kukaan ei ole sitä kuitenkaan nähnyt, sillä museo suljettiin ennen avajaisia, sanoo Jyri Träskelin.Tapio Termonen / Yle

Porissa kaupungin talous on ollut kuralla jo vuosia ja kulttuurin rahoitus heikentynyt sitä mukaa. Esimerkiksi Porin Teatterin avustuksia leikattiin tänä vuonna 100 000 euroa, eikä syynä ollut korona.

– Jokainen porilainen tietää, että kaupungin talous on kurja, se leikkaus oli teatterin osuus tähän, sanoo Anttivesa Knuuttila.

Kulttuuripäällikön mukaan kulttuuria rokotetaan myös tulevina vuosina, vaikka koronasta päästäisiinkin eroon tänä vuonna.

– Kyllä se ottaa useita vuosia, että päästään takaisin sille tasolle, mitä se oli kymmenen vuotta takaperin, Jyri Träskelin sanoo.

Erityisesti kulttuuripäällikköä harmittaa, että kolmannen sektorin kulttuurin tekijöitä ei ole Porissa voitu tukea niin paljon kuin aiemmin.

– Se on valitettava kehityssuunta ollut.

Kulttuurirahoja jäänyt säästöön

Ylen tuore selvitys kuntien kulttuurirahoituksesta kertoo, että kunnissa käytettiin kulttuuriin 20 miljoonaa euroa ennakoitua vähemmän rahaa.

Tästä voit katsoa, miten paljon kulttuurin käytettiin rahoja omassa kotikunnassasi:

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Jos korona onkin kurittanut kulttuurintekijöitä pienentyneinä tuloina, niin kaupungit ovat säästäneet.

– Kuntien näkökulmasta koronan vaikutukset ovat olleet ihan ookoo. Kun tapahtumia ei ole järjestetty, meillä on itse asiassa säästynyt rahaa jonkin verran, sanoo Rauman museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kupari.

kolme miestä ja nainen teatterilavalla
Porin Teatteri harjoittelee parhaillaan näytelmää Koiramäen Suomen historia. Ensi-illasta ei ole mitään tietoa.Tapio Termonen / Yle

Salon Teatterin Mia Kuisma toivoo, että kunnissa huomioitaisiin nyt vaikeina aikoina kulttuurintekijät paremmin.

– Salossa kaupunki ei ole huomioinut koronaa oikein mitenkään. Toivoisi, että saataisiin kaupungilta jonkinlainen kädenojennus, koska kaupunki tuottaa kulttuuripalvelunsa melkein kokonaan kolmannelta sektorilta.

Koronan jälkeen koittaa uusi aika

Mitä koronan jälkeen, minkälaisia muutoksia se tuo kulttuurikentälle?

Rauman kulttuurijohtaja Risto Kupari ennakoi, että koronan myötä kulttuurisektorilta tulee häviämään paljon osaamista.

– Ihan varmasti moni vaihtaa alaa, ja välttämättä kaikki eivät palaa kulttuurin pariin sitten, kun se olisi mahdollista.

Porin kulttuuripäällikkö Jyri Träskelin arvioi, että korona jättää pysyvän jäljen kulttuurisektorille.

– Digitaalisten palveluiden hyödyntäminen, esimerkiksi striimatut konsertit ja virtuaaliset museo-opastukset tulevat jäämään pysyväksi osaksi kulttuuritoimintaa.

Turun vapaa-ajan toimialajohtaja Minna Sartes puolestaan arvelee, että kulttuuurin kulutus tulee kasvamaan.

– Uskon, että tämän vaikean ajan jälkeen ihmisillä on kaipuu kulttuurin äärelle jopa enemmän kuin aikaisemmin.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 2.3.2021 kello 23:een asti.

Juttua muutettu 3.3. klo 17:29. Alkuperäisessä versiossa luki, että kunnat jättivät käyttämättä rahaa yli 20 miljoonaa.

Lue lisää:

Yle selvitti: Kunnat säästivät miljoonia euroja kulttuurirahoista samalla kun korona vei taiteilijoiden työt – katso kotikuntasi tilanne

Kuntien kulttuurimiljoonat jäivät käyttämättä – seurauksena pidetty teatteri joutuu ehkä kerjuulle, osa tapahtumista kohta saattohoidossa

Taiteilijabarometri: Koronapandemia on tehnyt mittavaa tuhoa kulttuurikentällä – mikään taiteenala ei ole säästynyt vaikutuksilta

Kulttuurialasta tuli korona-ajan hylkiö, eivätkä taiteilijat koettele rajoituksia – asiantuntijan mukaan oikeuksiin kajoaminen on hyväksytty hiljaa

"En ole saanut senttiäkään koronatukea valtiolta" – kulttuurialan freelancerit kantelevat päättäjien koronatoimista oikeuskanslerille

2.3. klo 16.28 korjattu koneessa "rahaa jäi käyttämättä" tarkemmalla ilmaisulla "budjetin ja toteuman välinen erotus", sillä joidenkin kuntien kohdalla käytössä olleet varat ovat voineet olla budjetoitua pienemmät.

5.3. klo 11.59 korjattu Helsingin luvut budjetti 112 988 003, toteuma 115 003 616 ja erotus 2 015 613. Lisäksi korjattu yhteenlaskettua budjettien ja toteumien erotusta Helsingin korjattujen lukujen mukaisesti 23 miljoonasta 20 miljoonaan.

Lue seuraavaksi