1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vaalit

Valtimolaisille tärkeät kuntavaalit –kiintiöt loppuvat Nurmeksen valtuustossa ja lautakunnissa

Valtimolla on kuntaliitoksen jälkeen ollut kiintiöedustus Nurmeksen hallintoelimissä. Vaalien jälkeen paikat jaetaan toisin.

vaalit
Nurmeksen ja Valtimon vanha ja ruostunut rajakyltti 6-tiellä, kuntien vanhalla rajalla.
Kuntavaaleissa nähdään, miten tiukasti valtimolaiset pitävät oman pitäjänsä puolta vai joko asukkaat tuntevat itsensä nurmeslaisiksi.Ari Haimakainen / Yle

Lähestyvät kuntavaalit ovat tavallista tärkeämmät valtimolaisille.

Vuoden 2020 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen valtimolaiset saivat kiintiöedustuksen Nurmeksen kaupunginvaltuustoon, -hallitukseen ja eri lautakuntiin.

Nurmeksen nykyvaltuustossa on 52 jäsentä. Yhdistymisvaltuustossa on koko Valtimon entinen 21 jäsenen kunnanvaltuusto sekä kaupungin 31-jäseninen valtuusto.

Vaalien jälkeen tilanne muuttuu: Nurmeksen uuteen valtuustoon pääsee vain 35 eniten ääniä kerännyttä ehdokasta.

Myös kaupunginhallitus ja lautakunnat supistuvat eikä niissäkään ole kiintiötä Valtimon edustajille eli paikat jaetaan normaalisti vaalituloksen ja puolueiden keskinäisten neuvotteluiden perusteella.

Valtimolaisten varmin keino vaikuttaa heitä koskeviin kaupungin päätöksiin on äänestää oman pitäjän ehdokkaita.

Valtuutetut ei valtaa kauppojen määrään

Kokenut keskustalainen kunnallispoliitikko Ilona Alhoniemi Valtimolta kannatti kuntaliitosta ja odottaa rauhallisena vaaleja.

– Olettaisin, että valtimolaiset katsovat listoilta tutun näköisiä ja niille tulee ääniä. Totta kai väkeä on vähemmän kuin kanta-Nurmeksen puolella, niin kisassa pärjääminen vaatii aktivoitumista uurnilla käyntiin, Alhoniemi arvioi.

Hän muistuttaa, että joissakin kuntaliitoksissa pienempi kunta on pärjännyt vaaleissa saamalla kokoaan suuremman edustuksen, kun asukkaat ovat lähteneet äänestämään ja tukeneet omia ehdokkaitaan.

Alhoniemi muistuttaa, että kaikkiin asukkaiden toiveisiin kuntapäättäjät eivät kykene vastaamaan.

– Valtimolaiset ovat erityisesti huolissaan sote-palveluista, mutta niihin itsenäinen Valtimon kunta kuin nyt Nurmeskaan ei pysty vaikuttamaan kuin oman maksuosuutensa perusteella yhtymävaltuustossa ja -hallituksessa, Alhoniemi toteaa.

Hän korostaa, että jos kuntapoliitikoiden vaikuttaminen on esimerkiksi Siun sote -kuntayhtymässä välillistä, yksityisiin palveluihin kunta ei voi nykyisin vaikuttaa juuri lainkaan.

– Mitä paremmin koko kaupungin elinvoimaan pystytään vaikuttamaan ja tekemään oikeita ratkaisuja, sitä paremmin pärjätään myös Valtimolla, Alhoniemi vakuuttaa.

Valtimo jää "mopen osalle"

SDP:n valtuutettu Jari Piirainen on pessimistisempi Valtimon tulevaisuuden suhteen.

– Kyllä varmaan tulee enempi Nurmes-vetoinen, vähän laitakaupungiksi jää Valtimo, surkastuu. No eipä täällä ole enää palveluita mitä hävitä, Piirainen murehtii.

Hän toivoo tasapuolista kohtelua kaupungin eri alueille, mutta epäilee valtasuhteiden vuoksi toisin käyvän.

– Kun Nurmeksessa on enempi asukkaita, niin se oli tiedossa jo kuntaliitosvaiheessa, että joudutaan mopen osalle - pieni on aina kärsijä, Piirainen tuumaa.

Edellisissä vaaleissa Valtimolla pääsi valtuustoon vähimmillään 25 äänellä. Nurmeksessa läpimeno vaatii selvästi enemmän ääniä.

Vihreiden ainoa valtuutettu nykyvaltuustossa on Laura Pekkala Karhunpäästä. Hän nousi Valtimon valtuustoon varasijalta.

Pekkala luottaa, että Valtimo saa äänensä kuuluviin myös vaalien jälkeisessä kaupunginvaltuustossa; valtimolainen ehdokas voi saada tukea oman pitäjän lisäksi myös kaupungin puolelta.

– Vuosi on tehty jo työtä Nurmeksen valtuustossa ja on tultu tutuksi. On mahdollista, että sieltä tulee myös ääniä, Pekkala pohtii.

Vihreä valtuutettu toivoo ennen muuta, että ihmiset äänestäisivät. Neljä vuotta sitten äänestysprosentti oli Valtimolla 58,5 ja Nurmeksessa 53,1 prosenttia.

Lue seuraavaksi