1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. poikkeusolot

Analyysi: Koronakriisin kolmas aalto sulkee ravintolat ja kuntosalit, mutta onko tämä loppukiri?

Hallitus voi vain toivoa, että koronakriisi taittuu näillä rajoituksilla, kirjoittaa politiikantoimittaja Maria Stenroos.

poikkeusolot
Tanssiva pari yökerho Maxinessa.
Ravintolat sulkevat ovensa suuressa osassa maata kolmeksi viikoksi, tämä tapahtuu poikkeusolojen nojalla.Petteri Bülow / Yle

Suomi on päätymässä jälleen poikkeusoloihin koronaviruksen takia.

Viime keväänä, samoihin aikoihin, oltiin samassa tilanteessa. Erona on nyt se, että virus on ehtinyt muuntua ja tarttuu herkemmin.

Kun uuden virustyypin osuus tartunnoista kasvaa, epidemia kiihtyy. Tarttuvampi virus vaatii tehokkaammat rajoitukset, jotta leviäminen pysyisi aisoissa.

Nyt tartuttavuusluku on Suomessa 1,2, kun se ennen joulua oli 0,8.

Tämä tarkoittaa, että tartunnan saanut levittää sen eteenpäin enemmän kuin yhdelle ihmiselle. Siksi hallitus ja viranomaiset rajoittavat suomalaisten elämää nyt tiukemmin.

Poikkeusoloihin siirtyminen on hätämerkki

Hallitus korosti tiedotustilaisuudessaan, kuinka väsyneitä ihmiset ovat rajoituksiin. Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi itsekin olevansa väsynyt.

Hallituksen tiedotustilaisuudessa puhuttu kriisipuhe on käynyt jo tutuksi. Myös hallitus pelkää, että se valuu toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Poikkeusolojen toteaminen on hätämerkki. Koronaepidemia on vaarassa karata käsistä. Hallituspuolueissa on ollut tällä viikolla hätääntymistä, ovatko toimet jo myöhässä. Tätä viestivät erityisesti vihreät ja vasemmistoliitto.

Toistaiseksi hallitus ei kuitenkaan ota käyttöön valmiuslakia. Tavallista lainsäädäntöä ja perustuslain poikkeusolopykälää 23 käyttämällä päädytään kuitenkin pitkälti samoihin rajoituksiin kuin viime keväänä.

Rajoituksilla yritetään turvata painavimmat perusoikeudet

Oikeus liikkua on perusoikeuksien painavimmasta päästä. Sitä ei voida rajoittaa ilman valmiuslakia. Hallitus tiukentaa nyt muita rajoituksia, jotta Suomi ei monen Euroopan maan tavoin päätyisi ulkonaliikkumiskieltoon.

Painavin perusoikeus on oikeus elämään ja terveyteen, ja se on perimmäinen syy nyt asetettaviin rajoituksiin.

Myös elinkeinovapaus on perusoikeus. Nyt hallitus kuitenkin rajoittaa sitä rajusti: yksityisiä tiloja kuten kuntosaleja pannaan kiinni tartuntatautilain nojalla suuressa osassa maata. Ravintolat sulkevat ovensa suuressa osassa maata kolmeksi viikoksi, tämä tapahtuu poikkeusolojen nojalla. Hallitus tekee tästä lakiesityksen, joka eduskunnan on hyväksyttävä ja arvioitava, että se on perustuslain mukainen.

Nämä rajoitukset vievät tuloja ja työn monilta yrittäjiltä ja työntekijöitä. Tätä eivät läheskään paikkaa ne korvaukset, joita valtio yrityksille maksaa. On silti hyvä verrata tilannetta muualle Eurooppaan, missä esimerkiksi ravintolat ovat jo kuukausia olleet pääsääntöisesti kiinni.

Lapsien elämän hallitus yrittää pitää mahdollisimman normaalina. Alakoulut ja päiväkotien varhaiskasvatus jatkuvat. Isommat koululaiset joutuvat kolmeksi viikoksi etäopetukseen.

Hallituksen tulkinnat elävät jatkuvasti

"Totuuksia ei ole" keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa.

Hallituksen toimintaa koronaviruksen kanssa värittää epävarmuus. Vaikka poliitikot käyttävät apunaan asiantuntijatietoa, rajoituskeinot ovat vain parhaita mahdollisia arvauksia, miten tautia levittävät kohtaamiset vähenisivät. Tilanne on sama joka maassa. Epävarmuuden sietäminen on vaikeaa.

Hallituksen ajatuksenjuoksua on vaikea seurata myös siksi, että sen omat strategiat elävät koko ajan. Ensin suunnitellaan rajoituksia koko maahan, sitten kerrotaan, ettei niitä tarvitsekaan noudattaa joka paikassa.

Hallituspuolueet vääntävät keskenään rajoituksista jatkuvasti

Strategian eläminen kertoo kuitenkin myös siitä, että hallituksen sisällä on koko ajan tiukka poliittinen vääntö.

Sama poliittinen vääntö on mahdollisesti myös pahentanut tautitilannetta. Tästä kertoo koko syksyn jatkunut taistelu matkustamisen rajoituksista ja matkustajien testaamisesta.

Siksi tartuntoja on virrannut Suomeen rajojen yli. Nyt tilanne on paremmin hallinnassa, mutta virusmuunnos leviää jo Suomessa.

Hallituksessa on koronarajoituksissa kaksi joukkuetta: sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmistoliiton ryhmä sekä keskustan ja RKP:n ryhmä. Jälkimmäinen korostaa liikkumisen ja elinkeinovapauden perusoikeutta, toisen ryhmän mielestä jopa taudin torjunnan kustannuksella. Ensimmäinen keskittyy erityisesti torjumaan koronaa, ja yrittää estää avoimen riitelyn.

Mikään hallituspuolue ei silti aja yhtään tiukempia rajoituksia kuin on pakko.

Perustuslain tulkinnassa on ristiriitaisia totuuksia

Poikkeusoloissa ollaan tekemisissä harvoin käytetyn lainsäädännön kanssa. Sekä poliitikot että media tuntevat lainsäädännön huonosti. Tilannetta ei helpota se, että oikeusoppineiden tulkinnat, miten tulee toimia, ovat ristiriitaisia.

Tästä esimerkkinä on poikkeusolojen toteaminen. Joidenkin mielestä riittää, että hallitus ottaa käyttöön poikkeusolojen pykälän 23, jolla se aikoo nyt panna ravintolat kolmeksi viikoksi kiinni.

Toisten mielestä presidentin ja hallituksen on yhdessä todettava poikkeusolot ja otettava sen jälkeen käyttöön valmiuslaki.

Hallitus aikoo kuitenkin todeta poikkeusolot – presidentin kanssa, eikä silti ota toistaiseksi käyttöön valmiuslakia. Tästä todennäköisesti kuullaan vaikea perustuslakikeskustelu, jossa kaikki katsovat olevansa oikeassa.

Entä jos sairaalaan ei kohta mahdu?

Perimmäinen syy, miksi hallitus rajoittaa suomalaisten elämää, on se, että sairaanhoito kestäisi. Vielä tilanne on kohtuullinen.

Hoidon tarve kuitenkin kasvaa. Ja mitä enemmän sairaaloissa on koronapotilaita, sitä vähemmän sairaalat pystyvät hoitamaan muita potilaita.

Kun tehon kuormitus on alkanut kasvaa, epidemian torjumisessa voidaan olla jo takamatkalla. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä teho-osasto on äärirajoilla, mutta muualla maassa tilaa on.

Silti sekä HUSin johto että tehohoitoa koordinoivat lääkärit peräävät nyt tiukkoja rajoituksia, jotta potilasmäärän kasvu saadaan taittumaan.

Onko tämä sittenkään loppukiri?

Suomi on loistanut Euroopan korona-tilastoissa tähän asti.

Elämme harvaan asutussa maassa ja ihmisten välinen etäisyys on suomalaisille luontevampaa kuin muualla Euroopassa. Nämä hidastavat taudin leviämistä.

Myös edelliset rajoitukset ovat osuneet hyvään hetkeen. Tilastojen kärkisija ei ole tavoite, vaan se, että suomalaiset selviäisivät taudista mahdollisimman vähällä – hengissä.

Mikään luonnonvoima ei kuitenkaan suojele Suomea päätymästä samaan katastrofitilanteeseen kuin esimerkiksi Belgiassa, missä kaikki potilaat eivät enää mahtuneet sairaaloihin. Tai Italian Lombardiassa, missä tauti todella tappoi.

Hallitus nimittää nyt alkavia rajoituksia loppukiriksi tai loppujarrukseksi. Ministerit yrittävät sanovat, että rajoitetun kevään jälkeen kesä on vapaampi.

Mikään ei takaa sitä, että tämä olisi viimeinen koronajarrutus tai sitä, ettei vielä tiukempia rajoituksia tulisi käyttöön. Myös pääministeri sanoo, ettei esimerkiksi valmiuslain liikkumisrajoitusten käyttö ole poissuljettua.

Oikeasuhtaiset rajoitukset ja niiden noudattaminen kuitenkin lisää sen todennäköisyyttä, että kesä olisi helpompi.

Voit keskustella tästä jutusta perjantai-iltaan 26.2. asti

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Yle seuraa: Suomeen kolmen viikon sulkutila, hallitus toteaa poikkeusolot – katso Ylen erikoislähetys klo 14

Lue seuraavaksi