1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarokote

Ylen selvitys: koronarokotusten ajanvarauksissa on ollut ongelmia joka puolella Suomea – puhelinruuhkat ja huono tiedotus riivanneet ihmisiä

Ajanvarauskäytäntöjen isoimmat ongelmat yritetään ratkoa ennen rokotusten laajentamista nuorempiin ikäluokkiin.

koronarokote
Sairaanhoitaja Laura Käki vastaa ajanvarauspuhelimeen
Sairaanhoitaja Laura Käki kertoo, että asiakkaat ovat helpottuneita, kun kuulevat hoitajan äänen puhelimessa. Susanna Pekkarinen / Yle

Koronarokotusten aikojen varaamisessa on ollut suuria vaikeuksia eri puolilla Suomea. Rokotettavilla ja heidän omaisillaan on ollut vaikeuksia pysyä perillä käytännöistä, jotka vaihtelevat kunnittain.

Yle selvitti, miten 18 kaupungissa ympäri Suomen koronarokotusten ajanvaraus on järjestetty ja kuinka se on onnistunut. Selvityksen perusteella puhelinruuhkia on syntynyt varsinkin helmikuun alussa, kun rokotukset laajenivat hoivakotien ulkopuolelle ja siirtyivät ajanvarauksen piiriin.

Osassa kuntia ei ollut varattu riittävästi henkilökuntaa vastaamaan puheluihin tai puheluille ei ollut omaa linjaa. Puhelinvarausjärjestelmissä on ollut myös teknisiä ongelmia, kun jonossa on ollut satoja ihmisiä kerrallaan.

Toisaalta ajanvaraukseen ovat soittaneet myös ne, jotka eivät ole rokotusvuorossa.

Ruuhkat eivät välttämättä hellitä jatkossakaan. Viimeksi maanantaina Hämeenlinnassa ajanvaraus ruuhkautui niin pahoin, että se jouduttiin keskeyttämään. Samoin Jyväskylässä viime viikolla palvelu keskeytettiin viime viikolla ja ruuhkaa purettiin viikonlopun yli.

Iso syy ongelmiin on ollut ja on rokotteiden saatavuus.

Saapuvien rokotteiden määrän epävarmuus rassaa

Terveydenhuollon henkilöstö saa tiedon uudesta rokote-erästä yleensä viime tingassa. Tämän vuoksi käytännöt ja niistä tiedottaminen on jouduttu miettimään nopeallakin aikataululla.

– Koska rokote-erien suuruus ja saapumisajankohta ovat epävarmoja ja vahvistuvat vasta edellisenä päivänä, on näistä viestiminen varsinkin ikäihmisille erittäin suuri haaste, sillä ikäihmiset eivät useinkaan käytä nettiä, kertoo vs. talous- ja hallintojohtaja Laura Saurama Turun kaupungilta.

Ylen selvityksessä kaupungit kertovat tiedottavansa rokotusaikatauluista omilla tai kuntayhtymien nettisivuilla, paikallislehdissä ja muissa paikallismedioissa sekä sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Jyväskylän seudulla lähetetään myös tekstiviestejä rokotusvuorossa oleville.

Koronarokotus ruiskeita valmiina.
Terveydenhuollon henkilöstö saa tiedon saapuvasta rokote-erästä lyhyellä varoitusajalla, mikä vaikeuttaa tiedottamista aikatauluista. Kristiina Lehto / Yle

Jos paikkakunnalle on saapunut muutaman sadan kappaleen rokote-erä ja rokotettavaan ikä- tai riskiryhmään kuuluu paikkakunnalla tuhansia ihmisiä, aikoja ei heti riitä kaikille halukkaille.

– Lisäksi THL:n alle 70-vuotiaiden riskiryhmäjaottelun riskiryhmä 1 on huomattavan suuri, vaikka tämän ryhmän rokotteita on hyvin vähän, toteaa Porin perusturvan koronarokotuksista vastaava alueylilääkäri Tapani Strander.

Ajanvarauskäytännöissä vaihtelua

Kaikkialla Suomessa rokotusaikaa ei voi varata omaisen puolesta. Useassa kunnassa varaaminen ikäihmisen puolesta kuitenkin onnistuu jopa ilman virallista valtuutusta tai pankkitunnuksia.

Esimerkiksi Porin seudulla ajanvaraus omaisen puolesta onnistuu, jos omainen on liitetty potilaan tietoihin.

Eroja on myös siinä, onko käytössä verkkoajanvaraus vai ei. Sen käyttö riippuu paitsi teknisestä toteutuksesta myös siitä, pitääkö potilaita seuloa pelkän iän vai myös riskiryhmän perusteella.

Suurin osa kunnista toivoo rokotettavien käyttävän nimenomaan verkkoajanvarausta.

Verkkoajanvarauksessa riskiryhmän tarkistaminen on haasteellisempaa. Kun rokotusvuoro on kiinni iän lisäksi myös riskiryhmään kuulumisesta, seulonta tapahtuu useissa kunnissa niin, että sairaanhoitaja tarkistaa potilastietojärjestelmästä riskiryhmään kuulumisen. Tämä edellyttää puhelinsoittoa.

Osassa kunnista verkkoajanvaraussivustolla pyydetään rokotettavalta vakuutus, että kuuluu vuorossa olevaan riskiryhmään. Esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa verkkoajanvaraus toimii näin.

Henkilökuntaa on lisätty ja tiedottamista parannettu

Ajanvarauksen ruuhkien vuoksi kunnat ovat lisänneet henkilökuntaa tai avanneet uusia puhelinlinjoja. Aina sekään ei ole riittänyt ratkaisemaan tilannetta.

Osa kunnista on ottanut käyttöön takaisinsoittopalvelun. Soitto tulee muutaman päivän sisällä ajanvarausnumeroon soittamisesta. Myös näissä palveluissa on jouduttu ajoittain purkamaan ruuhkia.

Esimerkiksi Tampereella on vahvistettu koronarokotuksen johtamista ja tiedottamista.

Osa paikkakunnista on jo alun alkaen kutsunut ikäihmisiä rokotukseen kirjeellä tai soittamalla välttääkseen puhelinjonotusta.

Mikkelin seudulla kirjeiden lähettämisen tarve arvioidaan sen jälkeen, kun nähdään, miten moni seniori-ikäinen on hakeutunut rokotettavaksi

Näin selvitys tehtiin:

  • Yle selvitti, miten 18 kaupungissa tai kaupunkiseudulla koronarokotuksen ajanvaraus toimii
  • Tietoja hankittiin Espoon, Helsingin, Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kokkolan, Kotkan, Kouvolan, Kuopion, Mikkelin, Porin, Rovaniemen, Salon, Savonlinnan, Tampereen, Turun ja Vantaan seuduilta
  • Osalle kaupungeista tehtiin kysely sähköpostilla, osasta kerättiin tiedot verkkosivuilta tai soittamalla

Rokotusten laajenemiseen valmistaudutaan: robotiikkaa avuksi?

Sitä mukaa kun rokotukset etenevät, muuttuvat myös pulmat, joita terveydenhuollon henkilöstön on ratkottava.

Kun entistä isompi osa väestöstä tulee rokotusvuoroon, yhteydenottojen ja ajanvarausten määrä kasvaa roimasti. Esimerkiksi Turun seudulla helmikuussa tuli arviolta 50 000 puhelua terveydenhuollon vastattavaksi. Määrä on puolet enemmän kuin tavallisesti.

Nuoremmat ikäluokat tavoittaa sosiaalisen median kautta nopeastikin, kun tiedotetaan saapuneista rokote-eristä. Nettiajanvaraus on heille tutumpaa kuin monille ikäihmisille. Tämä saattaa helpottaa puhelinruuhkia.

Se, missä tahdissa rokotteita tällöin saadaan, on vielä epävarmaa.

– Kun tullaan ikäryhmissä alaspäin, sähköisen ajanvarauksen valmiudet ovat parempia. Tässä törmäämme ongelmaan, että moni on halukas tulemaan rokotettavaksi, mutta rokotetta ei välttämättä ole vielä saatavilla. Pyrimme luomaan tavan, jolla voisi ilmoittaa halukkuutensa ennakkoon, jotta voisimme kohdentaa ajat paremmin, kertoo Porin perusturvan alueylilääkäri Tapani Strander.

Kun iso joukko alkaa kerralla varata aikoja, voivat myös netissä toimivat ajanvarausjärjestelmät joutua koetukselle.

Turussa ja Porissa suunnitellaankin robotiikkaa avuksi ajanvaraukseen.

– Mitä pidemmälle mennään, sitä paremmin tietotekniset ratkaisut saadaan käyttöön. Niiden luominen vie oman aikansa. Robotiikan hyödyntäminen on yksi vaihtoehto, joka on nyt kehittäjien käsissä, sanoo alueylilääkäri Strander.

Sairaanhoitajan kädet näppäimistöllä ja ajanvarauspuhelin pöydällä
Ajanvaraukseen on monilla paikkakunnilla lisätty henkilökuntaa. Ruuhkaa voi syntyä siitä huolimatta. Susanna Pekkarinen / Yle

Yhteen ajanvaraukseen menee noin minuutti

Vaikka ruuhkista on tullut tulikivenkatkuista palautetta kunnille ja kuntayhtymille, ajanvarauspuheluihin vastaavat sairaanhoitajat kuulevat helpottuneita kommentteja. Jo hoitajan äänen kuuleminen rauhoittaa.

Edes ne, jotka kuulevat puhelimessa, että heidän rokotusvuoronsa ei ole vielä, eivät kiukuttele.

– Jo tieto siitä, että vuoro on pian, helpottaa, sanoo tiimivastaava, sairaanhoitaja Laura Käki Pyörön terveysasemalta Kuopiosta.

Käki on ollut koronarokoteajanvarauksessa vastaamassa puhelimeen jo useamman kerran. Yksittäiseen ajanvarauspuheluun menee noin minuutti, joskus vähemmänkin aikaa.

Käki kertoo puhelimessa rokotusajan ja -paikan ja muistuttaa kasvomaskin käytöstä rokotuspaikalla. Rokotettavalle kerrotaan myös, että toiseen rokotuskertaan saa ajan samalla käynnillä.

Sairaanhoitaja ei puhelua vastaan ottaessaan tiedä, miten moni on parhaillaan jonossa. Heti kun edellinen puhelu loppuu, puhelin alkaa soida uudestaan.

Rovaniemellä rokotetaan kaupungin hoitohenkilökuntaa.
Kunnat ratkovat ajanvarauksen ongelmia, jotta entistä laajempien ikäryhmien rokottaminen onnistuisi jouhevasti. Jarmo Honkanen / Yle

Kuntaliitto ymmärtää kritiikin

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen arvioi, että massarokotusten onnistumiseksi kunnat ovat varanneet riittävän suuria tiloja hyvissä ajoin.

Hän tunnistaa kritiikin rokottamisen hitaudesta. Meneillään on kuitenkin vaikeasti tavoitettavien ikäryhmien rokottaminen.

– Heidät on poimittava yksi kerrallaan. Rokotusjärjestykseen kuuluu se, että tämä ryhmä on tavoitettava ensimmäisenä.

Myllärinen ymmärtää, että tilanne ahdistaa kaikki ja aiheuttaa erilaisia reaktioita. Tästä kertoo myös keskustelu rokotejärjestyksen muuttamisesta.

– Ihminen vain on sellainen, että haluaisi pelastaa itsensä.

Millaisia kokemuksia sinulla on koronarokotuksen ajanvarauksesta? Mistä sait tiedon, mikä ajanvarauskäytäntö omalla tai omaisesi kotiseudulla on? Keskustele aiheesta 3.3. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Jumit koronarokotusten ajanvarauksessa kiukuttavat – "Sekavaa on ja tuntuu, että ihmiset eri kunnissa ovat eriarvoisessa asemassa", sanoo omainen

7 kysymystä ja vastausta koronarokotteesta: Rokotteita tulee sykäyksittäin ja pienellä varoitusajalla, mikä on johtanut kysymystulvaan

Astra Zenecan rokote annetaan alle 70-vuotiaille, kaikkien rokotteiden annosväliä pidennetään

Lue seuraavaksi