1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. äänestäminen

Pitäisikö nettiäänestystä kiirehtiä epidemian vuoksi? Vaakakupissa painavat vaalisalaisuus ja helppous – molempia ei saa, sanoo kyberturvallisuuden asiantuntija

Uusinkaan teknologia ei kyberturvallisuuteen erikoistuneen asiantuntijan mukaan kykene poistamaan vaalisalaisuutta uhkaavia ongelmia.

äänestäminen
Historiallinen sähköinen äänestys eduskunnan lehtereiltä. Kansanedustajat jaettu istuntosalin permannolle sekä lehterille äänestämään Pekka Haaviston luottamuksesta.
Jani Saikko / Yle

Edessä olevat kuntavaalit ovat herättäneet paljon huolta ja keskustelua pahenevan epidemiatilanteen keskellä: Miten kansalaisille tarjotaan terveysturvallinen pääsy vaaliuurnille? Miten hillitään jonot kunnantalojen edessä?

Entä miten järjestetään koronaan sairastuneelle mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan?

Lue lisää: Kuntavaalit keräävät arvostelua: Osa suomalaisista ei pääse äänestämään, kotiäänestys "mahdoton", varautuminen jäi puolitiehen

Jos Suomessa olisi käytössään nettiäänestys, vaalien järjestäminen ja äänestäminen vastaavassa tilanteessa olisi helppoa. Helppoudella on kuitenkin hintansa.

Turun yliopiston kyberturvallisuuteen erikoistunut apulaisprofessori Seppo Virtanen toivoo, että viimeistään kymmenen vuoden sisällä valtiollisissa vaaleissa voisi antaa äänensä näppärästi vaikka omalla mobiililaitteella.

Paljon on kuitenkin vielä tapahduttava, ennen kuin tähän pisteeseen päästään.

Asenteiden on muututtava, Virtanen painottaa. Koronapandemia etätöineen voi hänen arvionsa mukaan muokata ajattelutapaa myönteisemmäksi verkossa tapahtuvaa äänestämistä kohtaan.

– Älypuhelin kädessään kasvaneelle ja koulunsa käyneelle nuoremmalle polvelle tuntuu luontevalta, että myös äänestys voisi tapahtua omalta laitteelta.

Oikeusministeriö selvitti edellytyksiä

Nettiäänestäminen nousi Suomessa puheenaiheeksi 2010-luvun puolessa välissä. Oikeusministeriö teetti selvityksen nettiäänestyksen edellytyksistä maassa.

Selvitys valmistui joulukuussa 2017 (siirryt toiseen palveluun). Lopputulemana oli, että haitat ovat suuremmat kuin hyödyt. Riskin paikkoja olisi vaalisalaisuuden laajamittainen murtaminen, tuloksen laaja manipulointi ja vaalien häirintä palvelunestohyökkäyksillä.

Uhat ovat entisellään, eikä apulaisprofessori Seppo Virtasen mukaan neljässä vuodessa ole saavutettu teknisesti sellaisia edistysaskeleita, että tilanne olisi olennaisesti muuttunut.

– On hyvin vaikea saada paperiäänestystä varmempaa ja turvallisempaa ja jälkeenpäin tarkastettavampaa ratkaisua tehtyä, Virtanen toteaa.

Työryhmä korosti selvityksessään, että suurin riski kohdistuu luottamukseen ja sen menettämiseen. Pelkät huhut ja valeuutiset voisivat riittää luottamuksen horjuttamiseen.

Ei teknistä harppausta

Verkossa äänestämisessä varmennettavuuden ja vaalisalaisuuden yhteensovittamisessa on ristiriita. Äänestäjän pitäisi pystyä jotenkin varmistamaan äänen siirtyminen juuri sellaisena, kun hän sen verkossa antoi. Vaalisalaisuus kuitenkin edellyttää, että äänestysjärjestelmä ei saa tuottaa todistetta, joka olisi hyödynnettävissä painostamiseen tai äänten myymiseen.

Paperilla tapahtuvassa äänestämisessä äänet ovat konkreettisesti laskettavissa ja tarkistettavissa, jolloin voidaan helposti kumota vaalituloksen manipulointiin liittyvät epäilyt.

Viime vaalikaudella nettiäänestyksen parlamentaarisen seurantaryhmän puheenjohtajana toiminut keskustan Antti Kurvinen ei lämpene uudelle äänestysmuodolle. Hänen mielestään kysymys on arvovalinnasta, siitä miten iso painoarvo annetaan täydelliselle vaalisalaisuudelle ja mahdollisuudelle äänten uudelleen laskentaan.

– Se, että voi äänestää netissä, ei ole niin tärkeä arvo, että pitäisi tinkiä meidän vaalijärjestelmän sataprosenttisesta luotettavuudesta.

Yle kysyi paperittoman äänestystavan kiirehtimisestä pohjalaiskansanedustajilta. Kyselyyn vastasi 11 alueen 16:sta kansanedustajasta. Heistä seitsemän vastusti kiirehtimistä ja neljä liputti puolesta, kunhan äänestyssalaisuus turvataan ja sekaantumisyriykset voidaan estää.

Kannatusta löytyi vain RKP:n Mikko Ollikaiselta ja Anders Norrbackilta sekä keskustan Pasi Kivisaarelta ja kokoomuksen Janne Sankelolta, joka tosin kiirehtisi asiaa vasta koronaepidemian taltuttua.

Ollikainen uskoo, että äänestäminen voitaisiin tietoturvallisimmin hoitaa varman digitaalisen tunnistautumisen kautta.

SDP:n Matias Mäkynen ja Kim Berg haluavat säilyttää nykyisen äänestystavan ja vastustavat kiirehtimistä. Samalla kannalla ovat myös kristillisten Peter Östman, perussuomalaisten Jukka Mäkynen ja keskustasta Kurvisen lisäksi myös Mikko Savola.

Myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson pitää haittoja suurempina kuin hyötyjä.

– Olemme Suomessa tottuneet siihen, että vaalijärjestelmään pitää pystyää luottamaan. Oikeusministeriön työryhmän mukaan nettiäänestämisessä olisi palvelunestohyökkäys ja manipulointivaara ja sellaista riskiä emme kerta kaikkiaan voi ottaa.

Anna-Maja Henriksson vieraili Ylen Ykkösaamussa lauantaina 27. helmikuuta.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kommentoi sähköistä äänestämistä Ylen Ykkösaamussa

Veikö Vastaamo luottamuksen tietoturvaan?

Olisivatko suomalaiset valmiita siirtymään verkossa tapahtuvaan äänestämiseen, vaikka tietomurtoja ja -loukkauksia tapahtuu koko ajan?

Monen luotto tietoturvaan romahti lokakuussa 2020, kun tieto tuhansien ihmisten potilastietojen varastamisesta psykoterapiakeskus Vastaamosta tuli julki.

Lue lisää: Useat tahot tutkivat psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtoa ja kiristystä – Kyberturvallisuuskeskus pitää tapausta poikkeuksellisena

Seppo Virtasen mukaan Vastaamon tapauksen kaltaisia tietoturvan huolimattomuusvirheitä ei saa olla. Järjestelmä pitää auditoida niin monta kertaa sekä teknisesti että käyttöliittymän puolesta, että riskipaikat saadaan varmasti pois.

– Silti ei ole olemassa absoluuttista tietoturvaa. Voi vain yrittää varautua ja miettiä suojauksia, mutta esimerkiksi palvelunestohyökkäys tapahtuu yhtäkkiä ja sen onnistuminen riipuu siitä miten siihen on voitu varautua, Virtanen sanoo.

Sähköinen äänestäminen ja nettiäänestäminen eri asia

Jos ja kun paperilla tapahtuvasta äänestämisestä joskus luovutaan, valitaanko sähköinen vai nettiäänestäminen? Termit nimittäin eivät tarkoita aivan samaa asiaa.

– Sähköinen äänestys voi tapahtua vaikka äänestyspaikalla ja vaikka viranomaisen valvovan silmän alla, selittää Seppo Virtanen.

– Nettiäänestys (voi tapahtua) missä vaan ja millä laitteella vaan, jolloin viranomainen ei voi olla valvomassa, onko siellä kaveriporukka, joka yhdessä äänestää, jolloin voi olla mahdollista, että joku painostaa äänestämään.

Hän itse uskoo, että Suomen tulevaisuuden malli on naapurimaamme Viron malliin. Viro otti ensimmäisnä maana käyttöön nettiäänestämisen jo vuonna 2005, jolloin nettiäänestystä kokeiltiin paikallisvaaleissa. Sen jälkeen naapurimaassa on voinut äänestää netissä jo monissa valtiollisissa vaaleissa.

– Älypuhelin kädessään kasvaneelle ja koulunsa käyneelle nuoremmalle polvelle tuntuu luontevalta, että myös äänestys voisi tapahtua omalta laitteelta.

Verkossa äänestämisen kiirehtimistä puoltavat pohjalaiskansanedustajat, esimerkiksi Janne Sankelo, arvelevat, että uusi äänestystapa lisäisi äänestysvilkkautta.

– Näin ei kuitenkaan käynyt Virossa, mikä on hämmästyttävää, Virtanen miettii.

Nyt apulaisprofessori seuraa kiinnostuneena, kuinka käy Suomen kuntavaalien äänestysprosentin. Hän arvelee, että koronapandemia voi nostaa äänestysprosenttia, mutta vaalipäivän aikaisella tautitilanteella on ratkaiseva merkitys.

– Jääkö joku nukkuvaksi äänestäjäksi sen takia, ettei koronan takia halua lähteä äänestyspaikalle, hän miettii.

Lue myös: Houkuttelisiko ilmainen ämpäri uurnille? Ylen lukijat ehdottivat keinoja äänestysaktiivisuuden nostamiseen, näin asiantuntijat kommentoivat

Haluaisitko äänestää puhelimella kotisohvaltasi? Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 saakka.

Artikkelia korjattu 8.3.21 klo 11.53: Korjattu rkp:n kansanedustajan etunimi Anders Norrbackiksi

Lue seuraavaksi