1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

EU-johtajat sopivat yhteisen rokotetodistuksen luomisesta – liittokansleri Merkel arvioi, että todistus voisi olla käytössä jo ennen kesää

Pääministeri Marin haluaa EU-maiden rajoille yhtenäiset käytännöt uusien virusmuunnosten varalta.

Opiskelijat osoittivat mieltään koronarajoituksia vastaan Université libre de Bruxelles -yliopiston edustalla Brysselissä maanantaina. Kuva: Stephanie Lecocq / EPA

Saksan liittokansleri Angela Merkelin mukaan pandemian pitkittyessä on hyvä varautua siihen, että koronarokotuksia tullaan jatkamaan toistuvasti tulevina vuosina uusien virusmuunnosten takia.

EU-johtajat pääsivät tänään kokouksessaan sopuun siitä, että jäsenmaat tarvitsevat yhteisen digitaalisen rokotetodistuksen.

– Keskustelu keskittyi siihen, että loisimme yhteisen järjestelmän, jolla voisi osoittaa, että rokote on saatu, kertoo pääministeri Sanna Marin (sd.) kokouksen jälkeen.

Merkel arvioi uutistoimisto Reutersin mukaan, että todistukset voitaisiin saada käyttöön kesään mennessä.

Viro on pilotoinut ratkaisua digitaaliseksi rokotetodistukseksi yhdessä Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa. Marinin mukaan Suomi tukee Viron pyrkimyksiä rokotetodistuksen kehitystyössä.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ilmaissut huolensa siitä, että mahdollinen rokotetodistus on epätasa-arvoinen nuorille ihmisille, jotka saavat rokotteen viimeisten joukossa, kertoo uutistoimisto Reuters.

Marin: Rokotteiden jakelussa epävarmuuksia

Marinin mukaan kokouksessa esiteltiin komission hahmotelma yleisellä tasolla siitä, kuinka paljon rokotteita on saatu EU-maihin, kuinka suuri osuus näistä rokotteista on jo pistetty ja millainen arvio tulevista rokotetoimituksista on. Kaikkiin lukuihin liittyy Marinin mukaan epävarmuuksia.

– Erityisesti liittyy epävarmuutta siihen, miten lopulta sitten saamme rokotteita jäsenmaihin. Meidän näkemyksemme on tietenkin se, että jokainen luvattu rokoteannos pitää jäsenmaille toimittaa.

Marinin mukaan olisi tärkeää, että EU-maat pystyisivät luomaan yhteisen käytännön siitä, miten rajojen ylittämisestä tehdään turvallista terveyden kannalta. Tätä hän perustelee tulevaisuuteen varautumisella.

– On mahdollista, että syntyy myös virusmuunnos joka on resistantti rokotteille, Marin varoitti.

Neuvotteluissa puhuttiin myös matkustusrajoituksista. EU-johtajien mukaan höllennyksiä tiukkoihin matkustusrajoituksiin ei ole tulossa virusmuunnosten aiheuttaman uhan takia, kerrotaan blokin julkaisemassa tiedotteessa.

EU-johtajat jatkavat huippukokouksen merkeissä myös perjantaina, jolloin keskustelunaiheina ovat EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä EU:n eteläiset naapurit.

EU-parlamentti grillasi lääkeyhtiöitä rokotetoimitusten takkuilusta

Astra Zenecan toimitusjohtaja vakuutti aiemmin päivällä EU-parlamentin kuulemisessa, että yhtiö työskentelee ympäri vuorokauden tuotantovaikeuksien ratkaisemiseksi.

Rokotetuotannon monivaiheisuus ja tavallista tiukempi aikataulu nousivat perustelujen kärkeen, kun joukko lääkeyhtiöiden toimitusjohtajia selitti europarlamentaarikoille, miksi koronarokotteiden tuotannossa on ollut vaikeuksia.

Lääkeyhtiö Astra Zenecan toimitusjohtaja Pascal Soriot vakuutti, että yhtiö tekee kaikkensa, jotta se pystyisi toimittamaan yhteensä 40 miljoonaa rokoteannosta EU-maihin ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, eli maaliskuun loppuun mennessä.

Alun perin Astra Zenecan odotettiin toimittavan alkuvuoden aikana EU-maihin kymmeniä miljoonia rokotteita enemmän kuin mitä se on nyt luvannut. Täyttymättömien odotusten vuoksi yhtiö ja EU ajautuvat tammikuussa myös kiistaan sopimuskysymyksistä.

EU:n puolelta muun muassa epäiltiin, oliko yhtiö toimittanut EU:n alueella tuotettuja rokotteita jonnekin muualle.

Nyt Soriot korosti, että yhtiö työskentelee ympäri vuorokauden, jotta tuotantoa ja toimituksia EU-maihin pystyttäisiin vauhdittamaan. Hän myös vakuutti, että ehdottomasti suurin osa yhtiön EU:ssa tuottamista rokotteista on toimitettu EU-maihin.

Tuotannon hienosäätäminen vie tavallisesti vuosia

Rokotteiden tuotantoprosessin hiomiseen, testaamiseen ja vakauttamiseen menee tavallisesti vuosia, sanoi niin Soriot kuin muutkin EU-parlamentin valiokuntien kuultavana olleet toimitusjohtajat.

Nyt koronapandemian keskellä tuotantoa kasvatetaan samalla, kun oppimisprosessi tuotannon eri vaiheiden optimoinnista on kesken.

Soriot myös muistutti, että rokotteet ovat biologisia lääkevalmisteita, eivät kemiallisia, joten valmistusprosessi on paljon monimutkaisempi.

– Siihen sisältyy tuhansia parametreja, joita pitää jatkuvasti hienosäätää, jotta saadaan paras mahdollinen tulos, Soriot sanoi kuulemisessa.

Lääkeyhtiö Modernan toimitusjohtaja Stephane Bancel huomautti, että tavallisessa tilanteessa rokotetuotantoprosessin säätämiseen menisi 3–4 vuotta ennen uuden tuotteen lanseerausta.

Tavallisesti yhtiöt valmistaisivat rokoteannoksia varastoon ennen myyntiluvan saamista ja toimitusten alkua. Nyt rokoteannokset menevät toimituksiin sitä mukaan, kun niitä valmistuu.

– Tietenkään nyt ei ole kyse tavallisista ajoista. Pandemian aikana jokainen annos on kriittinen, ja haluamme, että jokainen annos pistetään ihmisten käsiin, eikä makaa varastossa, Bancel sanoi.

Modernan kohdalla vaikeuskerrointa rokotetuotannon kasvattamisessa on lisännyt Bancelin mukaan se, ettei yhtiöllä ollut valmista kattavaa toimitusketjua Euroopassa.

Bancel myös muistutti, että lääketeollisuudessa ei voi missään vaiheessa tinkiä turvallisuudesta.

Curevac tavoittelee myyntilupaa kesäksi

Lääkeyhtiö Curevacin toimitusjohtaja Franz-Werner Haas kertoi parlamentin kuulemisessa, että yhtiön koronarokote on nyt kolmannen vaiheen testauksessa. Hän arvioi, että myyntiluvan saavuttaminen voisi olla mahdollista toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa, riippuen testausvaiheen tuloksista.

Curevac on yksi lääkeyhtiöistä, joilta EU on varannut rokoteannoksia.

EU-maat ovat yhdistäneet voimansa koronarokotteiden hankinnassa, ja neuvotteluja lääkeyhtiöiden kanssa on vetänyt EU-komissio. Tähän mennessä EU:n yhteishankinnassa on varattu ostomahdollisuus 2,6 miljardiin rokoteannokseen yhteensä kuudelta eri valmistajalta.

EU-myyntiluvan on tähän mennessä saanut kolme eri rokotevalmistetta. Koronarokotukset aloitettiin EU-maissa Biontechin ja Pfizerin rokotteella joulukuun lopussa. Tammikuun alussa luvan sai Modernan rokote, ja tammikuun lopussa hyväksyttiin Astra Zenecan rokote.

Euroopan lääkevirasto käsittelee parhaillaan Johnson & Johnsonin rokotteen myyntilupaa. Käsittely saattaa valmistua maaliskuun puolivälissä.

Lue myös:Liikkumisrajoituksia jatketaan Euroopassa – EU-johtajat neuvottelevat koronatilanteesta tänään