1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kunnat

Kuntien kulttuurimiljoonat jäivät käyttämättä – seurauksena pidetty teatteri joutuu ehkä kerjuulle, osa tapahtumista kohta saattohoidossa

Kysyimme, millaisia ajatuksia koronan vaikutus kulttuurielämään on herättänyt Taivalkosken lisäksi Oulussa, Viitasaarella, Jyväskylässä ja Espoossa.

kunnat
Taivalkoskelaiset Airi Seppänen ja Jouko Takanen katselevat huolestuneina tyhjää teatteri katsomoa
Mitä tästä seuraa, miettivät Taivalkosken teatterissa 30 vuotta mukana ollut Airi Seppänen ja puheenjohtaja Jouko Takanen. Paulus Markkula / Yle

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Taivalkosken teatterin talvikatsomo on ammottanut tyhjyyttään kohta vuoden. Aikaisemmin edes näyttelijän kuolema viikkoa ennen ensi-iltaa ei saanut harrastajateatteriryhmää perumaan esitystään.

Yli 30 vuotta toiminnassa ollut teatteri on kerännyt normaalisti bussilasteittain yleisöä lähikunnista. Menestyksensä ansiosta teatterilaiset ovat uskaltaneet investoida tiloihin.

Uusi kesäteatteri rakennettiin osittain lainarahalla ja talviteatterista on joka kuukausi maksettava 350 euron vuokra.

Taloudellisessa mielessä tärkeintä olisi päästä esiintymään Taivalkosken suuren kesätapahtuman, Päätaloviikon aikana. Se on järjestetty perinteisesti heinäkuun alussa.

– Muuten joudumme lähtemään lakki kourassa kerjuulle, että teatterin toimintaa pystytään jatkamaan, sanoo Taivalkosken teatterin puheenjohtaja Jorma Takanen.

Taivalkoskella panostettu aina kulttuuriin

Kulttuurilla on iso merkitys Kalle Päätalon kotipitäjänä tunnetulle kunnalle. Siihen on panostettu myös rahallisesti.

Koronatilanteen vuoksi alle 4 000 asukkaan Taivalkosken kunnalta jäi viime vuonna käyttämättä kymmeniä tuhansia euroja kulttuuriin varattuja rahoja.

Taivalkosken kesäteatteri lumen peitossa
Taivalkosken kesäteatteri helmikuussa 2021.Paulus Markkula / Yle

Rahaa jäi käyttämättä lähes kaikissa Suomen kunnissa. Ylen kyselyn mukaan kunnissa käytettiin kulttuuriin 23 miljoonaa euroa ennakoitua vähemmän. Todellinen määrä saattaa olla suurempi, koska kaikki kunnat eivät vastanneet kyselyyn.

Lue lisää: Korona vei kulttuurin tekijöiltä tulot, mutta samaan aikaan kunnilta jäi käyttämättä yli 20 miljoonaa euroa – katso kotikuntasi tilanne Ylen selvityksestä

Taivalkoskella yhdistysten tukemiseen on käytettävissä vuosittain yhteensä 2 000 euroa. Sitä on jakamassa vuodesta riippuen kolmesta kymmeneen yhdistystä.

Jouko Takasen mielestä kunnan avustuksen tulisi olla tällaisessa tilanteessa isompi. Se auttaisi vaikeimman ajan yli.

– Myös kokoontumisrajoituksia tulisi helpottaa alueilla, joissa koronaa ei juuri ole, Takanen sanoo.

Hän muistuttaa, että vuoden aikana Taivalkoskella on ollut vain kymmenen koronatartuntaa.

Viitasaari: "Osa tapahtumista on jo saattohoidossa"

Kulttuuritapahtumien tulevaisuus mietityttää myös Viitasaarella, joka on reilun 6 000 asukkaan pikkukaupunki Keski-Suomessa. Sen tunnetuin tapahtuma on nykymusiikin ympärille rakennettu Musiikin aika -festivaali.

Tapahtumakartalla on toki paljon muutakin, mutta miten kauan. Sitä pohtii Viitasaaren vapaa-aikatoimenjohtaja Jorma Rihto.

Hän uskoo, että osa tapahtumista lopettaa kokonaan.

– Osa niistä on ollut selvästi viime vuodet jo saattohoidossa, hän kuvailee.

Tilanne on hankala, koska kaupunki haluaa tapahtumien jatkavan koronan jälkeen. Jotta tämä onnistuu, remmiin tarvitaan uutta osaavaa väkeä.

Viitasaarella osa vastuussa olevista ihmisistä on jo ikääntyneitä, eikä Rihto usko, että he jaksavat jatkaa enää ruorissa. Varsinkaan sen jälkeen, jos mitään ei voi järjestää vielä tulevanakaan kesänä.

– Iäkkäämmät vastuuhenkilöt ovat saaneet mahdollisuuden tehdä lopettamispäätöksen koronaepidemiaan vedoten. Näin on varmaan muuallakin Suomessa.

Taivalkosken teatterin takana vaatteita ja uniformuja
Taivalkosken teatterin puvustamoon on kertynyt vaatteita 30 vuoden aikana. Paulus Markkula / Yle

Keski-Suomen maakuntakeskuksen Jyväskylän kulttuurijohtaja Mari Aholainen arvelee, että korona voi lisätä alueiden välisiä eroja kulttuuripalveluiden saatavuudessa entisestään koko maassa.

– Mikäli kunnan ainoalta kulttuuritoimijalta lähtee elanto, se voi tehdä todella paljon hallaa vähäväkisillä alueilla, Aholainen sanoo.

Hän toivoo, että kehitystä seurattaisiin valtakunnan tasolla.

– Ammattitaiteen osalta vastuuta seurannasta voisi ottaa Taiteen edistämiskeskus. Muuten se voisi olla kuntien vastuulla.

Kunnat voivat auttaa kulttuurin tekijöitä halutessaan

Kuntien käyttämättä jääneillä varoilla ei pystytä enää jälkikäteen tukemaan yksittäisiä kulttuurialan esiintyjiä tai yrityksiä.

– Syynä tähän ovat kuntatalouden pelisäännöt, sanoo Oulun kaupungin kulttuurijohtaja Samu Forsblom.

Hänen mukaansa kunnat voivat sen sijaan jättää perimättä takaisin jo myönnettyjä tukia ja höllentää niiden käyttöehtoja.

– Kunnat voivat myös auttaa tapahtumajärjestäjiä ja esiintyjiä digitaalisten alustojen kehittämisessä, mutta kuluttajien olisi oltava valmiita myös maksamaan digitaalisista esityksistä, Forsblom sanoo.

Kulttuurin näkökulmasta digitalisaatio on ainoa hyvä asia, minkä korona on saanut aikaan.

Forsblom uskoo, että hybriditapahtumat ovat tulleet jäädäkseen.

Kuusi suurinta kaupunkia eli Helsinki, Tampere, Turku, Espoo, Vantaa ja Oulu tekevät parhaillaan yhteistä selvitystä, kuinka korona vaikuttaa tulevaisuudessa kulttuurin kuluttamiseen.

Tarkoitus on selvittää muun muassa ihmisten valmiutta ottaa käyttöön digitaalisia palveluja ja halukkuutta maksaa niistä.

Ovatko digitaaliset palvelut sittenkään ratkaisu?

Espoon kaupungin kulttuurijohtaja Susanna Tommila on pohtinut, miten pitkään ihmiset jaksavat ottaa vastaan digitaalisia kulttuuripalveluja. Voiko live-esityksen ja striimatun esityksen vaikutusta katsojaan mitata? Tommilan mielestä ei voi.

– Espoon kaupunginorkesterin vuosittaisia konserttikävijämääriä ei voida verrata striimattujen konserttien katsojamääriin, koska näiden kulttuurielämyksien vaikutus ihmiseen ei ole kuitenkaan samanlainen, Tommila sanoo.

Susanna Tommila seisoo ikkunarivistön vieressä. Katsoo ulos.
Espoon kaupungin kulttuurijohtaja Susanna Tommilan täytyy selvitä samaan aikaan koronasta ja säästöistä.Heidi-Hanna Karhu / Espoon kaupunki

Espoossa 53,4 miljoonan kulttuurin ja taiteen kokonaisbudjetista jäi käyttämättä viime vuonna 4,5 miljoonaa euroa.

– Eniten surettavat lapset ja nuoret, joilla ei ole harrastuksia. Ei tiloja ole, missä käydä eikä ilmaisia tapahtumia, joihin mennä mukaan.

Kouluissa ja päiväkodeissa on pyritty kuitenkin järjestämään ulkona lapsille ja nuorille joitain taidekokemuksia. Pihoilla on esitetty muun muassa näytelmiä.

Tommila on huolissaan myös kirjastoista. Miten palvelu turvataan, jos kirjastoja joudutaan pitämään suljettuina pitkiä aikoja?

Viime vuoden puolella Espoon kirjastot olivat kokonaan kiinni tai rajoitetusti auki useiden kuukausien ajan. Samalla toki säästyi mittava summa rahaa: 1,9 miljoonaa euroa.

– Kirjaston merkitystä kaupunkilaisten hyvinvoinnille ei voi kuitenkaan mitata rahassa.

Painolastina kulttuurijohtajan harteilla on myös seuraavan valtuustokauden merkittävät kulttuurilautakunnan säästötavoitteet. Koronaepidemia-ajasta ja kulttuuripalveluiden palauttamisesta uuteen kukoistukseen täytyy selvitä Espoossa entistä vähemmällä rahalla.

– Tällä hetkellä meille ilmoitettu säästötavoite on yli kolme miljoonaa euroa vuoteen 2025 mennessä, Tommila kertoo.

Lue lisää:

Kulttuurivaikuttajat huolestuivat entisen kotikaupunkinsa säästöpaineista – Elina Knihtilä: "Mahdollisuus harrastaa taidetta ja kulttuuria ovat hyvän elämän edellytyksiä"

Harrastajateatterit kipuilevat ilman lipputuloja – "Ei tällaista tilannetta kestä kukaan hirveän kauan"

2.3. klo 17.03 korjattu lause Ylen kysely mukaan ainakin yli 23 miljoonaa euroa muotoon Ylen kyselyn mukaan kunnissa käytettiin kulttuuriin 23 miljoonaa euroa ennakoitua vähemmän.

Lue seuraavaksi