1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Miltä tuntuu sulkea kunta, kun koronatartuntoja ei ole? Kunnanjohtaja: "Olisin toivonut enemmän alueellista arviointia"

Monessa kunnassa ollaan nyt hallituksen linjaamien sulkutoimien edessä, vaikka koronatartuntoja on koko epidemian aikana ollut vain muutama.

koronavirus
Nainen ylittää katua Joutsan keskustassa.
Talven rauhaa Joutsan keskustassa. Joutsasta on koronapandemian aikana tilastoitu 12 tartuntaa.Petri Aaltonen / Yle

Ensi viikolla alkaviin sulkutoimiin valmistaudutaan nyt monessa sellaisessakin kunnassa, jossa koronatartunnat ovat nollassa tai niitä on koko vuoden kestäneen epidemian aikana ollut kahden käden sormilla laskettava määrä.

Keski-Suomessa 1500 asukkaan Multialla hallituksen vahvasti suosittelemat sulkutoimet pannaan kunnanjohtajan mukaan todennäköisesti toimeen täysimääräisinä, vaikka tartuntoja ei Multialla ole ollut lainkaan tai niitä on ollut vähemmän kuin viisi, eivätkä ne siksi näy julkisissa tilastoissa.

– Kyllä se ikävältä tuntuu toteuttaa näitä raskaita rajoitustoimenpiteitä, kun me olemme taudilta välttyneet. Toisaalta ymmärrän, että toimiin kannattaa ryhtyä, jotta tilanne säilyisi näin hyvänä, sanoo kunnanjohtaja Noora Pajari.

"Alueellista arviointia"

Pajari korostaa, että vaikka kuntalaisten puolesta harmittaakin, tautitilanteen kannalta toimenpiteet ovat perusteltuja. Multialaisetkaan eivät vietä elämää pussinperällä vaan tekevät työmatkoja esimerkiksi 60 kilometrin päähän Jyväskylään.

Jossain määrin yksioikoisilta hallituksen linjaukset silti tuntuvat.

– Olisin toivonut enemmän alueellista arviointia. Keski-Suomi on erilaisessa tilanteessa kuin Uusimaa, ja Keski-Suomen sisälläkin kunnat ovat keskenään hyvin erilaisessa tilanteessa, Pajari sanoo.

Tuntuuko kunnanjohtajasta, että multialaiset pannaan nyt epidemiakurimuksessa kamppailevien helsinkiläisten sijaiskärsijöiksi?

– Alueellisesti me emme toki ole samassa tilanteessa kuin Uusimaa. Mutta jos koko valtakunta jaksaa kolme viikkoa tsempata, niin ehkä tilanne on sitten kaikilla hyvä, Pajari toteaa.

Pienet kunnat, isot alueet

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Kärsämäki on yksi harvoista Suomen kunnista, joissa ei ole todettu vielä ainuttakaan koronatartuntaa. Siitä huolimatta sielläkin noudatetaan samoja rajoituksia kuin maakuntakeskuksessa Oulussa, ja hallituksen peräänkuuluttama sulkutila tulee pian voimaan.

Luokanopettaja Ritva Kyllönen on nähnyt kuukausia kestäneiden rajoitusten kuormittavuuden niin työnsä kuin omien lapsiensa kautta. Siksi tieto aiempaakin tiukemmista rajoituksista tuntuu raskaalta.

– Omien 17-vuotiaiden poikien puolesta harmittaa, että he joutuvat taas etäopetukseen. Pidän tärkeänä, että he saisivat opiskella lukiossa lähipetuksessa. Vuorovaikutus opettajien ja kavereiden kanssa auttaa jaksamisessa.

Lapset harrastavat myös pesäpalloa aktiivisesti, mutta lajia ei ole päässyt harjoittelemaan moneen kuukauteen.

– Kuormitus tuntuu aika isolta siihen nähden, että tartuntoja ei ole kunnassa ollut. Tietenkin hyvä asia, että tilanne on rauhallinen.

Kyllönen toivoo, että Oulun koronaluvut eivät rajoittaisi kaikkia ympärillä olevia pienempiä kuntia.

– En halua aliarvioida päätöksiä, joita tehdään, mutta ajattelin, että rajoitukset olisivat voineet olla alueellisempia. Pienen alueen silmin tuntuu tosi harmittavalta, että rajoitukset koskevat niin isoja alueita.

Erityisesti aiemmat etäkoulu- ja harrastuskieltojaksot ovat ihmetyttäneet tilanteessa, jossa koko Oulun eteläisellä alueella on ollut vain kourallinen tartuntoja. Kyllösestä sulkutilaa on viime päivien valtakunnallisten tartuntalukujen valossa helpompi ymmärtää.

"Rajoitukset ovat tuntuneet ylimitoitetuilta"

Taivalkoskella on ollut vuoden aikana yhteensä kymmenen koronatartuntaa. Alle neljän tuhannen asukkaan pohjoispohjalaiskunnasta on Ouluun matkaa 155 kilometriä.

Taivalkoskella odotettiin vielä viime viikon alkupuolella toiveikkaasti, että julkisia tiloja- ja palveluita päästäisiin lähiaikoina avaamaan, kun koronatilanne Oulun alueella näytti paranevan.

Tiukat rajoitukset ovat tuntuneet osin ylimitoitetuilta, sanoo Päätalo-instituutin johtaja Kati Koivukangas. Päätalo-instituutti on Taivalkoskella (siirryt toiseen palveluun) toimiva kirjoittajakoulutus- ja kulttuurikeskus.

– Meillä tautitilanne on ollut koko ajan rauhallinen, ja näkisin, että esimerkiksi Päätalo-keskuksessa oleva Kalle Päätalon näköistyöhuone ja näyttely olisi voitu pitää turvallisesti auki.

Taivalkosken kulttuurituottaja Heli Paaso-Rantala on sitä mieltä, että uudet rajoitukset ja sulkutoimet ovat ymmärrettäviä alueilla ja kaupungeissa, joissa tautitilanne on huono.

Taivalkoskelle esimerkiksi kuuden henkilön kokoontumisrajoitukset olisivat hänestä kuitenkin turhan tiukat, koska koronatilanne kunnassa on ollut rauhallinen syksystä asti.

– Tuntuu liioitellulta, että meidät rinnastetaan Helsinkiin tai Ouluun. Olisi ollut järkevämpää tarkastella tilannetta esimerkiksi kunnittain, jolloin Taivalkoskella voitaisiin järjestää pienimuotoisia tapahtumia turvallisesti.

Paaso-Rantalan mukaan reilun viikon kuluttua alkava sulkutila tekee tilanteen monille kulttuurialan tekijöille entistä haastavammaksi.

– Tämä on vaikeaa esimerkiksi taiteilijoille, joilla on hirveä hinku päästä tekemään omaa työtään.

Paaso-Rantalan mukaan kuntalaiset ovat kuitenkin suhtautuneet rajoituksiin ymmärtäväisesti, vaikka moni kaipaa jo esimerkiksi kulttuuriharrastusten pariin.

Joutsa menee järeimmän kautta

Hallitus antoi viime viikolla aluekohtaiseen jaotteluun perustuvan vahvan suosituksen yläkoulujen ja toisen asteen etäopetuksesta ja yli 12-vuotiaiden ryhmäharrastamisen keskeyttämisestä. Kokoontumisrajoituksia pitäisi tiukentaa ja tartuntatautilain pykäliä panna toimeen kireimmän mukaan.

Keski-Suomessa myös 4500 asukkaan Joutsassa aiotaan noudattaa hallituksen linjauksia, vaikka ne eivät alue- ja kuntapäättäjiä periaatteessa sidokaan. Joutsassa tartuntoja on koronapandemian aikana tilastoitu 12.

– Ohjeet ovat hieman sekavia ja ne vaativat tulkitsemista, mutta kyllä me olemme keskustelleet, että tulemme noudattamaan valtakunnallisia suosituksia järeimmän kautta, sanoo Joutsan kunnanjohtaja Harri Nissinen.

Nissinen painottaa, että kunnassa halutaan mennä "turvallisuus edellä".

– Ihmiset liikkuvat niin paljon, että on hyvin vaikeaa ennakoida, missä tartuntoja syntyy, Nissinen sanoo.

Lue lisää aiheesta:

Mikä ihme on "sulkutila" 5 polttavinta kysymystä ja mahdollisimman yksinkertaista vastausta

Lue seuraavaksi