1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ammattiliitot

MOT selvitti: Asuntosijoitusyhtiö Kojamo ollut todellinen kultakaivos ammattiliitoille – yhteensä yli 900 miljoonan euron tulot verottomana

Pörssiin listautunut asuntosijoitusyhtiö Kojamo on ollut ammattiliitoille valtava rahasampo. “Summat ovat tietysti isoja”, sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

ammattiliitot
Helsingin kaupungin asuntosihteeri Vertti Värekoski kuvattiin Kalasatamassa.
Helsingin kaupungilla asuntosihteerinä työskentelevän Vertti Värekosken mukaan pääkaupunkiseudun asuntotilanteen suurin ongelma on kalliit vuokrat. Värekosken takana on Helsingin Kalasatamaan rakenteilla oleva Kojamon Lumo One -pilvenpiirtäjä.Silja Viitala / Yle

Suomen suurin asuntosijoitusyhtiö Kojamo on ollut valtava tulonlähde ammattiliitoille, käy ilmi MOT-toimituksen (siirryt toiseen palveluun) selvityksestä.

Ammattiliitot ovat saaneet tuloja Kojamosta viimeisen vuosikymmenen aikana noin 915 miljoonaa euroa. Summa pitää sisällään ammattiliittojen Kojamosta saamat osinkotulot sekä osakkeiden myynnistä saadut tulot.

Yleishyödyllisinä toimijoina ammattiliitot ovat saaneet tulonsa verovapaana.

Esimerkiksi Teollisuusliitto on saanut Kojamosta viimeisen vuosikymmenen aikana yli 150 miljoonaa euroa.

– Kojamo on merkittävä rahanlähde ja summat ovat tietysti isoja, sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Teollisuusliitto on edelleen Kojamon suurin osakkeenomistaja yli kymmenen prosentin osuudellaan. Yhteensä ammattiliitot omistavat Helsingin pörssiin listatusta asuntosijoitusyhtiöstä noin kolmasosan.

Kojamo omistaa yli 35 000 asuntoa, joita se vuokraa Lumo-brändinsä alla suurissa suomalaisissa kaupungeissa.

Ammattiliittojen tulot 10 vuoden ajalta. Listautuminen, osingot ja myynitulot pörssissä yhteensä 915 018 812 euroa.
Camilla Arjasmaa / Yle

Kojamosta kasvoi jättiläinen veronmaksajien avulla

Ammattiliitot perustivat Kojamon vuonna 1969 nimellä Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta eli VVO. Silloisen osuuskunnan tehtävä oli rakentaa kohtuuhintaisia asuntoja.

– Ammattiliitot tulivat mukaan yhtiöön sen takia, että ne saivat työntekijöilleen, eli jäsenilleen asuntoja. Muuta merkittävää taloudellisesta hyötyä liitot eivät silloin saaneet, sanoo yli 30 vuotta VVO:n toimitus- tai konsernijohtajana toiminut Ben Grass.

Grass jäi eläkkeelle yhtiöstä vuonna 2005.

Kojamo eli entinen VVO rakennutti valtion takaamilla tai myöntämillä lainoilla kymmeniä tuhansia asuntoja. Yhteensä se sai lainoja lähes kaksi miljardia euroa.

Nykyrahassa summa on vielä tätä suurempi. Tiedot lainoista ova peräisin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta. Vanhat markkapohjaiset lainat on muutettu niissä suoraan euroiksi, eikä rahanarvon muutosta ole huomioitu.

Julkista tukea asumiseen myöntänyt ARAVA-järjestelmä perustettiin sotien jälkeen vuonna 1949. Suomessa oli asuntopula, jota pahensi Neuvostoliitolle menetetyiltä alueilta muualle Suomeen muuttaneiden asuttaminen sekä sodassa tuhoutuneet kodit.

Nykyisen julkisesta tukijärjestelmästä vastaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

Tajusivatko poliitikot aikanaan, että järjestelmän avulla voitaisiin luoda miljardien eurojen arvoinen yksityinen omaisuus?

– Ei varmaankaan. Siinä lähdettiin puhtaasti asuntopulan poistamisesta, joka oli päällimmäinen ajatus, sanoo ARA:n johtaja Jarmo Lindén.

Vuosikymmenten ajan Kojamo oli niin sanottu yleishyödyllinen yhteisö. Valtion taloudelliseen tukeen liittyvien ehtojen mukaisesti yhtiö vuokrasi omistamiaan asuntoja kohtuuhinnalla. Yhtiö rajoitti myös voitonjakoa omistajilleen.

2010-luvulla Kojamo päätti luopua yleishyödyllisistä asunnoistaan ja keskittyä kovan rahan asuntobisnekseen.

Ammattiliittojen osingoista saamat tulot 10 vuoden ajalta. Yhteensä 244 504 718e.
Vuoden 2016 muita vuosia suurempi osinkotulo selittyy lisäosingolla, jota yhtiö jakoi omistajilleen.

Miljardien omaisuus veronmaksajien avulla

Vuonna 2018 Kojamo listautui Helsingin pörssiin. Päätös oli silloisten omistajien eli ammattiliittojen sekä yhtiön osakkaaksi tulleiden työeläkeyhtiöiden.

Kenen ajatus pörssiin meno oli?

– En osaa sanoa, kuka oli idean isä. Mutta vuosien varrella yhtiön hallituksessa on käyty keskustelua ja mietitty, millä tavalla yhtiötä pitää kehittää ja mikä on oikea suunta, sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Uusi pörssiyhtiö syntyi hyvin pitkälle kiinteistöomaisuuden ympärille, jonka Kojamo oli hankkinut valtion lainojen avulla. Valtion tuen ehtona oleva sääntely on voimassa vain määräajan, eli yleensä 25 vuotta.

Kun tämä aika on kulunut, yleishyödylliset asunnot vapautuvat kaikista rajoituksista. Niiden omistaja voi myydä asunnot tai nostaa niiden vuokrat markkinatasolle.

Juuri näin Kojamo päätti tehdä.

Nykyinen pörssiyhtiö Kojamo omistaa tuhansittain asuntoja, jotka on rakennettu alun perin veronmaksajien avulla.

– Se pitää paikkaansa. Silloiset ARA-säädökset olivat sellaisia, että 25 vuoden kuluttua nämä asunnot vapautuvat sääntelystä, sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Kojamo on keskittynyt vuokraamaan asuntojaan Suomen seitsemän suurimmalla kaupunkiseudulla. Niissä asuntojen hinnat ovat korkeita ja vuokratuotot hyviä.

Pienillä paikkakunnilla omistamiaan asuntoja Kojamo on myynyt yksityisille sijoittajille.

MOT kysyi Kojamon omaisuuden luomisesta veronmaksajien avulla myös ammattiliitto Pron puheenjohtajalta Jorma Maliselta. Myös Malinen on ollut aiemmin Kojamon hallituksessa.

– Silloin kun minä olin hallituksessa niin Kojamo otti vain markkinaehtoista lainaa. Ei sillä historialla ollut minun hallitustyön kannalta merkitystä, Jorma Malinen sanoo.

Riku Aalto
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto oli pitkään Kojamon hallituksen jäsen. Teollisuusliitto on pörssiyhtiö Kojamon suurin omistaja hieman yli kymmenen prosentin osuudellaan.Juha Kivioja / Yle

Jättitulot liitoille pörssilistautumisen yhteydessä

Kojamo listautui Helsingin pörssiin vuonna 2018. Pörssilistautumisen aikana ja sen jälkeen liitot ovat myyneet Kojamon osakkeitaan sijoittajille yhteensä yli 700 miljoonalla eurolla.

Ammattiliitot omistavat edelleen Kojamon osakkeita lähes 1,5 miljardin euron arvosta, eli ne voivat osakemyyntien avulla tehdä edelleen merkittäviä voittoja.

– Minusta kyse on väärinkäytöksestä. Ei kenenkään pitäisi pystyä rakentamaan yritystä valtion avustuksella, josta osakkeenomistajat saavat sitten tuloja ja vielä verovapaasti, sanoo liikemies ja kansanedustaja Hjallis Harkimo.

Liike Nyt:n kansanedustaja Harkimo on arvostellut viime vuosina useaan otteeseen ammattiliittojen Kojamolta saamia osinkotuloja.

Kansanedustaja Hjallis Harkimoa vaivaa se, että yleishyödyllisinä toimijoina liitot eivät ole maksaneet veroja Kojamosta saamistaan tuloista.

– Minusta ammattiyhdistysliikkeet eivät ole enää yleishyödyllisiä, koska ne tarjoavat jäsenilleen niin merkittäviä etuja ja maksavat pomoilleen niin suurta palkkaa. Minusta yleishyödyllisyysasema pitäisi poistaa niiltä, Harkimo sanoo.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kannattaa viiden prosentin lähdeveroa ammattiliitoille ja muille yleishyödyllisille yhteisöille. Samaa mallia ovat ehdottaneet myös pääministeripuolue SDP ja ammattiliittojen keskusjärjestö SAK.

Lähdevero ei kuitenkaan ole toistaiseksi etenemässä eduskunnassa. Se koskisi esimerkiksi säätiöitä ja työeläkeyhtiöitä, minkä vuoksi lähdeveron säätäminen on poliittisesti hankalaa.

Helsingin kaupungin asuntosihteeri Vertti Värekoski kuvattiin Kalasatamassa.
"Tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa Helsingin asuntomarkkinoilla", sanoo Vertti Värekoski.Silja Viitala / Yle

Asumisen kalleus riivaa suuria kaupunkeja

Kojamon alkuperäisellä ajatuksella eli kohtuuhintaisten asuntojen vuokraamiselle olisi Suomessa edelleen tarvetta.

Selvitysten mukaan vuokra-asuminen on Suomessa erittäin kallista verrattuna muihin maihin. Syksyllä 2020 julkaistun selvityksen mukaan suomalaiset käyttävät vuokra-asumiseen keskimäärin 32 prosenttia tuloistaan, mikä on Euroopan huipputasoa.

Erityisen kallista asuminen on pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa suomalaiskaupungeissa. Helsingin kaupungin asuntosihteerinä työskentelevä Vertti Värekoski listaa useita asumiseen liittyviä ongelmia.

– Helsingin asuntomarkkinoilla eivät kysyntä ja tarjontaa kohtaa. Jos on valmis maksamaana todella paljon, niin asunto kyllä löytyy. Asuntojen hinnat, kun niiden nousemiselle ei näy loppua, on se suurin ongelma, Värekoski sanoo.

Tilannetta ei helpota se, että Kojamon tapainen iso toimija on siirtynyt kohtuuhintaisten asuntojen vuokraajasta kovan rahan yksityiseksi pörssiyhtiöksi. Esimerkiksi Helsingissä Kojamon yksiöiden vuokrat voivat nousta 800–1000 euroon.

Värekoski asuu Vantaalla kolmiossa yhdessä kämppäkaverinsa kanssa. Asunnon vuokra on vähän yli tuhat euroa.

– Pidän sitä aika halpana, koska asunto on suhteellisen uusi ja tässä on sauna. Mutta jos joutuisin maksamaan vuokran yksin, se ei olisi halpa. En suostuisi maksamaan asunnosta paljon yli kuutta sataa euroa enempää. Mutta se on ihan normaalia, että sen joutuu maksamaan, Värekoski sanoo.

Liike Nytin Hjallis Harkimo kuvattiin lapsuusmaisemissaan Lauttasaaressa Taivaanvuohentie 14:ssa.
"Väärinkäytöstä", sanoo kansanedustaja Hjallis Harkimo Kojamosta. Harkimo on arvostellut ammattiliittojen saamia tuloja Kojamosta jo pitkään.Silja Viitala / Yle

Kojamon kassaan asumistukea

Kela maksoi vuonna 2019 asumistukea yhteensä yli 2,3 miljardia euroa. Asumistukea maksetaan tilanteessa, jossa ihmisen tulot eivät riitä kattamaan asumiskustannuksia.

Vuosina 2017 ja 2018 Kela maksoi Kojamolle suoraan asumistukia yli 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tuoreempia tilastoja Kela ei kyennyt toimittamaan MOT:lle.

Osa asukkaista siirtää asumistuen vuokran maksun yhteydessä suoraan Kojamolle, joten todellisuudessa summa on vielä tätä suurempi.

– Kojamo pystyy pitämään asuntojen hintoja korkealla asumistuen ansiosta. Eihän normaali ihminen pysty maksamaan niitä hintoja, joita vuokra-asunnoista pyydetään Helsingissä, sanoo kansanedustaja Hjallis Harkimo.

Tutkimusten mukaan asumistuen vuokria nostavistavaikutuksesta ei kuitenkaan ole vahvaa näyttöä (siirryt toiseen palveluun).

Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan Kojamo tekee edelleen yhteiskunnallisesti tärkeää tehtävää rakentamalla jatkuvasti uusia asuntoja kasvukeskuksiin.

– Kojamo on investoinut miljardeja euroja Suomessa asumiseen viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Asumisen hinta on todella iso ja on selvää, ettei meillä ole riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. Mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla rakennuskustannukset voivat olla 6 000–7 000 euroa neliöltä, Aalto sanoo.

MOT pyysi haastattelua myös Kojamon toimitusjohtajalta Jani Niemiseltä. Hän kieltäytyi haastattelusta vedoten pörssiyhtiön hiljaiseen kauteen, jonka aikana yhtiö ei saa kertoa omasta tai markkinoitten yleisestä kehityksestä julkisesti.

Katso MOT: Ammattiliittojen suuri asuntorahastus

Ammattiliitot loivat itselleen miljardien eurojen asunto-omaisuuden veronmaksajien avulla. MOT kertoo, kuinka hyvää tekevästä osuuskunnasta tehtiin rahantekokone.

Artikkelista voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.

Lue seuraavaksi