1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Rikostoimittajat

Rikostoimittaja Koskelan surmasta: "Journalistilla on velvollisuus raportoida raa’astakin väkivallasta"

”Pahimmat yksityiskohdat on jätetty pois, mutta jos tietoa ei ole, päättäjät eivät voi reagoida."

Rikostoimittajat
Rami Mäkinen / Iltasanaomat / rikostoimitus / Pasila 26.02.2021

Onko yleisön syytä tietää, mitä Koskelan surman uhrilla oli päällään kun hänet löydettiin? Tai miten ja kuinka pitkään häntä oli pahoinpidelty?

16-vuotiaan nuoren kuoleman ja sitä seuranneen oikeudenkäynnin uutisointi on järkyttänyt kaikkia, ja saanut jotkut kysymään, kertooko media turhan yksityiskohtaisesti raa’asta väkivallasta.

– Ymmärrän kaikkia niitä, joita ahdistaa lukea näitä juttuja. Koen silti, että minulla on rikostoimittajana ja journalistina velvollisuus raportoida näistä asioista sellaisina kuin ne ovat, sanoo Ilta-Sanomien Rami Mäkinen. Mäkinen on yksi Suomen kokeneimmista rikostoimittajista ja myös Oikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja.

Mäkisestä on tärkeää, että juuri tämän tapauksen erityispiirteet tulevat huomioiduiksi.

Vain oikea tieto auttaa päättäjiä hahmottamaan todellisuutta. Siksi myös ikävistä asioista pitää kirjoittaa, Mäkinen toteaa.

– Kokonaisuuden hahmottamisen kannalta on tärkeä tietää, millaista väkivaltaa on käytetty, toteaa myös MTV Uutisten rikostoimittaja Tiia Palmén.

Tiia Palmen / MTV / Rikostoimitus / Pasila 26.02.2021
Tiia Palmén sanoo, että mitä enemmän tietoa tapauksesta on tullut sitä suuremmaksi järkytys on kasvanut.Jouni Immonen / Yle

Se, mitä on julkaistu, on harkittua, hän sanoo. Jotta esimerkiksi lastensuojelun ongelmiin voidaan puuttua, pitää väkivallastakin kertoa.

– Niin kamalia kuin nämä jutut, joita lehdistä ja muusta mediasta on voinut lukea, ovat, niin kaikkea ei ole edes kerrottu. Se on vielä kamalampaa. Sieltä on yksityiskohtia jätetty pois, koska sanoma menee perille ilmankin, Mäkinen sanoo.

– Poliisi kertoi esitutkinnan aikana, että tähän liittyi sadistisia ja nöyryyttäviä piirteitä, mutta ei tarkemmin. Vasta kun kuultiin oikeudessa yksityiskohtia, alkaa valjeta, minkä tyyppisistä teoista on kyse, Palmén sanoo.

Mäkinen ja Palmén olivat vieraina mediakriittisessä Viimeinen sana -ohjelmassa. Sen voi katsoa tämän jutun pääkuvasta tai tästä linkistä.

Kumpikin rikostoimittaja sanoo, ettei ole törmännyt tapauksen kohdalla ylilyönteihin.

Syyttäjän näkökulmasta teko on raaka ja julma, teossa olennaisia ovat nöyryyttävät ja ihmisarvoa alentavat elementit, Mäkinen kertoo. Siksi niistä pitää hänestä myös kertoa.

”Uhrit ja omaiset ovat koko ajan mielessä”

Juttuja kirjoittaessa pitää huomioida sekä uhri että omaiset. He ovat koko ajan mielessä, Tiia Palmén toteaa.

Uhrin kunnioituksen vuoksi kaikkea ei kerrota.

Somessa erilaisilla alustoilla on jaettu uhrin nimi, epäiltyjen nimet ja näiden perheiden tietoja.

– On päivänselvää, että uhrin nimeä tai tunnistetietoja ei mediassa kerrota tai paljasteta ilman omaisten nimenomaista suostumusta, Mäkinen sanoo.

Somessa vihaisena kirjoittavat eivät usein tule ajatelleeksi uhria tai tämän omaisia.

Mäkinen muistuttaa, että journalistit harkitsevat tarkkaan myös tekijöiden nimistä kertomisen.

Nyt nimiä ei ole kerrottu. Syynä on Mäkisen mukaan syyttömyysolettama ja alaikäisyys.

– Alaikäisyyden tähden nimiä ei välttämättä tulla koskaan nostamaan mediassa esiin, Mäkinen sanoo.

Vastaavia esimerkkejä, joissa alaikäisten rikollisten nimet on jätetty kertomatta,on monia. Tällä viikolla tuli tuomio Vallilan puukotuksesta, joissa tekijät olivat alaikäisiä. Nimiä ei julkistettu, vaikka vankeustuomio oli toiselle tekijälle yhdeksän vuotta taposta.

Alaikäisyys painaa mediassa paljon. Journalistin ohjeissa asiaa käsittelee kaksi kohtaa. Ne kuuluvat näin:

  • 30. Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
  • 31. Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

Tietojen levittämistä somessa Mäkinen pitää epäluotettavana. Hän kertoo, että esimerkiksi Kuopion puukotuksen kohdalla somessa levitettiin lähes kymmenen ihmisen tietoja ”tekijänä”.

Kaikki olivat vääriä.

Pitäisikö lukijoita varoittaa raa’asta sisällöstä?

Koskelan surmaa käsittelevissä jutuissaan Yle varoitti Instagramissa raa’asta sisällöstä. Pitäisikö journalismissa rikostoimittajien mielestä olla sisältövaroituksia?

– Jos on erityisen raakaa tai julmaa sisältöä, on aiheellista varoittaa, Tiia Palmén sanoo.

Hän kertoo, että MTV:n uutisissa ei esimerkiksi nostettu raakoja asioita otsikoihin. Jutun sisällä kerrottiin enemmän.

– Ihminen saa itse valita, haluaako lukea.

”Toimittajat saavat myös ammattiapua”

Tapaus on järkytys myös toimittajille, jotka joutuvat perehtymään raakuuksiin ja yksityiskohtiin oikeuden pöytäkirjoissa ja istuntosalissa.

– Järkytys oli valtava, kun alkoi valjeta, millaisista teoista on kyse. Ja kun yksityiskohtia on tullut koko ajan lisää, järkytys on vain kasvanut, Tiia Palmén sanoo.

Sekä Sanomilla että MTV:llä työnantaja tarjoaa toimittajille mahdollisuuden debriefingiin. Debriefingilla tarkoitetaan henkisen stressitilanteen purkamista. Myös Ylellä on työterveyspalvelut käytettävissä ja siitä muistutetaan toimittajia.

Viimeinen Sana / Rami iMäkinen  / Iltasanomat/ Tiia Palmen / Mtv / Pasila 26.02.2021
Rikostoimittajat Rami Mäkinen ja Tiia Palmén.Jouni Immonen / Yle

Toimittajat puhuvat myös keskenään ja jakavat aiheesta.

– Lapseen kohdistuvat rikokset saattavat tuntua pahemmilta niistä toimittajista, joilla on omia lapsia.

Mäkinen sanoo, että vielä parikymmentä vuotta sitten toimituksissa ei purettu vaikeita tilanteita.

– Purkutilaisuus oli sitä, että lähdettiin työpäivän jälkeen kaljalle.

Lue seuraavaksi