1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. joulukuuset

Käytetyille joulukuusille keksittiin erikoinen säilytyspaikka – Saimaaseen niitä upposi 80

Uppopuut toimivat vesistön biologisena puhdistamona ja parantavat vesistöjen tilaa.

Talkoolaiset upottivat Saimaaseen 80 joulukuusta. Kuva: Sirkka Haverinen / Yle

Vesibiologi Kari-Matti Vuori kairaa reikää Sunisenselän jäähän Lappeenrannassa. Tässä kohtaa Saimaata jään paksuus on lähes 60 senttimetriä.

– Tarkoitus on sahata noin metri kertaa metri avanto, josta joulukuuset ujutetaan painon kera jään alle, selittää Kari-Matti Vuori.

Kuuset todellakin ovat joulukuusia. Viime joulun jälkeen lappeenrantalaisilta kerättiin satoja joulukuusia, joista nyt osa päätyy Saimaan pohjaan.

Kuusiin laitetaan painoksi reikätiili, joka vie kuuset noin kahden metrin syvyyteen. Kuva: Sirkka Haverinen / Yle

Hyötyä kaloille ja vesistölle

Pari kuukautta vanhat joulukuuset upotetaan 6–8 kappaleen ryppäissä parin metrin syvyyteen. Painoina on reikätiiliä.

Vesibiologi Kari-Matti Vuoren mukaan näistä kuusista tulee ikään kuin vedenalainen puulajipuisto, josta hyötyvät sekä kalat että vesistö.

Ensinnäkin vedenalaiset uppopuut eli turot houkuttelevat kaloja ympärilleen, jolloin ne toimivat myös kutualustoina kaloille.

– Ahvenet tykkäävät kutea mätinauhansa tällaiseen ilmavaan ryteikköön, kertoo Kari-Matti Vuori.

Toisaalta kuuset ovat monipuolinen ruokaravintola vedenalaiselle eliöstölle.

– Puiden pintaan kehittyy mikrobeja, bakteereja, levästöä ja sienirihmastoa, jotka alkavat imeä vedestä ravinteita.

Saimaan jään paksuus oli lauantaina lähes 60 senttimetriä. Apuna oli myös moottorisaha. Kuva: Sirkka Haverinen / Yle

Päällyskasvusto toimii myös pohjaeläinten houkuttimena.

– Se houkuttelee kotiloita ja vesihyönteistoukkia hyvin runsaasti. Kalat ja ravut tulevat napsimaan niitä ravinnokseen. Samalla se on ravuille ja kalanpoikasille suojapaikka.

Kolmas hyöty joulukuusista on vesibiologi Kari-Matti Vuoren mukaan se, että puu säilyy hajoamattomana veden alla satoja ellei jopa tuhansia vuosia ja muodostaa sinne hiilivaraston.

– Paljon puhutaan hiilinieluista. Tämä on helppo ja edullinen tapa tehdä sellainen samalla, kun edistetään veden monimuotoisuutta.

Talkoolainen sahaamassa avantoa joulukuusten upottamista varten Sunisenselällä Saimaalla
Katso minuutin mittaiselta videolta, miten kuuset Saimaaseen upposivat.

Kuusten upotuspaikka on vain parin kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta sijaitseva Sunisenselkä. Kyseisellä paikalla Saimaan vesi virtaa luontaisesti hyvin vähän, sillä Saimaan ainoa luontainen purkautumispaikka, Imatralla sijaitseva joki Vuoksi, on kymmenien kilometrien päässä.

Siksi Sunisenselällä sinilevä on jokavuotinen riesa.

Kuuset tiputetaan reilun 300 metrin päässä rannasta olevan Nuottasaaren tuntumaan. Aamupäivällä vapaaehtoiset vetivät niitä paikan päälle pulkkien kyydissä.

– Saaren edustalla veden pohja on aika yksipuolista kivikkoa, jolloin pohjaeläimistön määrä on suoraan sanottuna hyvin köyhä. Tällä saamme pohjaeläimistön määrän satakertaistumaan, arvelee Vuori.

Toimii myös ojissa

Kari-Matti Vuoren mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun näin laajamittaisesti Järvi-Suomessa kokeillaan luonnonmukaista vesistön puhdistusta uppopuiden avulla.

Samantyyppistä puilla puhdistamista on hyvällä menestyksellä kokeiltu ojissa, jolloin ojien monimuotoisuutta ja ravinnepitoisuuksia on saatu parannettua.

Esimerkiksi Savitaipaleella Kuolimo-järveen johtaviin ojiin on viety puita, jotka estävät ravinteiden valumisen järveen. Vesibiologi Kari-Matti Vuori kannustaa ihmisiä kokeilemaan sitä myös omilla metsäojilla.

– Sellaisessa olisi paljon järkeä. Länsimainen tapa ojittaa on ollut hyvin kliinistä ja tehokasta. Ojaan tarvitaan biologinen prosessi, joka pysäyttäisi eroosioaineksen kulkeutumisen. Puiden laittaminen ojaan on hyvä kotikonsti, sanoo Vuori.

Vesibiologi Kari-Matti Vuori on myös Lappeenrannassa toimivan luonto- ja tiedekeskus Saimaariumin toimitusjohtaja. Kuva: Sirkka Haverinen / Yle

Ojien virtapaikkoihin kannattaa Vuoren mukaan laittaa latvuspuita eli juuri sellaisia kuin nyt Saimaaseen laitettavat vanhat joulukuusetkin ovat. Oja ei kuitenkaan saa mennä liian tukkoon.

– Omassa mökkirannassa veteen kaatuneen puunkin voi jättää veteen. Se olisi varsinainen ekoteko.

Vuori muistuttaa, että omin luvin ei pidä kuusia tai muitakaan lähteä laittamaan veteen, sillä toimenpide vaatii aina maanomistajan tai vesialueen omistajan luvan.

Ohjeita on Suomen ympäristökeskuksen Internet-sivuilla (siirryt toiseen palveluun).

Vielä jäi varastoon

Lappeenrannassa Sunisenselälle tuotiin lauantaina kaikkiaan 80 joulukuusta. Ne lasketaan veteen neljän nipuissa yhteensä noin 200 metrin matkalle.

Talkoolaisista suurin osa oli paikallisen Lappeenranta Saimaa rotaryklubin jäseniä. He myös viime joulun jälkeen hoitivat joulukuusien vastaanoton kaupunkilaisilta.

Jään päällä talkooporukka tekee havainnon: kun kesällä vedessä on sinilevää, ei siitä ole päästy eroon näin talvellakaan.

– Minulla on neljät verkot tässä lähellä, ja tässä on ollut sinilevää koko talven, kertoo yksi talkoolaisista Jorma Grönlund.

Kuuset sujahtavat lopulta aika vauhdikkaasti Saimaaseen.

Jorma Grönlund (oik.) laittamassa muiden talkoolaisten kanssa vanhaa joulukuusta Saimaan syvyyksiin. Kuva: Sirkka Haverinen / Yle

Kaikkia joulun jälkeen kerättyjä kuusia ei vielä veteen laiteta, vaan niitä jäi varastoon vielä runsaasti. Osa kuusista upotetaan kosteikko- ja ojakohteisiin myöhemmin avovesikaudella

– Uppopuupuhdistamoja on tarkoitus tehdä lisää talkoovoimin eri puolille Etelä-Karjalaa ja Etelä-Savoa. Tämä liittyy Puulla puhtaaksi -verkoston toteuttamiseen, sanoo vesibiologi ja Saimaariumin toimitusjohtaja Kari-Matti Vuori.

Lappeenrannassa sijaitseva luonto- ja tiedekeskus Saimaarium aloitti uppopuupuhdistamojen rakentamisen Etelä-Karjalassa yhteistyössä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiön sekä Lappeenranta Saimaa rotaryklubin kanssa.

Lue seuraavaksi: Lisääntynyt metsänhakkuu tummentaa ennestään kirkkaita järviä – ilmiön hillitsemiseen voisi löytyä ratkaisu hakkuujätteestä