1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. maidontuotanto

Karjakoot kasvavat, mutta maailman meganavetoista ollaan Suomessa kaukana - viljelijä: ”Toivon lehmille mahdollisuutta ulkoiluun”

Investoinnit suurempiin navetoihin tehostavat tuotantoa. Samaan aikaan otetaan käyttöön eläinten hyvinvointia parantavia keinoja.

maidontuotanto
Lehmä ulkona.
Pihattonavetoiden myötä eläinten mahdollisuus lajinmukaiseen käyttäytymiseen on parantunut samalla kun maidontuotanto on tehostunut.Jaana Polamo / Yle

Kuukkajärven maitotilan lähes 200 eläimen navetassa on rauhallinen tunnelma. Pari lehmää odottelee vuoroaan lypsyrobottiin. Reimari-lehmä tulee uteliaana katsomaan sen elinpiiriin ilmestyneitä vieraita ja kerjää rapsutusta. Tämä on suomalaisen maidon tehokasta tuotantoa.

– Toki me pyrimme tehokkuuteen ja Suomessa lehmien keskituotos on Euroopan huippua. Se onkin sitten ihan oma kysymyksensä, onko tämä jonkun mielikuvan mukaista tehotuotantoa, sanoo tilan isäntä Pellervo Kässi.

Pellervo Kässi.
"Toivon lehmille mahdollisuutta ulkoiluun. Näen, että sille on sen verran kysyntää, että se tulee jatkossa lisääntymään" sanoo Pellervo Kässi.Jaana Polamo / Yle

Maataloudesta puhuttaessa tehotuotanto -sanalla on negatiivinen sävy. Kärkevää keskustelua tuotantoeläinten elinoloista käydään usein globaaleilla faktoilla ja väitteillä, jotka eivät Suomessa aina edes pidä paikkaansa.

Esimerkiksi kasvuhormonien antaminen lehmille on Suomessa kielletty ja antibiootteja käytetään vain sairaan lehmän lääkintään. Tilat tutkivat aina lääkityksen päätyttyä, että meijeriin ei lähde antibioottijäämiä sisältävää maitoa.

Lehmä jonottaa lypsyrobotille.
Pihattonavetan robottilypsyssä lehmät voivat itse mennä lypsettäväksi silloin kun siltä tuntuu. Jaana Polamo / Yle

Suomessa ja maailmalla tehdään paljon tutkimusta siitä, miten lypsylehmien hyvinvointia voitaisiin parantaa.

Yksi tutkimusalue on vasikoiden vierotus. Tutkijat pyrkivät selvittämään, miten pidempi vierihoito voidaan toteuttaa niin, että maidontuotanto on vielä kannattavaa.

– Joillakin tiloilla jo kokeillaan näitä toimenpiteitä, mutta niiden laajempi käyttöönotto vie aikaa. Tulevaisuudessa vierotus tehdään eri tavalla kuin nykyään, arvioi dosentti Laura Hänninen Helsingin eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Investointi isompaan navettaan on investointi hyvinvointiin

Suomalaisessa maidontuotannossa on parhaillaan käynnissä nopea rakennemuutos. Suunta on se, että pienet muutaman kymmenen lehmän navetat ovat katoamassa ja jäljelle jäävät tilat kasvattavat eläinten määrää.

Vuonna 2020 maitotilojen määrä väheni 7 prosentilla, mutta maidon tuotanto kasvoi noin prosentilla (siirryt toiseen palveluun) (Luonnonvarakeskus).

Karjakoon kasvamisessa on sekä hyviä että huonoja puolia. Isossa eläinmäärässä tautien leviämisen riski kasvaa, mutta tuotannon eri vaiheessa olevien eläinten tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon ryhmittelyllä.

Lehmiä robottinavetassa.
Lehmä tarvitsee ympärilleen muita lehmiä, sillä oma lauma merkitsee sille turvaa. Jaana Polamo / Yle

Suurimmatkin kotimaiset maitotilat ovat silti pieniä maailman mittakaavassa. Suomen isoimmissa navetoissa on noin 600 eläintä kun maailmalla tilojen eläinmäärät lasketaan kymmenissä tuhansissa.

– Meillä tuskin tullaan näkemään maailmanluokan jättinavetoita, koska tilusrakenne ei mahdollista sitä. Suomessa pellot ovat hajallaan ja rehun korjuu sekä lannanlevitys kaukana navetasta oleville pelloille ei ole kannattavaa, sanoo Maitoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Henna Mero.

Pellervo Kässi navetan tietokoneella.
Toimintojen koneellistaminen ja automatisointi jättää ihmiselle enemmän aikaa eläinten tarkkailuun. Kokeneen hoitajan "karjasilmää" eivät koneet voi korvata.Jaana Polamo / Yle

Mero näkee tilakoon kasvun eläinten hyvinvoinnin kannalta positiivisena. Uutta navettaa suunniteltaessa voidaan ottaa huomioon viimeisin tutkimustieto nautojen hyvinvoinnista.

– Esimerkiksi umpilehmistä ajatellaan nykyään, että ne ovat lomalla ja niille halutaan järjestää mahdollisimman lokoisat olot.

Lehmä on ummessa, eli pois maidontuotannosta noin 8 viikkoa vuodessa. Tänä aikana lehmä palautuu lypsykauden aiheuttamista rasituksista ja poikii.

Lypsykone.
Lehmä on pois maidontuotannosta keskimäärin kahden kuukauden ajan joka vuosi.Jaana Polamo / Yle

Vanhaan navettarakennukseen erillisen tilan järjestäminen eri maidontuotantovaiheessa oleville eläimille voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta.

– Tällä hetkellä Suomessa on todella monenlaisia ja eri aikoina rakennettuja navetoita, eli skaala on valtava. Eri tiloilla pystytään eri tavoin huomioimaan eläinten hyvinvointi, mutta jo perustaso Suomessa on korkeammalla kuin monessa muussa maassa, sanoo Mero.

Uudet navetat ovat kaikki pihattoja, joissa eläimet pääsevät liikkumaan vapaasti. Eri toimintojen koneellistaminen ja automatisointi mahdollistaa sen, että hoitajalle jää enemmän aikaa tarkkailla eläimiä ja niiden vointia.

Entistä useampi pääsee ulos

Vaikka maitotilojen määrä vähenee, viime vuonna luomumaidon tuotanto kasvoi 7 prosenttia. Luomutuotannossa lehmät pääsevät aina kesälaitumelle (siirryt toiseen palveluun) (eläin ruokana) eli entistä useampi lypsävä laiduntaa.

Lehmiä laitumella.
Laiduntaminen lisää sekä luonnon monimuotoisuutta että lehmien hyvinvointia ja terveyttä. Tiina Jutila \ Yle

Tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan lehmät ovat valmiita tekemään paljon työtä päästäkseen laitumelle, mutta kaikilla tiloilla sitä ei voida järjestää. Tällä hetkellä tutkitaan myös toisenlaisia ulkoilumahdollisuuksia.

– Uskon, että nautojen ympärivuotinen ulkoilu ja jalottelutarhat tulevat lisääntymään. Lypsylehmien laiduntamista ja jalottelua tuetaan myös hyvinvointikorvauksilla, sanoo Hänninen.

Lehmiä ulkona aitauksessa lumisateessa.
Ulkoilman haistelu tuo vaihtelua navetan asukeille ja talvella lumi tekee sorkille hyvää.Jaana Polamo / Yle

Kukkajärven maito tuotetaan pihattonavetassa, jossa eläimet saavat kulkea vapaasti syömään, lypsylle ja makuupaikalle. Talvella käytössä on pieni jalottelutarha ja kesällä laitumet. Ison eläinmäärän laiduntamisen järjestäminen voi olla vaikeaa, mutta ei mahdotonta.

– Siitä tulee tappiota, että jonkun verran maitotuotos laskee laiduntamisen aikana. Kestän sen, koska pidän laiduntamista tärkeänä, kertoo Kässi.

Lue seuraavaksi