1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. asuminen

Alle 30-vuotiaat haluaisivat omistusasunnon, mutta rahaa ei ole tarpeeksi vielä vuosiin – nämä viisi ilmiötä määrittävät nyt nuorten asumista

Kerrostalo- ja yksinasuminen on yleistynyt 18–29-vuotiaiden parissa, kertoo tuore kyselytutkimus

asuminen
Tyhjä myytävänä oleva asunto, seinällä ihmisen varjo.
Yli puolet kyselyn vastaajista pitää omistusasunnon ostamista realistisena vasta 4–10 vuoden kuluttua tai myöhemmin. Ensiasuntoon päästään käsiksi aiempaa vanhempana. Petteri Bülow / Yle

Neljä viidestä 18–29-vuotiaasta on tyytyväinen asumiseensa, mutta omistusasuntoihin kiinni pääseminen lykkääntyy vuosilla.

Tämä selviää Nuorisoasuntoliitto Nalin ja ympäristöministeriön teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa kysyttiin 18–29-vuotiaiden asumisesta, asumiseen liittyvistä toiveista ja ongelmista sekä asemasta asuntomarkkinoilla.

Kyselyn vastauksissa näkyy muun muassa nuorten kasvanut huoli – etupäässä taloudellinen – omasta asumisesta. Asumisen korkea hinta näkyy esimerkiksi niin, että noin puolet vastaajista kertoo tinkineensä muista elämisen kustannuksista, jotta asumiskulut on saanut maksetuksi. Valtaosa vastaajista kertoo silti selviävänsä asumismenoista hyvin.

Tutkijoiden mukaan asuminen on eriarvoistunut viime vuosina useilla mittareilla.

Yle kokosi viisi ilmiötä kyselytutkimuksen tuloksista.

1. Vuokra-asuminen yleistyy, omistusasuminen vähenee

Jo miltei neljä viidestä nuoresta asuu kyselyn mukaan vuokralla.

Kyselyn vastaajista 77 prosenttia kertoo kertoo asuvansa vuokralla. Muutos on ollut nopea, sillä kymmenen vuotta sitten tehdyn kyselyn mukaan vuokra-asujia oli 60 prosenttia.

Omistusasujia taas on kyselyn mukaan 18–29-vuotiaista vain 17 prosenttia. Kymmenen vuotta sitten omistusasunnoissa asui vielä noin kolmannes kyseisestä ikäryhmästä.

Ilmakuvassa on Kampin kauppakeskus ja Narinkkatori toukokuussa 2020.
Kaupungissa omistusasuntoon on huomattavasti vaikeampaa päästä kiinni kuin maaseudulla.Silja Viitala / Yle

Ero maaseudun ja kaupunkien välillä on suuri. Maaseudulla asuvista vastaajista 46 prosenttia asuu omistusasunnossa ja kaupungissa asuvista vain 27 prosenttia. Maaseudulla asuvia vastaajia on kuitenkin vain runsaat sata, joten tuloksista ei voi tehdä luotettavia yleistyksiä kaikista maaseudulla asuvista nuorista.

Suomessa vuokralla asuvat käyttävät asumiseen suuremman osuuden tuloistaan kuin missään muussa OECD-maassa. Vuokra-asujien tuloista uppoaa asumiseen Suomessa noin 32 prosenttia, omistusasujilla taas noin 15 prosenttia.

Hypoteekkiyhdistyksen mukaan varallisuuserot uhkaavat kasvaa Suomessa, jos entistä harvemmalla on mahdollisuus päästä kiinni omaan asuntoon.

2. Nuoret haluavat omistusasunnon, mutta hintataso pakottaa lykkäämään ostoa vuosikausilla

Ensiasunnon ostaminen on nuorille kyselyn perusteella entistä vaikeampaa.

Omistusasunnon hankkimista suunnittelee kaksi kolmesta 18–29-vuotiaasta, mutta yli puolet vastaajista pitää ostamista realistisena vasta 4–10 vuoden päästä tai myöhemmin.

Vuosituhannen alkupuolella ensiasunnon ostaminen oli nuorille yleisempää ja se ostettiin nuorempana kuin nykyisin.

Omistusasunnon hankinnan lykkääntymisessä näkyy kyselyn mukaan asuntojen hintojen nousu kaupungeissa ja se, että nuorten tulot eivät ole merkittävästi nousseet edelliseen, vuonna 2014 tehtyyn kyselyyn verrattuna.

Kyselyraportissa todetaan, että yksinasumisen yleistyminen voi niin ikään vaikeuttaa omistusasunnon ostamista, kun kuluja ei ole jakamassa kahta ihmistä.

Korkeat vuokrahinnat vaikeuttavat ensiasunnon ostamista. Säästöjä on vaikeampaa kerryttää, kun vuokriin uppoaa huomattava osuus tuloista.

Suurissa kaupungeissa ongelmaa pahentaa se, että ahkera asuntosijoittaminen nostaa pienten asuntojen hintaa muita asuntoja nopeammin. Vuonna 2019 myydyistä yksiöistä yli puolet meni sijoittajille (siirryt toiseen palveluun).

Lue lisää: Ensiasunnon ostajien määrä vähenee, sijoittajat vievät parhaat päältä – Insinööri: "Moni mun kaveri ei enää edes haaveile omistusasunnosta"

3. Yksin asuu jo miltei puolet alle 30-vuotiasta

Itsenäistyminen ja omaan kotiin muutto vanhemien luota on kyselyn mukaan nuorille entistä tärkeämpää.

Yksinasumisen trendi on vahvistunut, eikä asuminen tuntemattomien kanssa ei juuri houkuttele. Kimppakämpässä asuminen ystävien kanssa houkuttaa vähemmän kuin ennen.

Yksinasumista lisää kyselyn mukaan sekin, että lapsiperheiden määrä on 2000-luvulla laskenut selvästi. Laskua on myös pariskunta-asumisessa.

Perheen perustamista lykkää asumistilanteen vuoksi noin joka viides vastaaja. Helsingissä ja Uudellamaalla osuus on vielä hieman suurempi. Vuonna 2014 tehdyssä kyselyssä vielä useampi kertoi lykkäävänsä perheen perustamista asumisolojen takia.

4. Monikulttuurinen asuinympäristö houkuttaa aiempaa harvempia

Kyselyn vastaajat toivovat asuinympäristöltään kaikkein eniten luonnonläheisyyttä ja itselle sopivaa ilmapiiriä ja toiseksi eniten toivotaan palveluiden hyvää saatavuutta.

Monikulttuurisessa ympäristössä asuisi mieluusti 35 prosenttia vastaajista. Kuusi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä monikulttuurista ympäristöä piti mieluisana 44 prosenttia eli monikulttuurisuuden houkuttavuus on laskenut.

Kriittisimmin monikulttuuriseen asuinympäristöön suhtautuvat kyselyn perusteella nuoret Pohjois- ja Itä-Suomessa. Myönteisimmin monikulttuuriseen asumiseen suhtautuvat Helsingissä ja Uudellamaalla asuvat.

Kriittisyys monikulttuuriseen asumiseen on yleisempää miesten keskuudessa.

5. Kerrostaloasuminen yleistyy, mutta enemmistö asuisi mieluiten omakotitalossa

Kerrostaloasuminen on yleistynyt nuorten parissa, mutta enemmistö kertoo pitävänsä halutuimpana asumisvaihtoehtona omakotitaloa.

Kaksi kerrostaloa aurinkoisessa talvisäässä.
Kerrostalon sijaan selvästi halutuin asuntotyyppi 18–29-vuotiaille on kyselyn mukaan omakotitalo. Omakotitalon suosio nuorten keskuudessa on kuitenkin laskenut jyrkästi 2000-luvulla.Petteri Bülow / Yle

Omakotitaloa pitää mieluisimpana vaihtoehtona 59 prosenttia kyselyn vastaajista.

Omakotitalon suosio on kuitenkin laskenut jyrkästi. Vielä vuonna 2005 omakotitaloa piti ensisijaisena vaihtoehtona peräti 79 prosenttia.

Asuntotyypin toiveeseen vaikuttaa kyselyn perusteella huomattavasti se, asuuko kaupungissa vai maaseudulla. Esimerkiksi helsinkiläisistä vastaajista vain 38 prosenttia haluaa omakotitaloon. Maaseudulla lukema on 83 prosenttia.

Yleisesti kaupunkiasuminen jakaa 18–29-vuotiaiden mielipiteet.

Tasan puolet vastaajista haluaa mieluiten asua suuressa kaupungissa. Maaseudulla taas haluaa asua 41 prosenttia vastaajista.

Kaupunki- tai maaseutuasumisen haluttavuudessa ei ole tapahtunut kyselyn perusteella merkittäviä muutoksia.

Lue lisää:

Takaisin Pasilaan -podcast: Talon ostaminen pullonpalautusrahoilla? Näin se onnistuu!

Ensiasunnon ostajien määrä vähenee, sijoittajat vievät parhaat päältä – Insinööri: "Moni mun kaveri ei enää edes haaveile omistusasunnosta"

Nuoren on vaikea saada asuntoa Rovaniemellä, kun yksiöt vuokrataan turistikäyttöön

Lue seuraavaksi