1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. uniapnea-oireyhtymä

Itä-Suomen yliopiston tutkijat johtavat valtavan rahoituksen saanutta uniapneatutkimusta – tutkimushankkeelle myönnettiin 15 miljoonaa euroa

Tavoitteena on mullistaa uniapnean tutkimus-, diagnosointi- ja hoitokäytännöt.

Itä-Suomen yliopistolla on tutkittu uniapneaa aiemminkin. Arkistokuva. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Itä-Suomen ja Reykjavikin yliopistojen tutkijat johtavat 15 miljoonan euron tutkimushanketta, joka tähtää uniapnean diagnostiikan ja hoidon uudistamiseen.

Euroopan komissio myönsi monitieteelliselle ja kansainväliselle hankkeelle äskettäin lähes 15 miljoonan euron suuruisen Horizon 2020 -rahoituksen.

Hankkeen tavoitteena on mullistaa uniapnean tutkimus-, diagnosointi- ja hoitokäytännöt. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa kehitetään koneoppimiseen ja tekoälyyn pohjautuvia menetelmiä uniapnean vaikeusasteen ja hoidon tarpeen arviointiin.

Kehitystyöhön osallistuu kaikkiaan 37 tutkimuslaitosta, sairaalaa tai yritystä. Hankkeen lopullisena tavoitteena on laatia uudet, kansainväliset ohjeet uniapnean diagnostiikkaan.

– Tämä on loistava mahdollisuus päivittää uniapnean diagnostiikka 2020-luvulle. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana mittalaitteet ja tietokoneiden laskentakapasiteetti ovat kehittyneet valtavasti, Itä-Suomen yliopiston yliopistotutkija Timo Leppänen sanoo tiedotteessa.

Leppänen toimii Horizon 2020 -hankkeen vastuullisena johtajana Itä-Suomen yliopistossa.

Monen ongelma, mutta useat jäävät ilman diagnoosia

Viimeisimpien arvioiden mukaan Suomessa arviolta noin 1,5 miljoonaa ihmistä sairastaa uniapneaa ja maailmalla jopa lähes miljardi ihmistä.

Uniapnea on yhdistetty moniin kansanterveydellisiin haasteisiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin II diabetekseen sekä päiväaikaisiin, normaalia elämää häiritseviin oireisiin.

Nykyiset uniapnean diagnosointimenetelmät ja niihin liittyvät kliiniset tulkinnat ovat kuitenkin vanhentuneita, kalliita ja erittäin työläitä, eikä nykyisten menetelmien informaatiorikkautta hyödynnetä riittävästi.

Niinpä merkittävä osa uniapneapotilaista jää edelleen ilman diagnoosia, tai diagnoosi ja sitä seuraava hoito on puutteellista.

– Uniapnean diagnostiikkaa voidaan tehostaa merkittävästi yksinkertaistamalla mittausteknologiaa ja soveltamalla älykkäitä analysointimenetelmiä, professori Reijo Sund terveystieteiden tiedekunnasta kertoo.

Potilaiden määrä kasvaa, mutta liitännäissairauksien riski pienenee

Tehokkaampi diagnosointi lisää hoidettavien potilaiden määrää, mutta taudin aiheuttamien kustannusten uskotaan laskevan, koska samalla etenkin liitännäissairauksien riski pienenee.

– Totta kai lisääntyvä potilasmäärä asettaa omat haasteensa terveydenhuollolle ja sen resursseille. Siksi on tärkeää, että hankkeessa otetaan huomioon myös hoidolliset näkökulmat ja selvitetään koko tutkimus- ja hoitoketjun kustannustehokkuutta, professori Juha Töyräs sanoo.

Töyräs on datan louhintaan keskittyvän työpaketin vetäjä ja aloittaa huhtikuussa Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimus- ja innovaatiojohtajana.

Hankkeeseen kuuluu myös datarikkaan potilastietokannan rakentaminen. Alustaa tullaan käyttämään yhteiseurooppalaisesti kliinisen työn ja tutkimuksen tarpeisiin.

Lue myös:

Uniapnea voi olla koronainfektion pahenemisen riskitekijä

Jo parivuotiaat kärsivät uniapneasta, mikä voi vaikuttaa jopa kasvojen muotoon – tuore väitös pureutui vähän tutkittuun ongelmaan

Moni saa uniapneasta turhan diagnoosin ja vielä useampi jää hoitamatta – Juha Hytönen haki apua, kun väsymys keskeytti toistuvasti työpäivän