1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. varhaiskasvatus

Kunta ei pysty järjestämään lain velvoittamaa saamenkielistä iltapäiväkerhoa Kaaresuvannossa: yhdenvertaisuusvaltuutettu tutkii asiaa

Enontekiöllä on ollut vaikeuksia järjestää täydentävää varhaiskasvatustoimintaaa saameksi.

varhaiskasvatus
Ingá-Máret Gaup-Juuso
Ingá-Máret Gaup-Juuso on yrittänyt selvittää asiaa yhdessä Enontekiön kunnan kanssa, mutta hänen lapselleen ei ole vielä järjestynyt varhaiskasvatusta saamenkielellä.Sannamari Blinikka-Tyrväinen

Kaaresuvantolainen Ingá-Máret Gaup-Juuso haki viime syksynä lapselleen paikkaa saamenkieliseen iltapäiväkerhoon lapsen aloittaessa esikoulun.

Varhaiskasvatuslain (siirryt toiseen palveluun) mukaan esikoululaiset ovat oikeutettuja niin sanottuun täydentävään varhaiskasvatukseen, esimerkiksi vanhempien työn vuoksi.

Enontekiöllä saamenkielistä iltapäivätoimintaa ei kuitenkaan järjestynyt, ja Gaup-Juuson lapsi on ollut koko syksyn suomenkielisessä ryhmässä. Hän on yrittänyt ratkaista asian yhdessä kunnan kanssa, mutta konkreettisia ratkaisuja ei ole tähän mennessä löytynyt.

– On ikävää, että tällaista joutuu kokemaan vuonna 2021. Tiedämme, että Enontekiö on saamelaisten kotiseutualuetta, jossa kielilain pitäisi nimenomaan toimia niin, että saamenkielisille tarjotaan myös saamenkielisiä palveluita, Gaup-Juuso sanoo.

– Oma äidinkieli tuo lapselle turvaa. Sen vuoksi en ole voinut niin usein jättää lastani iltapäiväkerhoon, Gaup-Juuso kertoo lapsensa tilanteesta.

Varhaiskasvatuslain mukaan kuntien tulee järjestää saamenkielisille lapsille varhaiskasvatusta heidän äidinkielellään kaikkialla Suomessa. Lisäksi saamen kielilaki (siirryt toiseen palveluun) velvoittaa erityisesti saamelaisalueen kuntia järjestämään palveluita saamen kielillä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu tutkii asiaa

Kun asia ei edennyt kunnassa, Ingá-Máret Gaup-Juuso otti yhteyttä saamelaiskäräjiin ja myöhemmin kanteli asiasta myös yhdenvertaisuusvaltuutetulle (siirryt toiseen palveluun), joka valvoo Suomessa yhdenvertaisuuden toteutumista.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on selvittämässä asiaa. Enontekiön kunnalle osoitetusta selvityspyynnöstä käy ilmi, että yhdenvertaisuusvaltuutetun lähteiden mukaan Kaaresuvannossa ei ole nyt saamenkielistä ryhmää täydentävää varhaiskasvatusta varten.

Enontekiön kunta on vuonna 2008 saanut syrjintälautakunnalta syrjintäkiellon ja uhkasakkoja (siirryt toiseen palveluun), koska se ei ole järjestänyt äidinkielistä päivähoitoa tasa-arvoisesti saamenkielisille lapsille. Silloin ei nähty riittävänä, että saamenkielisille lapsille järjestetään saamenkielinen varhaiskasvatustyöntekijä, jos ryhmän muut lapset ovat suomenkielisiä. Vuonna 2008 myös painotettiin, että Enontekiön kunnalla on velvollisuus järjestää aktiivisesti palveluita saamen kielellä, koska Enontekiö kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen.

Enontekiön kunnan varhaiskasvatusjohtaja Sarita Helttunen kertoo Ylelle, että kunta kommentoi asiaa, kun kunnan vastaus yhdenvertaisuusvaltuutetulle on käsitelty elinvoimalautakunnassa maaliskuussa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu odottaa kunnan vastausta 19.3. saakka.

Äidille asian edistäminen on ollut raskasta

Ingá-Máret Gaup-Juuson mielestä on raskasta, että hänen yksityishenkilönä tulee tuntea lait ja turvautua viranomaisiin tällaisissa asioissa, joissa palveluita tulisi järjestää tasa-arvoisesti myös saamenkielisille.

– Mielestäni tilanne osoittaa, että meillä kielilaki ei todellakaan toimi niin luonnollisesti kuin sen pitäisi, Gaup-Juuso sanoo.

Ingá-Máret Gaup-Juuso on tuonut esille lapsensa päiväkotitilannetta myös sosiaalisessa mediassa (siirryt toiseen palveluun), jotta saisi poliitikot ja muut saamelaiset huomaamaan, millainen asema saamen kielellä yhteiskunnassa on. Tästä on tullut hänelle sydämen asia, koska hänen mielestään asialla on suurempi merkitys.

– Jos kieltä poljetaan näin, ja nimenomaan saamelaislapsilta otetaan oikeus käyttää omaa äidinkieltään, sehän on suuri vahinko saamen kielen tulevaisuudelle, Gaup-Juuso sanoo.

Saamen kielilain mukaan saamenkielisiä palveluita ei pitäisi joutua erikseen pyytämään

Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio kertoo, että saamen kielilain tavoitteen mukaisesti saamenkielisiä palveluita pitäisi tarjota aktiivisesti, ilman erillistä pyytämistä.

Lähes viikoittain saamelaiskäräjiin otetaan yhteyttä, kun saamenkieliset palvelut eivät toteudu kunnissa.

– Tavallista on, että vanhemmat tai ihmiset joutuvat itse vaatimaan niitä, mikä on juuri saamen kielilain hengen ja tavoitteen vastaista. Meille tulee näitä kysymyksiä melko paljon, Aikio sanoo.

Aikio kertoo, että toisaalta saamelaisalueen kunnat tavallisesti järjestävät saamenkielistä varhaiskasvatusta jo melko hyvin.

Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio.
Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikion mielestä on hyvä, että häneen otetaan yhteyttä, kun kielelliset oikeudet eivät toteudu.Linda Tammela / Yle

Kieliturvasihteeri kehottaa kuntia ottamaan aktiivisen roolin saamenkielisten työntekijöiden saamiseksi

Ingá-Máret Gaup-Juuso on saanut Enontekiön kunnalta tiedon, että kunta on muutaman kerran hakenut Kaaresuvantoon saamenkielistä varhaiskasvatuksen opettajaa, mutta työntekijää ei ole löytynyt. Enontekiön kunta hakee nyt myös saamenkielistä perhepäivähoitajaa osa-aikaiseen työsuhteeseen Kaaresuvantoon.

Saamelaiskäräjillä tiedetään hyvin saamenkielisten työntekijöiden vaje. Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio muistuttaa, että on myös kuntien tehtävä parantaa saamenkielisten työntekijöiden tilannetta. Saamen kielilain mukaan kuntien tulee itse aktiivisesti tehdä töitä sen eteen, että heillä on koulutettuja saamenkielisiä työntekijöitä, ja suunnitella etukäteen, millaisia tarpeita saamenkielisillä on.

– Sen vuoksi ei voi aina sanoa, että ei vain löytynyt työntekijää. Laissa on nimenomaan vaatimukset siitä, mitä kuntien ja viranomaisten pitää etukäteen tehdä, että tällaisia tilanteita ei synny, Aikio sanoo.

Lue seuraavaksi