1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koulukiusaaminen

Opetusministeri: Pelko kovemmista rangaistuksista ei olisi estänyt Koskelan tapausta – kansalaisaloite vaatii koulukiusaamisen kirjaamista rikoslakiin

Kansalaisaloite on tähän mennessä kerännyt yli 35 000 nimeä.

koulukiusaaminen
Muistokynttilöitä murhatun teinipojan ruumin löytöpaikalla Koskelan sairaalan lähistöllä.
Maanantaina Koskelan tapahtumien paikalla oli runsaasti muistokynttilöitä.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Joulukuussa Helsingin Koskelassa tapahtuneen henkirikoksen myötä keskustelu koulukiusaamisesta on käynyt kiivaana.

Oikeutta Koskelan uhrille - kiusaamista ja kouluväkivaltaa vastaan -ryhmä Facebookissa on lyhyessä ajassa kerännyt tuhansia uusia jäseniä ja ryhmä järjestää tulevana perjantaina muistokynttilätilaisuuden useissa Suomen kaupungeissa.

Lokakuussa 2020 perustettiin kansalaisaloite, jossa vaaditaan koulukiusaamisen kirjaamista rikoslakiin. Se lähti hitaahkosti lentoon, mutta ehkä juuri Koskelan surman oikeuskäsittelyn ja kiusaamisen ja kouluväkivallan vastaisen Facebook-ryhmän ansiosta kannatus on lähtenyt vahvaan nousuun. Viime päivien aikana kansalaisaloitteeseen on tullut 2 000 uutta nimeä, ja tällä hetkellä aloitetta kannattaa noin 35 000 ihmistä.

Kansalaisaloitteeseen on kirjattu ehdotus, joka ulottuisi koskettamaan kaikkia kiusaamisen muotoja, kuten fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Se myös velvoittaisi lasten ja nuorten parissa työskenteleviä puuttumaan kiusaamiseen ja viemään asiaa eteenpäin.

Opetusministeri: ei tarvetta lakimuutoksille

Opetusministeri Jussi Saramo ei kommentoi yksittäistä tapausta, mutta yleisellä tasolla toteaa, ettei erillinen koulukiusaamiseen pureutuva lainsäädäntö olisi ratkaisu, eikä sille ole tarvetta.

– Väkivalta on väkivaltaa, ja silloin kun rikos tapahtuu, sitä pitää käsitellä rikoksena. En koe, että olisi erillistarvetta lain säätämiselle nimenomaan koulujen osalta, Saramo toteaa.

Jussi Saramo
Opetusministeri Jussi Saramo ei muutaisi rikoslakia kiusaamisen ehkäisemiseksi.Tiina Jutila / Yle

Ministerin mukaan pelko kovemmista rangaistuksista ei olisi estänyt Koskelan tapausta, vaan tilanteen olisi saattanut laukaista se, että uhrille ja epäillyille olisi tarjottu hyvissä ajoin riittävästi apua.

Sen sijaan ministeri perää johdonmukaisuutta kiusaamisen estämiseksi, sekä viranomaisten yhteistyön tiivistämiseksi. Hänen mukaansa joillakin Suomen alueilla asiassa on onnistuttu hyvin ja niiden opit voisi jalkauttaa myös muualle maahan. Erityisesti vakavien tapausten osalta toimintaa pitäisi tehostaa.

– Vaikka kiusaaminen ja väkivalta on vähentynyt suomalaisissa kouluissa, olen huolestunut ääritapausten eskaloitumisesta.

Yhdeksi syyksi vakavien tapausten esiintymiseen hän epäilee yhteiskunnan eriarvoistumista.

Myös kiusaamiseen puuttuminen on avainasemassa, varhaiskasvatuksesta lähtien.

– On tärkeää, että jo varhaiskasvatuksessa puututaan ihan pienimpiinkin ilmiöihin, vaikka ne tuntuisivat harmittomilta. Tärkeää on ettei mitään kiusaamista hyväksytä, Saramo kertoo.

Vakavampien tapausten varalle ministeri ehdottaa tiivistäviä toimia viranomaisten väliseen yhteistyöhön.

– Siinä on vielä parantamisen varaa, Saramo lopuksi summaa.

Kiva koulu -ohjelma riittämätön?

Koskelan henkirikoksen uhrin koulussa oli käytössä Turun yliopistossa kehitetty kiusaamisen vastainen Kiva koulu - ohjelma, jonka tavoitteena on kiusaamisen ehkäiseminen sekä tehokas puuttuminen kiusaamistilanteisiin.

Ministerin mukaan ohjelmassa on paljon hyviä puolia, mutta vakavan, väkivaltaa sisältävän kiusaamisen ehkäisyyn se on riittämätön.

– Pahoinvointihan ei usein synny siellä koulussa, eli koulu ei sitä aina lähtökohtaisesti pysty estämään, Saramo toteaa.

Ministerin mukaan kouluissa tulisi olla riittävästi aikuisia, sekä monimuotoisia tapoja puuttua tilanteisiin.

Koskelan tapausten kaltaisilla tragedioilla on tapana politisoitua, mutta yksin politiikalla niitä ei voi estää, vaan kysymys on laajemmasta ilmiöstä yhteiskunnan hyvinvoinnin lisäämiseksi ilman, että vastuu olisi yksittäisellä taholla.

– Silloin kun Suomi oli köyhä maa, ja asiat olivat paljon huonommin, ihmiset kuitenkin näkivät valoa edessä. Oli tulevaisuuden uskoa. Nyt tuntuu, että jotkut ovat menettäneet tulevaisuuden uskon, ja se meidän pitää se nyt yhdessä löytää.

Rahankeräys Koskelan uhrien vanhemmille

Yllä mainitussa Facebook-ryhmässä tehdään myös muita konkreettisia aloitteita. On ehdotettu muistopatsaan pystyttämistä Koskelan surmatyön uhrille ja pohdittu, miten itse kukin voisi puuttua kiusaamiseen ja väkivaltaan.

Lisäksi ryhmän perustajat ovat polkaisseet pystyyn myös rahankeräyksen Koskelan uhrin vanhemmille. Sen tavoitteena on kerätä 10 000 euroa. Summan ylittävä osuus on tarkoitus kanavoida seurakuntien diakoniatyön ja nuorisotoimien kautta kiusaamista ehkäisevään työhön, alueille joissa sille on eniten tarvetta.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 2.3.2021 kello 23:een asti.

Lisää aiheesta:

Sadat vaativat sosiaalisessa mediassa oikeutta Koskelan verityön uhrille – ryhmä suunnittelee muistomerkkiä ja järjestää tänään hiljaisen hetken

Ylen tiedot: Viranomaiset pettivät Koskelan surman uhrin – lastenkoti ei etsinyt poikaa vaikka vanhemmat pyysivät, koulusta paljastui puutteita

Lapsiasiavaltuutettu Koskelan surmasta: Jälleen kerran moni tunnisti lapsen hädän, mutta auttamisessa epäonnistuttiin

Lastensuojelun entinen työntekijä: Hatkaan lähtijän perään ei voi lähteä, kun työntekijöitä ei ole tarpeeksi

Lue seuraavaksi