Hyppää sisältöön

Peliautomaattien sulkeminen ei lisännytkään nettipelaamista – tutkija: Baarissa ja kaupassa muut automaatteja hakkaavat yllyttävät pelaamaan

Tutkijoiden mukaan pelaamisen itsesäätely on voinut olla helpompaa, kun peli on omassa kännykässä eikä kaupassa.

Tavallisena vuonna noin joka kolmas suomalainen aikuinen pelaa rahapeliautomaatteja edes joskus. Viime vuonna automaatit kuitenkin suljettiin keväällä neljäksi kuukaudeksi ja marraskuun lopusta lähtien kiihtymis- ja leviämisvaiheen alueilla uudelleen. Kuva: Ritva Siltalahti / Lehtikuva

Kun Veikkaus sulki automaatit keväällä, pelaamisen arveltiin siirtyvän nettiin.

Moni oletti, että koronan koteihin sulkemat ja pitkästyneet ihmiset päätyisivät pelaamaan verkossa saman rahan, jonka normaalisti syöttävät automaatteihin kaupassa tai kioskilla.

– Julkisessa keskustelussa tätä on usein käytetty argumenttina peliautomaattien puolesta. Koronavuosi kuitenkin näytti, että pelaaminen ei välttämättä siirrykään verkkoon, toteaa pelihaittoihin perehtynyt tutkijatohtori Virve Marionneau.

Veikkaus kertoi maanantaina (siirryt toiseen palveluun), että fyysisten pelien tuotot laskivat vuonna 2020 melkein 40 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna.

Tähän ryhmään kuuluvat peliautomaattien lisäksi myös esimerkiksi fyysiset onnenarvat ja lottokupongit.

Digitaalisten pelien, kuten verkossa tapahtuvan vedonlyönnin, onnenpelien ja kasinon, tuotot eivät menetystä korvanneet: ne nousivat vain vajaat kaksi prosenttia.

“Ei se mene niin, että ihmiset pelaisivat rahansa aina johonkin”

– Ei se mene niin, että ihmiset pelaisivat rahansa aina johonkin. Todellisuudessa eri kanavilla on erilaiset käyttäjät, toteaa niin ikään rahapelaamista tutkinut dosentti Janne Nikkinen.

Virve Marionneaun mukaan verkko- ja automaattipelaajat ovat keskimäärin eri-ikäisiä.

Automaatteja pelaavat keskimäärin vanhemmat ihmiset, joiden voi olla vaikeampaa ohittaa kasinopeli kaupassa kuin kännykässä.

– He eivät välttämättä tiedä tai ole kiinnostuneita siitä, mistä verkkopelejä löytää.

Nikkisen mukaan kännykänruudun kotisohvalla tarjoama pelikokemus ei välttämättä korvaa fyysisiä automaatteja.

– On varsin erilainen pelikokemus, jos vilkkaassa kaupassa tai baarissa nojaa isoon automaattiin ja hakkaa sitä. Usein ympärillä on muitakin pelaajia vahvistamassa pelaamisen sosiaalista hyväksyttävyyttä.

Marionneau lisää, että verkossa pelihaittoja voi olla helpompaa säädellä itse.

– Kaupoissa altistumiselta ei voi välttyä. Mutta verkossa pelirajoitusten asettaminen itse on ollut helpompaa ja tunnistautuminen käytössä pidempään.

Tunnistautuminen on ollut pakollista myös kauppojen automaateilla 12. tammikuuta 2021 alkaen.

Myös tiukennettu tappioraja ja ulkomaisten peliyhtiöiden kilpailu selittävät tulosta

Veikkauksesta vahvistetaan sähköpostitse, että esimerkiksi nettipelaajien keski-iässä tai sukupuolessa ei ole tapahtunut selkeitä muutoksia viime vuoden aikana.

Nettipeli-innokkuus ei myöskään vuoden aikana vaihdellut sen mukaan, olivatko peliautomaatit auki vai kiinni.

Digitaalisten pelien tuottojen maltilliselle nousulle voi kuitenkin olla muitakin selityksiä.

Veikkaus.fi:n useimpien pelien tappiorajoja alennettiin viideksi kuukaudeksi toukokuun alussa. Pelaaja sai esimerkiksi hävitä päivän aikana korkeintaan 500 euroa aiemman 1 000 euron sijaan. Tämä luonnollisesti pienensi pelaamiseen käytettyä rahasummaa.

Vedonlyöntimahdollisuuksia myös vähensi urheilutapahtumien peruuntuminen erityisesti keväällä.

Veikkauksen asema nettipelimarkkinoilla on muutenkin viime vuosina heikentynyt. Ulkomaisten yhtiöiden nettipelien käyttö lisääntyi vuonna 2020 parilla prosentilla edellisvuodesta.

Voit keskustella aiheesta 2. maaliskuuta kello 23 saakka.

Lue myös: