1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Latausasema

Taloyhtiöt rakentavat nyt kiihtyvään tahtiin latauspisteitä sähköautoille – siihen jaettavat avustusrahat saattavat taas loppua kesken

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kehottaa toimimaan avustushakemusten kanssa ripeästi.

Latausasema
Enersensen työntekijät Matti Tapanainen ja Petri Leander asentavat sähköautojen latauskeskuksen syöttökaapelia talon pääsähkökeskukseen.
Moni taloyhtiö on innostunut rakentamaan sähköautojen latausinfraa ARAlta saatavan avustuksen turvin. Kristiina Lehto / Yle

Työt sähköautojen latausta varten alkavat olla loppusuoralla Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevassa kerrostaloyhtiössä.

Asunto-osakeyhtiö Helsingin Hietalahden Helmellä on kaikkiaan 36 autopaikkaa. Osa niistä on omassa hallissa ja osa rasitesopimuksella viereisessä naapuritaloyhtiön hallissa.

– Taloyhtiössä on tällä hetkellä muistaakseni kuusi sähköautoa, mutta tässä vaiheessa autopaikoistamme lataussähkön piiriin tulee 20 paikkaa, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Timo Viljamaa kertoo.

Timo Viljamaa, taloyhtiön puheenjohtaja ja Tatu Vattulainen, työnjohtaja, katsovat sähkönjohtoja vievää palkkia parkkihallin katossa.
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Timo Viljamaa ja työnjohtaja Tatu Vattulainen tarkastelevat pysäköintihalliin asennettuja virtakiskoja. Kristiina Lehto / Yle

Sähköautojen sekä ladattavien hybridiautojen määrä on Suomessa tuplaantunut vuosittain.

Vuonna 2020 sähköllä ladattavia autoja oli Suomessa noin 55 000 eli hieman yli kaksi prosenttia autokannasta.

Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan näistä täyssähköllä kulkevia menopelejä oli noin 10 000 ja loput olivat ladattavia hybridimalleja.

– Eniten sähköllä ladattavia autoja on pääkaupunkiseudulla sekä Turussa ja Tampereella, liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja sanoo.

"Parhaimmillaan kymmeniä tarjouspyyntöjä viikossa"

Sähköautojen määrän kasvu näkyy myös latausjärjestelmien rakentamisessa.

Helsinkiläisessä autohallissa asennustyötä johtava Tatu Vattulainen Enersense-yhtiöstä työskentelee enimmäkseen pääkaupunkiseudulla.

– Alkuvuoden aikana on tullut parhaimmillaan kymmeniä tarjouspyyntöjä viikossa. Taloyhtiöt ovat kyllä todella aktivoituneet, Vattulainen kuvailee.

Taloyhtiöt lähettävät tarjouspyyntöjä kiihtyvään tahtiin paitsi ennen kevään yhtiökokouksia niin myös käynnistääkseen urakat saadakseen avustusta hankkeen kustannuksiin.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA joutui viime vuoden lopulla nostamaan kädet pystyyn avustusrahan loppumisen merkiksi.

Pelkästään syksyllä 2020 ARAan saapui enemmän hakemuksia kuin koko edeltävänä vuonna yhteensä.

Kyseessä on vielä melko uusi avustus, sillä ARA on myöntänyt sähköautojen latausinfran rakentamiseen rahaa vasta parin vuoden ajan.

Korjausavustusten ryhmäpäällikkö Sami Turusen mukaan hakemusten määrä nousi viime vuoden aikana parista kymmenestä hakemuksesta kuukaudessa loppuvuoden jopa 130:een hakemukseen kuukaudessa.

– Viisi miljoonaa euroa ehdimme viime vuonna myöntää eli teimme 350 hyväksyttyä päätöstä, joilla saadaan rakennettua lähes 8 400 latauspaikkaa, Turunen sanoo.

Sähkökaapelin kuparin letitystä.
Isommissa taloyhtiöissä latausvalmius tehdään usein kaikille autopaikoille, vaikka latauspisteitä tulisi vain osaan. Kristiina Lehto / Yle

Osaltaan hakemusten määrään vaikutti se, että vuonna 2020 avustusta oli mahdollista saada enemmän, sillä hallituksen koronaelvytyksenä avustusprosentteja korotettiin hieman.

Rahat loppuivat kesken ja osa hakemuksista siirtyi käsiteltäväksi tämän vuoden alkuun. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä.

Tänä vuonna avustuksen suuruus on 35 prosenttia toteutuneista kustannuksista, enintään 90 000 euroa.

Jos vähintään puolella autopaikoista lataustehoa on 11 kW tai enemmän, voi ARA myöntää 50 prosentin avustuksen kustannuksiin.

Yksityishenkilöt eivät avustusta voi hakea, sillä sitä myönnetään asuinrakennuksen omistaville yhteisöille, kuten taloyhtiöille.

Tälle vuodelle rahaa on varattu jälleen 5,5 miljoonaa euroa, riittääkö se?

– Avustushakemus kannattaa laittaa pian vireille, sillä voi tosiaan olla mahdollista, ettei määrärahoja enää myöhemmin ole. Näin alkuvuodesta on vielä ihan hyvännäköinen tilanne, ryhmäpäällikkö Turunen sanoo.

Laki edellyttää latausvalmiutta uudisrakennuksiin

Sähköautojen latausjärjestelmien rakentaminen on noussut taloyhtiöiden ykköshankkeeksi.

Syksyllä 2020 Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometriin (siirryt toiseen palveluun) vastanneista kerros- ja rivitaloyhtiöistä noin kolmannes ilmoitti toteuttavansa latauspisteitä kuluvalla viisivuotiskaudella.

Uudisrakentamisessa laki velvoittaa sähkölatausvalmiuden asentamiseen, jos asuinrakennuksella on enemmän kuin neljä pysäköintipaikkaa.

Myös laajamittaisen korjausrakentamisen yhteydessä laki edellyttää autopaikkojen latausvalmiuden rakentamista.

Kuitenkaan pelkkä linjasaneeraus tai julkisivuremontti ei yksistään ole velvoittava, ympäristöneuvos Maarit Haakana ympäristöministeriöstä sanoo.

–Ainoastaan sellainen korjaus velvoittaa, joka on lähestulkoon uutta vastaavaa rakentamista, Haakana täsmentää.

Laki astui voimaan marraskuussa 2020 ja sen soveltaminen alkaa maaliskuussa. Käytännössä laki koskee rakennushankkeita, joiden rakennuslupahakemus tulee vireille 11.3.2021 alkaen.

– Uudisrakentamisessa ja nyt myös taloyhtiöissä tuntuu, että latauspisteiden rakentaminen on lähtenyt liikkeelle markkinaehtoisesti, Haakana lisää.

Enersense-yhtiön työntekijä kantaa tikapuita. (Entinen empower)
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn määrärahat loppuivat vuonna 2020 kesken, kun avustuksia latausinfran asentamiseen haettiin tuntuvasti edellisvuotta enemmän. Kristiina Lehto / Yle

"Suurin pelko oli, että systeemit muuttuvat"

Työnjohtaja Tatu Vattulainen tarkastelee parkkihallin kattoon asennettuja virtakiskoja yhdessä taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan kanssa.

– Isommissa yhtiöissä usein lähdetään siitä, että virtakiskoilla on helppo tehdä latausvalmius. Esimerkiksi niin, että 60:lle autopaikalle tehdään latausvalmius, mutta latureita tulee esimerkiksi vain kymmenen aluksi, Vattulainen kertoo.

Juuri samalla ajatuksella latausverkon asennus on toteutettu myös Timo Viljamaan edustamassa taloyhtiössä.

– Tietenkin se yhtiökokouksessa aiheutti valtavasti kysymyksiä. Suurin pelko oli se, että nämä systeemit muuttuvat ja pelättiin, että onko tämä nyt oikea hetki tehdä työt, hallituksen puheenjohtaja sanoo.

Asunto-osakeyhtiöltä kului urakkaan kaikkinensa noin 60 000 euroa mukaan lukien sähkötyöt ja erilaiset konsultointikustannukset.

Viljamaa arvioi, että summasta vajaa puolet olisi mahdollista saada takaisin ARAn avustuksena.

– Pysäköintipaikkaa kohden kustannukset ovat kaapeloinnin osalta noin 1 300 euroa. Ja jos siitä saadaan puolet ARAlta, niin se on 650 euroa. Plus sitten tulee latauslaiteen kustannus päälle.

Voit keskustella sähköautojen latauspisteistä tiistaihin kello 23 asti.

Lue seuraavaksi