1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. opiskelijat

Katso videot: Sanna Marin opiskelijoille: korona on "ainutlaatuinen kokemus", joka jaetaan yhdessä – Annika Saarikko: "Ymmärrän, että tsemppitoivotukset eivät aina auta"

Opetusministerin mukaan yhteishakua perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen on päätetty jatkaa huhtikuun alkupuolelle asti.

opiskelijat
Sanna Marin
Sanna Marin hallituksen tiedotustilaisuudessa tiistaina.Esa Syväkuru / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Nyt on tunnetta pinnassa. Se kävi ilmi, kun Yle pyysi opiskelijoita kertomaan, mitä he haluaisivat kysyä korona-ajasta kolmelta keskeiseltä ministeriltä tiedotustilaisuudessa.

Yli 600 opiskelijaa lähetti kysymyksiä. Kaikkein eniten kysyttiin mielen hyvinvointiin liittyvistä asioista, mutta paljon myös oikeudenmukaisuudesta ja rahasta.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) aloitti tilaisuuden kiittämällä kaikkia niitä, jotka ovat puurtaneet jo vuoden poikkeuksellisissa oloissa. Hän sanoi, että kiitoksen ansaitsevat myös opettajat ja oppilaitokset, jotka ovat tehneet parhaansa pitääkseen yllä tasokasta opetusta hankalissa olosuhteissa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Marin kuvaili opiskelijoiden elävän poikkeuksellista ja ainutlaatuista aikaa. Hän viittasi siihen sukupolvikokemuksena, joka tulee heijastumaan opiskelijoiden elämään ja ajatuksiin tulevina vuosikymmeninä.

Opetusministeri Jussi Saramo (vas.) puolestaan kertoi omassa puheenvuorossaan tilaisuuden aluksi, että yhteishakua perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen on päätetty jatkaa huhtikuun 7. päivään asti ja niin, että lähiopetukseen ehditään palata ennen yhteishaun loppua.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kertoi asiasta iltapäivällä myös tiedotteessaan (siirryt toiseen palveluun).

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tiedotustilaisuudessa opiskelijoiden kysymyksiin vastasi pääministeri Sanna Marinin ja opetusministeri Jussi Saramon lisäksi tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.).

Lähetyksen aikana saattoi keskustella myös chatissa asiantuntijoiden ja yleisön kanssa. Kysymyksiin vastasivat YTHS:n johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi sekä Nyyti ry:n koordinaattori Atte Rimppi. Chatiin pääset tästä. (siirryt toiseen palveluun)

Jussi Saramo, Sanna Marin ja Annika Saarikko

Tätä kysyttiin ja näin hallitus vastasi

1. Helsingissä ja Uudellamaalla on ollut maan tiukimmat rajoitukset käytössä jo kolme kuukautta, ja nyt rajoituksia entisestään kiristetään. Millä perustelette sitä, että Helsingissä on silti näin vähän rokotettuja henkilöitä? Miksi Suomen pahimmalle korona-alueelle ei kohdisteta mahdollisimman paljon rokotuksia?

Pääministeri Marin totesi Suomen koronastrategian lähtevän siitä, että rokotetaan ne, jotka ovat alttiimpia vakavalle taudille. Tätä perustellaan lääketieteellisellä arviolla.

– Kun rokotuksissa edetään, voimme tarkastella laajemmin sitä, missä järjestyksessä rokotteita annetaan. Olemme pitäneet perusteltuna sitä, että ensin suojaamme kaikkein hauraimmat ja haavoittuvimmat ryhmät. Minusta tämä on ollut oikea valinta.

Marin vakuutti myös, että hallitus tekee kaikkensa, jotta Suomeen saadaan mahdollisimman nopeasti rokotteita.

2. Minkä takia rakennustyömaita ei suljeta, vaikka niistä tulee paljon koronatartuntoja? Kaikki muut vastaavat paikat, joista lähtee tartuntaryppäitä, on nyt tarkoitus sulkea. Kyse ei voi olla siitä, että työpaikat katoavat, koska niin ne ovat kadonneet myös kulttuuri-, ravintola- ja muilta aloilta.

Marinin mukaan hallitus toimii niiden lainsäädännöllisten välineiden puitteissa, joita on. Hänen mukaansa on olemassa välineitä myös työmaiden tartuntaryppäissä: esimerkiksi tartuntatautilääkäri voi testata kaikki työntekijät ja altistuneet voidaan määrätä karanteeniin. Tartuntaryppäät on mahdollista saada hallintaan, pääministeri sanoi.

3. Miksi määräsitte toisen asteen etäopetukseen, kun vain pieni osa tartunnoista on ollut peräisin kouluista? Koulunkäynnin rajoittaminen ei vähennä nuorten koronatartuntoja ja aiheuttaa useita negatiivisia ilmiöitä, jopa nuorten syrjäytymistä.

Opetusministeri Saramon mukaan on tärkeää vähentää kaikkia kontakteja: vaikka esimerkiksi ravintoloissa ja työmailla on ollut enemmän tartuntoja, nyt pitää vähentää kaikkia lähteitä.

– Suomessa koulut ovat onnistuneet monia muita maita paremmin, mutta täälläkin kouluissa on ollut tartuntoja. Nyt olemme muuntovirusten vuoksi sellaisessa tilanteessa, että tartuntoihin ei ole varaa, Saramo totesi.

Hallituksen infotilaisuudessa kysymyksiä esittivät muun muassa Suomen opiskelijakuntien liiton Samokin puheenjohtaja Oona Löytänen, Miia Mehtonen Oulunkylän yhteiskoulusta Helsingistä sekä tradenomiopiskelija Nea Tarvainen Laurea-ammattikorkeakoulusta.
Hallituksen infotilaisuudessa kysymyksiä esittivät muun muassa Suomen opiskelijakuntien liiton Samokin puheenjohtaja Oona Löytänen, Miia Mehtonen Oulunkylän yhteiskoulusta Helsingistä sekä tradenomiopiskelija Nea Tarvainen Laurea-ammattikorkeakoulusta.Aaro Keipi, Miia Mehtonen ja Camilla Bloom

4. Etänä ei voi opetella hitsaamaan, tekemään putkitöitä, maalaamaan, antamaan pistoksia tai ajamaan trukkia. Harjoittelupaikkoja on vaikea saada. Tulevatko työnantajat tulevaisuudessa katsomaan, että vuosina 2020–2021 valmistunut ei varmasti osaa mitään eivätkä palkkaa näitä henkilöitä? Miten taataan se, että kädentaitoja opiskelevat saavat riittävän osaamisen opintojen aikana?

Saramo totesi, ettei hän usko, että näin tulee käymään. Hän sanoi, että hallitus on varannut toiselle asteelle merkittävästi lisää rahaa, jotta muun muassa lisää tunteja voidaan pitää.

– Uskon ja toivon, että jokaiselle opiskelijalle voidaan tarjota juuri sellaista apua, mitä tarvitaan.

Kun päästään lähiopetukseen, tarkoitus on lisätä opetustuntimääriä, ministeri sanoi.

Marinin mukaan lisätalousarvioesitys on annettu eduskunnalle eli koulutuksen resursseja vahvistetaan.

5. Etäopetuksesta voi jäädä pitkäaikaisia vaikutuksia meihin nuoriin, esimerkiksi eriarvoisuus, mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen. Koko nuorisoa ei voi uhrata pandemian aikana. Haluaisinkin kysyä: miten toisen asteen etäopiskelun hyödyt teidän mielestänne mitenkään ylittävät sen haitat?

Marinin mukaan tavoitteena on painaa minimiin kaikki kontaktit kolmen seuraavan viikon ajaksi.

– Emme halua vaikeuttaa ihmisten elämää, mutta se on välttämätöntä, jotta tautitilanne pysyy hallinnassa, hän sanoi. Mitä pahempi on tautitilanne, sen negatiivisempi on vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja talouteen.

6. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja Turussa on oltu pitkiä aikoja etäopetuksessa, kun joissakin maakunnissa koko syksy on käyty lähiopetuksessa. Etäopetus ei ole yhtä tehokasta eikä kaikilla ole kotona mahdollisuuksia keskittyä opiskeluun. Huomioidaanko tämä eriarvoinen tilanne jotenkin ylioppilaskirjoituksissa?

Saramon mukaan hallitus pyrkii tekemään kaiken niin, että kaikki voisivat olla samanarvoisessa asemassa.

– Valitettavasti on myös asioita, joihin emme voi vaikuttaa, hän totesi vastauksessaan.

Saramon mukaan rahaa osaamiserojen paikkaamiseksi on annettu. Lisäksi on päätetty hajauttaa koepäiviä niin, että kaksi reaalikoepäivää on jaettu neljäksi ja matematiikan koepäivä kahdeksi.

Näin on mahdollistettu, että kokeita voidaan suorittaa pienemmissä ryhmissä ja kaikki voisivat osallistua niihin mahdollisimman turvallisesti.

Annika Saarikko
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko hallituksen tiedotustilaisuudessa tiistaina.Esa Syväkuru / Yle

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko muistutti, että korkeakouluihin voi pyrkiä kolmella tavalla: todistusvalinnalla, pääsykokeella ja avoimella väylällä. Hänen mukaansa on korkeakoulujen oma ratkaisu, kuinka pyrkiminen toteutetaan, ja esimerkiksi viime vuonna todistusvalinnan painoarvoa lisättiin.

Saarikon tieto on, että korkeakoulut valmistautuvat siihen, että pääsykokeet järjestetään tänä keväänä kampuksilla tai muissa fyysisissä tiloissa. Niissä noudatetaan ministerin mukaan turvaohjeita.

Ammattikorkeakouluilla on yhteinen valintakoe, jonka voi ilmoittautua tekemään mahdollisimman lähellä omaa asuinpaikkaa. Pahimpaan varaudutaan eli siihen, että tautitilannetta ei saada aisoihin, Saarikko sanoi: silloin kyseeseen tulisivat viime kevään kaltaiset ratkaisut.

7. Monet opiskelijat ovat todella tukalassa tilanteessa, kun viime kesänä suunnitellut kesätyöt peruuntuivat ja monen osa-aikatyöt ovat tauolla. Onko opintotukeen tulossa korotuksia tai joustetaanko opintotukeen vaadittavien opintopisteiden määrässä?

Saarikon mukaan on mahdollista hakea lisäkuukausia opintotukeen, jos voi perustella, että korona on hidastanut opintojen etenemistä.

Hallitus kiinnittää huomiota myös kesään: on toive ja näky normaalimmasta kesästä, mikäli taudin torjunnassa onnistutaan, ministeri sanoi.

Kesätyöt tuovat hänen mukaansa monelle toivoa. Saarikko sanoi, että viime viikolla tehtiin päätös, että järjestöille annetaan taloudellista tukea nuorten palkkaamiseen eri puolille, esimerkiksi urheiluseuroihin tai nuorisojärjestöihin.

Hän rohkaisi kuntia ja yrittäjiä toimimaan samoin: nyt jos koskaan on aika palkata nuoria kesätöihin, ministeri korosti.

Jussi Saramo
Jussi Saramo hallituksen tiedotustilaisuudessa tiistaina.Esa Syväkuru / Yle

8. Korkeakouluopiskelijat ovat monien tutkimusten mukaan kuormittuneita, uupuneita ja yksinäisiä. Moni ei tunne kuuluvansa mihinkään yhteisöön. Hallitus suuntasi lisätalousarviolla viime vuonna lisärahoitusta opiskelijoiden hyvinvoinnin kohentamiseksi, mutta se ei selvästi ole ollut riittävää, kun tarve YTHS:n palveluille on kasvanut selvästi. Mitä konkreettista hallitus aikoo tehdä nimenomaan korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseksi sekä mielenterveyskriisin purkamiseksi?

Saarikon mukaan kysymykseen ei ole yhtä vastausta. Hän muistutti, että mielenterveyden huolia oli olemassa nuorten ja nuorten aikuisten osalta jo ennen koronapandemiaa ja palveluissa oli paljon korjattavaa jo aiemmin.

Hänen mukaansa suunniteltu ja paljon puhuttu sote-uudistus on pohjimmiltaan vastaus myös siihen, että ongelmat eivät kasaannu, kun palvelut organisoidaan uudella tavalla ja pystytään aiempaa paremmin panostamaan perustasolle.

Vastaus nyt akuutisti ovat olleet lisäeurot opiskelijoiden hyvinvointiin, ministeri summasi.

Hänen viestinsä kunnille oli, että ne tekevät virheen, jos ottavat henkilöstöä pois lasten neuvoloista, kouluterveydenhuollosta tai perusterveystarkastuksista, jotka kuuluvat toiselle asteelle tai perusopetukseen.

– Jos ei puututa ajoissa, jälkilasku on turhan suuri.

9. Monet sosiaali- ja terveysalan opiskelijat tekevät keikkatyötä sairaaloissa tai palvelukodeissa koronan riskiryhmiin kuuluvien ihmisten joukossa. Milloin sosiaali- ja terveysalan opiskelijat saavat koronarokotteen?

Saarikon mukaan on suunnitelma siitä, missä järjestyksessä suomalaiset rokotetaan: ensimmäisenä sairaanhoitoalan työntekijät, ikäihmiset ja riskiryhmäläiset.

Tässä tilanteessa ei ole väliä, onko sosiaali- ja terveysalan työntekijä osa-aikainen vai ei, hän sanoi. Opiskelijat kuuluvat samaan kokonaisuuteen kuin muukin sotehenkilöstö, joka tekee työtä potilaiden kanssa.

10. Korona-aika on ollut varmasti kaikille haastavaa ja sopeutumista on vaadittu jokaiselta. Ottaen huomioon korkeakouluopiskelijoiden opintojen vaativuuden ja opiskelun itsenäisyyden jo ennen pandemiaa on tämänhetkinen tilanne entistä raskaampi. Opiskelijat eivät kaipaa bileitä. Opiskelijat kaipaavat aitoa kasvokkain tapahtuvaa opetusta, vertaistukea ja ihmiskontakteja. Opiskelijat kaipaavat sitä, etteivät seinät kaadu päälle, ettei opiskelu tunnu mahdottomalta ja että valmistuminen tuntuu mahdolliselta. Hallitus on ollut huolissaan toisen asteen opiskelijoiden tulevasta kolmen viikon etäjaksosta. Korkeakouluopiskelijoista osa on ollut jo vuoden etäopetuksessa. Miksi meidän opintojamme ei edes yritetä palauttaa lähiopetukseen? Onko teillä tarjota meille tulevaisuutta ajatellen jotain muuta viestiä kuin "koettakaa jaksaa"?

Annika Saarikko sanoi ymmärtävänsä, että tsempit ja toivotukset eivät välttämättä auta – hän toivoi, että voimavaroja käytetään lähestymällä jokaista opiskelijaa: kysytään, miten tämä jaksaa ja kuinka opinnot etenevät.

Pääministeri Marin kertoi hallituksen tekevän suunnitelman siitä, miten koronasta päästään ulos. Siksi otetaan järeät keinot käyttöön, jotta tautitilanne pysyy hallinnassa.

Marin toivoi, että kesä näyttäisi valoisammalta ja paremmalta ja että opiskelijoille tulee päivä, kun lähiopetukseen palataan.

– Siksi näitä rajoituksia tehdään.

Chatissa käytiin keskustelua jaksamisesta, etäilystä ja arjen huolista

Infon yhteydessä oli chat, jossa opiskelijat pystyivät jakamaan fiiliksiä korona-ajasta ja keskustelemaan infon annista. Moni koki chatin hyvänä paikkana avautua turhautumisesta muiden opiskelijoiden kanssa.

Useaan otteeseen chatissa nousi esille se, että ministerit eivät opiskelijoiden mukaan koeta edes ymmärtää korkeakouluissa opiskelevia. Ruuhkautuneet mielenterveyspalvelut ja loputon etäopiskelu turhauttivat monia.

– Poikaystävä aloitti syksyllä amk:ssa ja nyt vuoden aikana saanut lähiopetusta vain muutaman kerran. Puolet luokkakavereista on jo kuulema lopettanut koulun kun ei jaksa etäilyä. Mitään tietoa tulevasta ei ole ja kuulema tuntuu, että koulu mielummin etäopettaa kun lähiopettaa. Voisko tälle tehdä jotain, ettei tutkinnosta tule käytännössä kirjekurssia, kysyi nimimerkki carottaja.

Moni opiskelija asuu yksin kaukana kotipaikkakunnaltaan ja läheisistään. Keskustelussa nousi vahvasti esille huoli siitä, miten nuoret, vasta kotoansa itsenäistyneet nuoret pärjäävät yksin yksiöissään, kun tuttuja tai ystäviä ei uudella paikkakunnalla ole.

– Välillä mietin kuinka kauan kestäisi että joku huomaisi jos kuolisin kotiin, kun kontaktit ovat niin vähissä. Tätä ei ihmisen varmaan pitäisi miettiä ennen kuin vanhuksena korkeintaan, pohtii nimimerkki Zanonyymi.

Ahdistusta puuduttavasta yksin pakertamisesta jakoi useampi. Yksin oleminen väsyttää ja opinnot takkuavat, kun selkeää eroa vapaa-aikaan ei tule kotona ollessa.

– Häpeän sitä, etten saa mitään aikaan etäopiskeluissa. Kohta pitäisi valmistua, mutta miten pärjään työelämässäkään, kun sielläkin vaan etätyöt lisääntyy ja pitäisi osoittaa pystyvänsä johtamaan itseään? Kukaan ei varmaan halua palkata ihmistä, jonka työteho heikkenee todistetusti vaikeissa olosuhteissa. Opiskelukavereilla tuntuu menevän kaikilla hyvin, korona ei ole heidän elämäänsä vaikuttanut, tuskaili nimimerkki Dulce.

– Viimeisen vuoden aikainen etäily on aiheuttanut itselleni ahdistusta ja minulla on yhä hankalampaa lähestyä muita ihmisiä. Esimerkiksi proffalle mailin laittaminen menee työstä ja kuormittaa, sanoi myös nimimerkki Sipe666.

Kaikki eivät kuitenkaan olleet huolestuneita omasta mielenterveydestään. Osa kokee etäilyn hyvänä asiana.

– Minulle etäjakso on ollut loistava. Olen saanut nukkua pidempään, käyttää enemmän aikaa pelien parissa, kuten Overwatch, R6S ja Deep Space Waifu. Samalla olen saanut opiskella rauhallisessa kotiympäristössä ilman ylimääräistä koulun melua. Pidän yhteyttä kavereihen Discord-palvelun kautta, joten en ole kovin yksinäinen, kertoo nimimerkki HGR.

Chatissa jaettiin myös arkisia huolenaiheita, jotka ovat nousset pintaan korona-ajan jatkuessa.

– Lähikapakka poisti opiskelijaoluen listalta. Pelottaa, kirjoitti nimimerkki Sumiantti.

Lue seuraavaksi:

Etäopiskelu uuvuttaa opiskelijat, voimavarat lopussa – Iines Aakula, 19: "Kaikki tapahtuu samassa pienessä yksiössä, josta ei pääse pakoon"

Keskustelu on avoinna 3.3. klo 23 asti.

Lue seuraavaksi