1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

"Ei mennyt ihan putkeen, koronapäätökset mitä suuremmissa määrin arvovalintoja" – kolme kysymystä ja vastausta hallituksen koronatoimista

Koronapäätöksiä ei tehdä pelkästään lakipykälien perusteella, sanoo politiikan tutkija Johanna Vuorelma.

koronavirus
Neljän henkilön kuvakollaasi.
Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri, professori Tuomas Ojanen, tutkija Johanna Vuorelma sekä entinen oikeusministeri ja kansanedustaja Johannes Koskinen arvioivat hallituksen toimia. Jarno Kuusinen / AOP, Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva, Tapio Rissanen / Yle, Jani Saikko / Yle

Hallituksen ja alueviranomaisten viime päivien ristiriitainen viestintä koronarajoituksista on saanut monet kansalaiset ja esimerkiksi liikunta-alan yrittäjät ymmälleen.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) pyysi eilen anteeksi sekavaa tilannetta yrittäjiltä ja kansalaisilta. Lisäksi pääministeri joutui illalla korjaamaan Twitterissä valmiuslakiin liittyneitä suunnitelmia.

Koronakuukausien aikana hallituksen ja viranomaisten viestintä on vaikuttanut usein aiemminkin sekavalta. Pahimmillaan tällainen tilanne voi johtaa siihen, etteivät kansalaiset halua noudattaa koronarajoituksia.

Miksi tilanne on tällainen?

Yle kysyi kahdelta juristikansanedustajalta, oikeusoppineelta ja politiikan tutkijalta kolme kiinnostavaa kysymystä:

  • Sekoileeko hallitus?
  • Onko Suomen laki liian jäykkä, jotta hallitus voisi tehdä riittävän ripeästi koronapäätöksiä?
  • Mitä pitäisi tehdä, jotta tilanne muuttuisi nykyistä selkeämmäksi?

Sekoileeko hallitus?

Johanna Vuorelma, politiikan tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

– Hallituksen politiikkaa korona-aikana on määrittänyt enemmän reaktivisuus kuin ennakoivuus. Se näkyy edelleen, vaikka korona-aikaa on eletty vuoden verran.

– Ennakoimattomuus näkyy myös tavassa, jolla lainsäädännöllisiä kysymyksiä ratkotaan. Yksi esimerkki tästä ovat kuntavaalit. On enää muutama viikko aikaa kuntavaaleihin, mutta edelleenkään ei tiedetä, miten niiden kanssa käy.

Tuomas Ojanen perustuslakiasiantuntija, professori, Helsingin yliopisto

– Kun katsoin eilistä, niin ei mennyt ihan putkeen, yksinomaan kun arvioidaan asiaa oikeudellisesti. Jos katson (hallituksen toimia) viime maaliskuusta lähtien, en usko, että olisi ollut kyse kroonisesta sekoilusta. Päinvastoin kokonaisarvosana pandemiasta selviytymisessä on verraten korkea.

– Totta kai yksittäisiä kupruja ja harha-askelia on sattunut myös oikeudellisesti arvioiden.

Leena Meri, kansanedustaja (ps.), lakivaliokunnan puheenjohtaja,

– Kyllä ja ei. Tässä on nyt vuosi ollut aikaa ottaa selville, mitä tarkoittaa poikkeustila, valmiuslaki ja toimivaltuuksien käyttöönotto. Pääministeri ilmoittaa jotain, ja kun oikeusoppineet sanovat toista, pääministeri varmistelee ja peruuttelee.

Samaten esimerkiksi rajavalvonnan ja pakkotestausten käyttöönotto, sielläkin tuntuu olevan suorastaan osaamattomuutta, miten näitä säädöksiä tulkitaan.

Johannes Koskinen, kansanedustaja (sd.), entinen oikeusministeri ja entinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja

– Hallitus on pärjännyt koronan hoidossa hyvin ja koko poliittinen johto eduskunta mukaan lukien. Tiedottamisessa on ollut ajoittain ollut hieman sekavuutta. Nyt sitten viimeisessä vaiheessa oli lainsäädännön pohjan tarkistamisessa vähän puutetta, mutta asiathan korjaantuivat.

Onko laki liian jäykkä?

Johanna Vuorelma, politiikan tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

– Nämä koronapäätökset (joissa eri perusoikeudet ovat vastakkain) eivät ole pelkkää juridiikkaa, vaan mitä suurimmissa määrin politiikkaa ja arvovalintoja. Koronapolitiikkaa ja päätöksentekoa on hyvin paljon kehystetty nimenomaan juridisena kysymyksenä. Se on vahvistanut kuvaa, että tähän ei liity arvopohdintaa, vaan päätökset voidaan tehdä lakipykälien perusteella. Näin se ei tietenkään ole.

– Yhteiskunnassa on monia ryhmiä, joihin koronarajoitukset vaikuttavat hirveän epäoikeudenmukaisesti. Politiikka on sitä, että edustetaan eri ryhmiä. Juridinen harkinta on vain osa rajoitusten päätöksentekoa. Politiikan kamppailu ja ideologinen ajattelu ovat jääneet oikeudellisen kielen taakse. Hallitus ei ole hirveän hyvin onnistunut tuomaan esiin, että tässä on jatkuvasti poliittinen harkinta käynnissä. On poliittisia intressejä, jotka vaikuttavat. On lobbaamista.

Tuomas Ojanen perustuslakiasiantuntija, professori, Helsingin yliopisto

– Tietyt perustyökalut ovat osoittautuneet riittämättömiksi tarjoamaan apua koronan kanssa painiskeluun. Valmiuslain valuviat ja ongelmat ovat jo viime vuoden keväällä korvamerkitty perustuslakivaliokunnassa. Tartuntatautilakikin on osoittautunut puutteelliseksi. Näistä asioista voi syntyä tiettyä jäykkyyttä.

– Toisaalta myös hallituksen reitinvalinnat ovat tuoneet tarpeetonta jäykkyyttä asioiden hoitoon.

Leena Meri, kansanedustaja (ps.), lakivaliokunnan puheenjohtaja

– Meillä on lainsäädäntöä, joka on tietysti uudessa tilanteessa jäykkää. Etenkin valmiuslaki, joka on enemmänkin säädetty sotatilaa varten, vaikka siellä todetaankin poikkeuksellinen tartunta. Tietysti on hyvä, että lainsäädännössä on tiettyjä lukkoja, ettei siirrytä mihinkään Pohjois-Korean malliin. On myös osaamattomuutta.

Johannes Koskinen, kansanedustaja (sd.) entinen oikeusministeri ja entinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja

– Varmasti pitäisi olla parempi valmistautuminen tällaisiin tilanteisiin. Mehän kuvittelimme vuosi sitten, että ministeriössä on valmiina erilaisia asetuksia ja säännöksiä poikkeusoloja varten. Varmaan myös valtioneuvoston ja eduskunnan välinen vuorovaikutus voisi olla tiiviimpää, että ei lähetetä edes takaisin esityksiä. Perustuslailliset pulmat voisi selvittää etukäteen.

Mitä pitäisi tehdä?

Johanna Vuorelma, politiikan tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

– Yksi akuutti ratkaisu on, että viestintään kiinnitetään huomiota. On ymmärrettävää, että avoimessa demokratiassa esiintyy tulkintaristiriitoja. Silloin kun ministeriöllä on ohjausta viranomaisten suuntaan ja uusien linjausten kanssa tullaan julkisuuteen, niin sitä ennen pitää olla kaikilla sama tulkinta. Viesti pitää olla yhtenäinen, kun kansalaisille viestitään.

Tuomas Ojanen perustuslakiasiantuntija, professori, Helsingin yliopisto

– Olisihan tässä ollut mahdollista korjata valmiuslakia, kun valuviat huomattiin jo vuosi sitten maaliskuussa. Hallitus olisi voinut aloittaa sen korjaukset jo viime vuonna. Nyt yritetään päivittää tartuntatautilakia ja pärjätä sillä, mitä on.

Leena Meri, kansanedustaja (ps.) , lakivaliokunnan puheenjohtaja

– Valmiuslaissa voisi olla pykälät erikseen sotatilaa varten, jotta se olisi ketterä. Tartuntatauteja varten pitäisi olla eri pykälä, koska nämä ovat hyvin erityyppisiä. Pidän tärkeätä, että eduskunta on mukana päätöksenteossa.

Johannes Koskinen, kansanedustaja (sd.), entinen oikeusministeri ja entinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja

– Tärkeintä olisi pitää asioiden mittasuhteet paikallaan, ettei tällaisella ylimääräisellä juristerialla vaikeuteta tilannetta. Tulisi hakea ratkaisuja, jotka ovat tehokkaita, mutta turvaavat ihmisten perusoikeudet.

Lue lisää:

Avin päätös pysyy: Kuntosaleilla ja muissa harrastetiloissa saa harrastaa ja kuntoilla 10 ihmistä kerrallaan

Hallitus on todennut poikkeusolot, ravintolasulkua koskeva esitys eduskuntaan – Marin pyytää anteeksi viranomaisten tulkintaerojen aiheuttamaa epävarmuutta

Ylen päivittyvä artikkeli, jossa uusimmat tiedot koronapandemiasta Suomesta ja maailmalta

Lue seuraavaksi