1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. eläkkeet

Evan ekonomisti: Tilastot eivät valehtele, käsitys köyhistä eläkeläisistä on myytti – Eläkeläisten ansiot nousevat työikäisiä nopeammin

"Vielä 20 vuotta sitten tilanne oli erilainen ja köyhyys oli todellisempaa", sanoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan ekonomisti Sanna Kurronen.

eläkkeet
Sanna Kurronen katsoo taakseen, taustalla näkyy EVAn julkaisuja kirjahyllyssä.
Ekonomisti Sanna Kurronen haluaa murtaa myyttejä.Arttu Timonen / Yle

Eläkeläisillä menee paremmin kuin palkansaajilla. Alle 75-vuotiaat eläkeikäiset ovat muuta väestöä harvemmin pienituloisia. Eläkeläisköyhyys on myös vähenemässä nopeasti, kun eläkkeelle siirtyvien eläkkeet ovat korkeita ja eläkkeensaajien joukosta poistuu iäkkäitä takuueläkkeen varassa eläviä.

Näin kirjoittaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan ekonomisti Sanna Kurronen blogissaan (siirryt toiseen palveluun).

Se on otsikoitu provosoivasti: ”Ken on Suomessa rikkahin? Vastaus kuuluu: eläkeläinen”

Hän lisää, että yli 75-vuotiaiden eläkeläisten kohdalla nimittäin pienituloisuus on toistaiseksi vielä keskimääräistä väestöä yleisempää, koska heistä harvempi on ollut nykyisen kaltaisen työeläkejärjestelmän piirissä.

Esitystapa on raflaava, mutta tarkoitus ei ole provosoida, Kurronen sanoo Ylelle.

– Tämä oli tämmöinen myytin murtajat -henkinen blogi. Meillä puhutaan eläkeläisköyhyydestä massiivisena ilmiönä, mutta se on nopeasti poistumassa oleva ilmiö.

"Vielä 20 vuotta sitten köyhyys oli todellisempaa"

Ne jotka siirtyvät nyt eläkkeelle, ovat olleet pääosan työelämästään työeläkkeen piirissä.

– Siksi peruslähtökohtana on se, että he tulevat toimeen eläkkeellään hyvin, Kurronen sanoo.

– Vielä 20 vuotta sitten tilanne oli erilainen ja köyhyys oli todellisempaa.

Keskimääräiset eläkkeet ovat viimeisen 15 vuoden aikana nousseet selvästi palkansaajien keskiansioita nopeammin.

”Eläkeläisköyhyys on työeläkejärjestelmän kypsymisen myötä siis nopeasti vähenemässä. Työeläkkeellä olijat eivät pääsääntöisesti ole yhteiskunnan huono-osaisimpia. Tämä on syytä pitää mielessä, kun mietitään keinoja tehdä eläkejärjestelmästä kestävämpi ja oikeudenmukaisempi myös nuorille”, Kurronen kirjoittaa blogissaan.

Kurronen sanoo, että blogi on viesti muun muassa politiikoille.

– Haluan herätellä ihmisiä siihen, että eläkeläisille lisää sitä ja tätä ei ole kovin hyvä lähtökohta, Kurronen sanoo.

Esimerkiksi eläkeläisalennukset tai vappusataset eivät välttämättä ole niin tarpeellisia kuin ajatellaan.

– Jopa pienituloisimpien eläkeläisten perusturva on parempi kuin muiden ryhmien. Ja se on toki perusteltua, Kurronen toteaa.

"Eläkeläiset eivät ole yksi joukko"

Kurronen sanoo toivovansa poliitikoilta tasapainoisempaa keskustelua. Eläkeläisiä on sekä hyvätuloisia että huonotuloisia, eikä heitä ei pidä käsitellä yhtenä heikko-osaisena joukkona.

Twitterissä valtiovarainministeriön finanssineuvos Markku Stenborg kommentoi Kurrosen avausta niin, että eläkeläisillä myös tuloerovat ovat pieniä.

Twiitti, Markku Stenberg, gini-kerroin, eläkeläiset
Gini-kerroin on tulonjakautumisen tasa-arvoisuuden mittari. Se kuvaa tuloeroja.

– Toisaalta varallisuuserot voivat olla suuria ja se aiheuttaa eroja, Kurronen sanoo.

Samaan aikaan Suomessa nettovarallisuus on korkein 65-74-vuotiailla. (siirryt toiseen palveluun) Eli eläkeikäisillä on eniten omaisuutta. Se on toki ymmärrettävää, koska varallisuus karttuu pitkällä aikavälillä säästämisen, arvonnousun, perintöjen ja muiden pääomansiirtojen seurauksena. Ikä on siten keskeinen varallisuuden tasoa selittävä tekijä.

Syrjintä on usein tiedostamatonta, vierasnimisiä tai eri ikäisiä ei palkata, koska ei osata – "Ikä on vain numero", sanoo eläkkeeltä töihin palannut

Lue seuraavaksi