1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lastensuojelu

Lastensuojelun työntekijä joutui puukotetuksi töissä – vaihtoi alaa, kun työ oli jatkuvaa kriisinhallintaa

Lastensuojelulaitoksissa työskentelevät kokevat työssään usein asiatonta kohtelua ja väkivaltaa. Antero on yksi heistä.

lastensuojelu
Kuvassa on maahan piirtyviä varjoja Helsingin keskustassa elokuussa 2020.
Lastensuojelulaitoksissa työskentelevät kokevat usein fyysistä väkivaltaa ja henkistä kuormitusta. Kuvituskuva. Silja Viitala / Yle

Lastensuojelussa työskennellyt Antero oli kollegansa kanssa hakemassa nuorta hatkoilta. Nuori ei halunnut takaisin laitokseen. Kiinnioton yhteydessä hän puukotti Anteroa keittiöveitsellä.

Oikeuden mukaan miehelle aiheutui vakavat vammat.

– Oli tuuripeliä, ettei lähtenyt henki.

Yle on varmistanut tapauksen asiakirjoista. Haastateltavan nimi on muutettu aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.

Valtaosa kokee fyysistä väkivaltaa työssään

Lastensuojelun Keskusliiton ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian tuore selvitys kertoo, että liki 80 prosenttia lastensuojelulaitosten työntekijöistä kokee työssään fyysistä väkivaltaa.

Selvitys perustuu 173 alalla työskentelevän vastauksiin. Yle pääsi tutustumaan selvitykseen ennen sen julkaisua.

Työolosuhteet lastensuojelulaitoksissa. Kyselyyn vastanneista lastensuojelun työntekijöistä 43 prosenttia koki töissään fyysistä väkivaltaa muutamia kertoja vuodessa, 20 prosenttia muutamia kertoja kuukaudessa, 12 prosenttia viikoittain ja 4 prosenttia päivittäin tai lähes päivittäin. 21 prosenttia kertoi, ettei ollut kokenut sitä lainkaan.
Asmo Raimoaho / Yle

Myös henkinen kuormitus on yleistä. Sitä kokivat työssään liki kaikki, 95 prosenttia vastaajista. Joka neljäs piti henkistä kuormitusta liiallisena.

– Luvut ovat ihan järkyttäviä. Näin ei voi jatkua. Tässä ei noudateta työturvallisuuslakia. Se määrittelee, ettei tällaista tilannetta voi olla. Työolot pitäisi organisoida uudelleen, sanoo Talentian erityisasiantuntija Alpo Heikkinen.

Heikkisen mukaan julkisuudessa on puhuttu ainoastaan laitosten työntekijöiden osalta näiden kriisien yhteydessä siitä, miten työntekijät ovat ammatillisesti menetelleet laitoksissa.

– Tämä toinen puoli on jätetty kokonaan julkisesta keskustelusta pois eli työntekijöiden työolosuhteet ja työhyvinvointi.

46 prosenttia vastaajista kertoi, ettei lain edellyttämää työsuojelun toimintaohjelmaa käsitelty työpaikalla ja 45 prosenttia koki, ettei väkivaltaa ja uhkatilanteita käsitelty töissä säännöllisesti.

– Esitämme työturvallisuuslain osalta ministeriöön, että valvonta- ja kehittämissuunnitelma on käynnistettävä jo tänä vuonna.

Talentian erityisasiantuntija Alpo Heikkinen
Talentian erityisasiantuntija Alpo Heikkinen on huolestunut tuoreen julkaisun tuloksista. Lotta Laakso / Yle

Sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osaston valvontajohtaja Arto Teronen pitää julkaisun lukuja rajuina, mutta lastensuojelussa on keinot puuttua väkivallan uhkaan.

Hän kertoo, että väkivallan uhasta on keskusteltu paljon lastensuojelussa ja ministeriö on tehnyt toimenpiteitä valvonnassa, tiedotuksessa ja ohjauksessa.

– En näe, ettei meillä olisi työkaluja lainsäädännön kautta puuttua työpaikkojen tilanteisiin. Enemmän kyse on siitä, että työnantajan aktiivisia toimenpiteitä vaaditaan erilaisten kuormitustilanteiden ja väkivallan uhan hoitamiseksi. Pykälät ovat kunnossa. Toimenpiteet vaativat parannusta.

Puukotuksen jälkeen takaisin töihin

Puukotetuksi joutunut Antero vietti kolme yötä sairaalassa. Hän jatkoi työtään kuukauden sairausloman ja terapiassa käynnin jälkeen. Nuori joutui vankilaan.

– Nyt kun ajattelee, olen ollut vähän hämmentynyt, miten vähän se vaikutti psyykeeseen pidemmän päälle.

Antero teki töitä laitoksessa päihde- ja neuropsykiatrisista ongelmista sekä mielenterveysongelmista kärsivien nuorten kanssa. Anteron näkemys on, että nuoret ovat yhä vaikeammin oireilevia, eivätkä he saa riittävää hoitoa psykiatriselta puolelta. Vastuu sysätään helposti lastensuojeluun.

– Siellä oli todella paljon oireilevia lapsia. Mielenterveyspalveluita on ajettu ajas ja heitä sijoitetaan sitten näihin lastensuojeluyksiköihin.

Tunne peitetään lääkityksellä.

Antero

Anteroa puukottanut nuori oli Anteron mukaan pyytänyt apua mielenterveysongelmiin, muttei saanut sitä tarpeeksi. Oireita kyllä hoidetaan, mutta ei itse syytä.

– Melkein jokaisella lastensuojelu-nuorella on lääkitys. Tunne peitetään lääkityksellä.

Anteron mukaan suurin osa yksiköistä toimii jatkuvasti vajaalla henkilökunnalla, eikä työntekijöillä ollut mielenterveyspuolen osaamista.

Mielenterveyspalveluiden puute näkyy lastensuojelussa

Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen kertoo, että mielenterveyspalvelujen saaminen on entisestään vaikeutunut.

Erityinen huoli on itsemurhaa yrittäneistä alaikäisistä, joita ei oteta edes tarkkailujaksolle psykiatrisella osastolla, vaan lähetetään samana päivänä pois joko kotiin tai sijoituspaikkaan.

– Tilanteet koetaan lastensuojelussa erittäin ahdistavina, lapsen perheestä puhumattakaan. Miten huonosti lapsi esimerkiksi voi, kun yrittää riistää hengen itseltään?

Lastensuojelun työolosuhteet kuvituskuvaa
Kuvituskuva. Psykiatrista osastohoitoa on Kuntaliiton mukaan vähennetty. Lotta Laakso/Yle

Kuntaliiton tilasto lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon asiakasvirroista 2008–2018 kertoo, että psykiatrista osastohoitoa on vähennetty ja samassa suhteessa on kasvanut laitoksiin sijoitettujen lasten määrä.

Puustinen-Korhosen mukaan huostaanotettu nuori jää mielenterveyspalvelujen ulkopuolelle myös siksi, että huostaanotossa hänen arvioidaan jo saavan hoitoa, eikä muuta apua siksi tarvita.

– Lastensuojelulaitos ei kuitenkaan ole mikään psykiatrinen hoitopaikka. Lapset eivät kerro siellä kipeitä asioitaan, koska sijaishuollon arki ei mahdollista, että ne pysyisivät luottamuksellisina.

Liian raskas ala

Antero vaihtoi alaa kahden vuoden jälkeen, kun työ alkoi tuntua liian raskaalta.

– Olin jo silloin vähän leipiintynyt. Turhauduin.

Antero kertoo, että olisi halunnut antaa lastensuojelulle nykyistä enemmän, mutta tilanne ei tuntunut paranevan. Hän on siitä surullinen. Lastensuojelujärjestelmässä on hänen mukaansa rakenteellisia ongelmia, joita tulisi korjata muuttamalla lainsäädäntöä ja lisäämällä resursseja ennen kaikkea ennaltaehkäisevään työhön.

– Henkilökunta vaihtuu paljon. Aika moni lopettaa alalla, kun työ on jatkuvaa kriisinhallintaa.

Lastensuojelun keskusliiton ja Talentian selvityksen vastaajista 74 prosenttia oli harkinnut työpaikan vaihtamista.

– Työntekijöiden vaihtuvuus luo entistä turvattomampaa työympäristöä, kertoo Talentian Alpo Heikkinen.

Antero ei tunne kaunaa häntä puukottanutta nuorta kohtaan, vaan koki nuoren olevan heikoilla eväillä liikenteessä.

– En tiedä, saiko hän siellä vankilassa apua?

Lue myös:

Väkivaltaisia nuoria hoitava lääkäri Tero Hallikainen: "Monen hoitoon päätyvän oireilu on alkanut jo tarhaiässä"

Lastensuojelun entinen työntekijä: Hatkaan lähtijän perään ei voi lähteä, kun työntekijöitä ei ole tarpeeksi

Lue seuraavaksi