1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuolema

Analyysi: Mitä sometilillesi käy kun kuolet? Informaatiokuolema saattaa tulla ennen biologista kuolemaa

Kuka omistaa sinut kuolemasi jälkeen? Japanilaistutkija ehdottaa ratkaisua digitaaliseen pesänhoitoon, havainnoi toimittaja Heikki Valkama.

kuolema
Elviksen hologrammi esiintymässä Jubilee teatterissa Las Vegasissa marraskuussa 2020.
Kenelle kuolleen ihmisen digitaaliset tiedot kuuluvat? Vuoden 2020 keväällä Elvis herätettiin "eloon". Las Vegasissa aloitettiin show, jossa laulajatähti esiintyi hologrammina. Pandemian takia show'ta-ehdittiin esittää vain kerran. Ethan Miller / Getty Images

Tuhannet kuvat Instagramissa, kännykkään tallennettu päiväkirja, kuuma viestitely Tinderissä…

Kuka niitä saa käyttää, kun olet kuollut?

Vuonna 2100 saattaa Facebookissa olla 4,9 miljardin kuolleen tiedot, arvioitiin The Guardianissa (siirryt toiseen palveluun). Kenelle ne kuuluvat?

Elämämme on siirtynyt digitaaliseen ympäristöön ja dataamme on kaikkialla. Tämä ei ole enää uusi asia.

Osa datasta on digitaalista omaisuutta, kuten vaikkapa rahalla hankittu e-kirja. Toisaalta osa digitaalisesta olemisestamme on epämääräisempää: viestejä sähköposteja, selfie-kuvia.

Omistamaamme ja tuottamaamme dataa on kaikkialla: sosiaalisen median alustat, päivitykset, sähköpostit, salasanat, pankkitunnukset, sähkökirjat, ostetut elokuvat, ehkä jopa kryptovaluutat.

Mutta siis, entä kuoleman jälkeen? Mitä tapahtuu kaikelle digitaaliselle omaisuudelle.

– Ongelma on osin uusi, koska sosiaalinen media on uutta, sen suurkuluttajia tai käyttäjiä ei ole vielä kuollut massoittain. Siksi sääntelylle ei ole nähty tarvetta, sanoo tohtori Hiroshi Nakagawa. Nakagawa johtaa tutkimusryhmää Japanin arvostetussa RIKEN-tutkimuslaitoksessa. (siirryt toiseen palveluun)

Nakawaga puhui digitaalisesta omaisuudesta ja perinnöstä keskiviikkona järjestetyssä valtiovarainministeriön digitaalisessa seminaarissa.

Digitaalinen perintö on asiana niin uusi, että lainsäätäjät tai edes yritykset eivät ole sitä kunnolla osanneet käsitellä.

Esimerkiksi Googlella ja Facebookilla on toki lomakkeet, jolla voi ilmoittaa jonkun ihmisen kuolleen. Tiedot jäävät kuitenkin Facebookille. Firman sivulla sanotaan näin: “Muista, että emme voi antaa kirjautumistietoja kenenkään muun tiliin edes näissä olosuhteissa. Toisen henkilön tilille kirjautuminen on aina Facebookin käytäntöjen vastaista."

Facebookin kuolinilmoituslomake.
Facebookissa voi ilmoittaa kuolleesta henkilöstä.

Digitaalinen omaisuus on fyysista omaisuutta hankalampaa siksikin, että ihmiset eivät halua antaa tiliensä tunnuksia muille.

Kuolleen pankkitilin käyttö on määritelty laissa, sometilin käyttöä ei. Ja vaikka joku pääsisi sometileille, kuka kaiken datan omistaa? Ongelmia on esimerkiksi sellaiset viestit ja tiedot, jotka sisältävät tietoa kolmansista osapuolista.

Jos vaikka olen viestillä kaverini pankkitilinumeron tai henkilötunnuksen, sitä ei voi pitää digitaalisena omaisuutenani. Tai jos joku on kertonut jotain salaisuuksia Facebookin-messenger-keskustelussa, sitä ei voi antaa perintönä lapsille.

Ratkaisu digitaalisen omaisuuden hallintaan kuoleman jälkeen (tai edes elinaikana) ei ole helppo.

Somejätit, kuten Apple tai Facebook, ottaisivat ehkä mielellään hallinnoitavakseen koko digitaalisen elämämme. Toisaalta esimerkiksi ajatus siitä, että valtiolla olisi jokin virasto, joka hoitaisi digitaalista omaisuuttamme ja pääsisi käsiksi kaikille tileillemme, tuntuu vieraalta.

– Jotkut yritykset käyttävät kuolleiden ihmisten dataa kaupallisiin tarkoituksiin, Hiroshi Nakagawa sanoo. Hänestä kuolleiden ihmisten datan käyttö hyödykkeenä pitäisi kieltää, koska väärinkäyttöä on niin paljon.

Digitaalisen perinnön hallitsemiseksi Hiroshi Nakagawa ehdottaa henkilökohtaista AI-avustajaa tai agenttia, joka pitää huolta ihmisten digitaalisesta omaisuudesta.

Monimutkaisessa digitaalisessa ympäristössä digitaalinen avustaja kulkisi ihmisen mukana syntymästä kuolemaan.

Suurin ongelma on luottamuksessa: tekoälyagentin pitää olla luotettava.

Nakagawan visiossa tekoäly huolehtisi ihmisen puolesta kaikista digitaalisista sopimuksista. Sen hallinnassa olisi, kuka saa käyttää mitäkin tietoa, kenelle dataa tai henkilökohtaisia tietoja saa välittää ja kuinka kauan niitä saisi säilyttää.

Ja jos henkilö kuolee, henkilökohtainen AI-avustaja osaisi määritellä, mikä osa kuolleen digitaalisesta omaisuudesta on digitaalista perintöä, joka periytyy tai voidaan testamentata eteenpäin.

Hiroshi Nakagawa määrittelee erikseen biologisen kuoleman ja digitaalisen kuoleman.

– Informaatiokuolema saattaa tulla ennen biologista kuolemaa, esimerkiksi dementian kautta.

Kun ihminen kuolee, henkilökohtainen tekoälyavustaja muuttuu eräänlaiseksi digitaaliseksi pesänhoitajaksi.

Tämä kaikki kaipaa Nakagawan mukaan lainsäädäntöä, johon hän on myös kehittänyt erilaisia malleja.

– On hyvä että tekoälyllä on myös luonnollinen henkilö taustalla.

Suomessa digitaalisen perinnön ongelma tiedostetaan. Valtiovarainministeriön tekoälyhanke AuroraAi pyrkii helpottamaan viranomaisasiointia tekoälyn (siirryt toiseen palveluun)avulla. Mutta digitaalisen omaisuuden kysymystä tai digitaalista perintöä se ei ratkaise.

– Olisihan se mahdollista huolehtia digitaalisesta perinnöstä paremmin, valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Aleksi Kopponen sanoo

Kysymys on siitä, millaisella palvelulla digitaalinen perinnön hallinta voitaisiin toteuttaa eettisellä ja tietoturvallisella tavalla.

Asiasta pitäisi aloittaa Kopposen mukaan keskustelu Suomessakin.

Samaa sanoo verohallinnon ylitarkastaja Jukka Kyhäräinen. Digitaalista perintöä ei juuri olla ehditty pohtia mutta se pitäisi ottaa käsittelyyn.

Verohallinto, Digi- ja väestötietovirasto ja niiden johdolla lukuisat muut toimijat, kuten pankit, vakuutusyhtiöt, hautaustoimistot, kirkot ja surujärjestöt ovat tehneet pari vuotta työtä Läheisen kuolema -verkostossa, jotta ihmisten kuoleman byrokratia saataisiin sujuvammaksi. (siirryt toiseen palveluun)

Hankkeessa on kuitenkin kyse siitä, mitä tapahtuu kuollessa. Ei digitaalisesta omaisuudesta.

Suomessa Enter ry on luonut sivuston ja muun muassa videoita siitä, miten digijäämistöä kannattaa hoitaa. Digijäämistö-sivulle pääsee tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Tulevaisuudessa digitaalisen perinnön kysymykset saattavat olla vielä nykyistäkin monimutkaisempia.

Japanissa syntyi ongelma: kuollut laulajatähti Misora Hibari herätettiin digitaalisesti tekoälyn avulla henkiin ja esiintymään NHK:lla, paikallisen yleisradio ohjelmassa. Vähän kuin Yle olisi herättänyt Annikki Tähden esiintymään Uuden musiikin kilpailuun.
Yleisö oli Japanissa ensin innoissaan. Mutta kun sama tehtiin toisen kerran, syntyi vastaliike. Osa ihmisistä piti esiintymistä huonona. Samalla alkoi myös keskustelu digitaalisesta perinnöstä.

Netflixin scifi-sarja Black Mirrorin luomassa tulevaisuudessa on palvelu, jossa somepäivitysten ja digitaalisen jalanjäljen perusteella kuolleesta ihmisestä luodaan kopio, klooni. Ajatus on kaukainen, mutta sarjan jakso herättää paljon kysymyksiä.

Tärkeimmän kysymyksen voi asettaa näin: Kuka sinut omistaa kuolemasi jälkeen?

Juttua muokattu. Lisätty tietoa Enter ry:n digijääämistöstä.

Digitreenit: Miten pääsen pois Facebookista? Mitä tililleni tapahtuu, kun kuolen?

Lue seuraavaksi