1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lähihoitajat

30-vuotias perheenäiti halusi mieluummin jäädä synnyinkotiin kuin lähteä kauas opiskelemaan – kouluttautuu nyt uudella tavalla lähihoitajaksi ja haaveilee paremmasta palkasta

Lähihoitajan tutkinnosta kiinnostuneita houkutellaan tarjoamalla pikkupaikkakunnilla lähi- ja verkko-opetuksen yhdistelmää.

lähihoitajat
Kerttu Heikkilä etäopiskelemassa.
30-vuotias Kerttu Heikkilä työskentee vanhusten kotipalvelussa, koska haluaa omalta osaltaan huolehtia, että vanhuksia hoidetaan hyvin.

30-vuotias Kerttu Heikkilä on monella tavalla poikkeuksellinen ihminen. Hän on asunut koko ikänsä samalla pienellä paikkakunnalla itärajan tuntumassa. Hän ei ole käynyt asumassa Rautjärven ulkopuolella edes lyhyttä jaksoa esimerkiksi opiskelujen vuoksi.

– Itse asiassa asun jälleen omassa lapsuudenkodissani, Heikkilä esittelee kolmilapsisen perheensä omakotitaloa, jonka hän osti vanhemmiltaan.

Työkseen Kerttu Heikkilä kiertää hoitamassa lähikuntien ikäihmisiä heidän kotonaan. Hän on kotipalvelutyöntekijä yksityisessä hoiva-alan yrityksessä.

Kerttu Heikkilä etäopiskelemassa.
Kerttu Heikkilä haluaa täydentää vanhustenhoidon osaamistaan opiskelemalla lähihoitajaksi.Pasi Tapanainen / Yle

Heikkilä iloitsee työssään erityisesti kahdesta asiasta. Siitä, että työtä löytyi kotipaikkakunnalta, ja että työ tuntuu tärkeältä.

– Jokainen vanhus ansaitsee hyvän vanhuuden ja hyvää hoitoa. Tässä työssä pystyn siihen omalta osaltani vaikuttamaan, Heikkilä sanoo.

Työpäivät täyttyvät vaihtelevista tehtävistä asiakkaiden luona, esimerkiksi siivouksesta, kauppa-avusta tai peseytymisessä auttamisesta. Hiljattain suoritettu lääkelupa on lisännyt työnkuvaan myös lääkkeiden antamisen.

Heikkilä kiertää asiakkaiden luona yksin. Esihenkilöt ja työkaverit hän kertoo tavoittavansa helposti puhelimella, jos tarvetta ilmenee.

– Palkitsevinta on saada asiakkaalta kiitos tekemästäni työstä. Tunnen, että olen tehnyt työni hyvin.

Kerttu Heikkilä etäopiskelemassa.
30-vuotias Kerttu Heikkilä aloitti lähihoitajan opinnot, kun tarjolle tuli verkko-opintoina toteutuva tutkinto.Pasi Tapanainen / Yle

Heikkilä työskentelee alalla, jonka voimakkaasti lisääntyvästä työvoiman tarpeesta ja vaikeutuneesta työntekijöiden löytymisestä on julkaistu lukuisia synkkiä ennusteita.

Helmikuussa kuntien elävakuuttaja Keva kertoi (siirryt toiseen palveluun), että noin kuntien palveluksessa työskentelevistä lähihoitajista noin 19 000 siirtyy eläkkeelle lähimmän kymmenen vuoden aikana. Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen toteaa tiedotteessa, että vaikeimpien alojen työvoimantarve ei ratkea ilman koulutuspaikkojen uudelleenarviointia, työperäisen maahanmuuton lisäämistä, työkyvyttömyyksien parempaa ennaltaehkäisyä ja eläkkeellä olevien kannustamista työelämään osallistumiseen.

Ratkaisuna ennusteiden mukaiseen työvoiman tarpeen kasvuun opetus- ja kulttuuriministeriö lisäsi viime vuonna lähihoitajien koulutuksen rahoitusta niin, että vuoteen 2024 mennessä eri puolilla Suomea valmistuu 5 000 uutta lähihoitajaa.

Samalla etsitään malleja lähihoitajien kouluttamiseen paikkakunnilla, jotka sijaitsevat kaukana alan oppilaitoksista.

Lähihoitajaksi verkko-opinnoilla

Kerttu Heikkilä on päättänyt vahvistaa osaamistaan vanhustyössä opiskelemalla lähihoitajan tutkinnon. Aiemmin opiskelujen aloittaminen on tuntunut pienten lasten äidistä mahdottomalta, sillä perheen toimeentulo ja pitkät koulumatkat huolettavat.

Hänellä on tuoreessa muistissa peruskoulun jälkeiset vuodet, kun hän opiskeli suurtalouskokiksi ja kulki ammattikouluun päivittäin 40 kilometrin päähän kotoa.

Viime vuoden lopussa Heikkilän työnantaja vinkkasi uudenlaisesta mahdollisuudesta suorittaa lähihoitajan tutkinto. Iso osa opinnoista tapahtuu verkon välityksellä, ja lähiopintopäivät järjestetään naapurikunnan Parikkalan kunnantalossa.

Kerttu Heikkilä etäopiskelemassa.
Lähihoitajan opintojen suorittaminen perinteisenä päiväopetuksena ei olisi Kerttu Heikkilälle mahdollista. Perheenäidin näkökulmasta suurin este olisi ollut pitkä automatka kouluun.Pasi Tapanainen / Yle

Lähihoitajia etsitään aikuisista ja alanvaihtajista

Opetuksen järjestäjän, Itä-Savossa toimivan ammattiopisto Samiedun mukaan kyse on nopeasti laajentuneesta kokeilusta, jossa lähihoitajan opintoja tarjotaan pienillä paikkakunnilla asuville, eri-ikäisille opiskelijoille. Tavoitteena on, että opiskelijoiden työllistyminen vanhustenhoidon tehtäviin paikkakunnalla saadaan sovittua jo opiskeluiden aikana.

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen tiimipäällikkö Vesa Väänänen Samiedusta kertoo kysyneensä Parikkalan ryhmän opiskelijoilta, kuinka moni olisi voinut aloittaa perinteiset päivämuotoisen opinnot.

– Ei melkein kukaan parinkymmenen nyt aloittaneen opiskelijan joukosta olisi voinut opiskella kokopäiväisesti. Heillä on työnsä ja perheensä ja muut sitoumuksensa, Väänänen sanoo.

Parikkalan lisäksi Samiedun verkkopohjainen tutkinto on jo tarjolla tai suunnitteilla eteläsavolaisilla pikkupaikkakunnilla Sulkavalla, Kerimäellä ja Rantasalmella. Samantyyppistä lähihoitajakoulutusta on kehitetty myös Päijät-Hämeessä.

Yksi syy lähihoitajakoulutuksen tarjoamiseen pikkupaikkakunnilla piilee alasta kiinnostuneiden ikähaarukassa. Yhteishaun tilastoissa on usean vuoden ajan näkynyt, että nuorten kiinnostus lähihoitajan ammattiin on vähentynyt.

Isolta osalta verkossa tarjottavien opintojen on huomattu kiinnostavan eri-ikäisiä opiskelijoita, esimerkiksi työttömiä tai jo pitkään työelämässä olleita alan vaihtoa toivovia.

– Parikkalan ryhmässä nuorin opiskelijoista on alle 20-vuotias ja vanhimmat ovat hieman alle tai yli 60-vuotiaita, Väänänen huomauttaa.

Yrittäjä miettii, kuka kantaa vastuun käsityötaidoista

Kerttu Heikkilän työnantaja on Hyvinvointia Kotiin Oy, jonka omistavat Suomen 4H-Liitto ja 4H-yhdistykset. Neljän maakunnan alueella toimiva kotipalveluyritys työllistää noin 110 henkilöä. Toimitusjohtaja Soile Liljan mukaan tavoite on, että työntekijöillä olisi vähintään lähihoitajan koulutus.

– On järkevää, että yksi ja sama työntekijä suoriutuu mahdollisimman monista asiakkaan tarvitsemista palveluista eli sekä kotiavusta että hoitotyöstä, Lilja sanoo.

Koulutetun työvoiman löytymisessä on Liljan mukaan isoja alueellisia eroja. Yritys on laajentanut toimintaansa vasta hiljattain Päijät-Hämeeseen, ja siellä työvoiman hankinta on ollut hankalinta.

Lähihoitajan tutkinnon suorittaminen verkkovetoisesti on hänestä tervetullut lisäys koulutustarpeen täyttämisessä, mutta aiheuttaa toimitusjohtajassa huolta työnantajan roolista. Hänen mielestään verkossa suoritettu tutkinto sysää vastuun ammatin käsityötaitojen varmistamisesta työnantajille.

– Yhteistyö oppilaitosten kanssa on nyt jo tiivistä, ja se on hyvä. Mutta siitä on keskusteltava, kuinka ison osan käytännön taitojen opettamisesta työnantajan vastuulle voi jättää, Lilja kritisoi.

Opiskelija Kerttu Heikkilä ei itse kanna huolta tutkinnon suorittamisesta verkkomuotoisena. Hän kertoo luottavansa, että koulutuksen järjestäjä tietää, mitä asioita pitää harjoitella käytännössä.

Kerttu Heikkilä leipomassa karjalanpiirakoita.
Talvilomallaan Kerttu Heikkilä innostui leipomaan ison määrän karjalanpiirakoita. Ne ovat suursuosikkeja lasten iltapalaksi.Pasi Tapanainen / Yle

Omaa tulevaisuudennäkymää ammatissaan hän pitää valoisana.

– Lähihoitajana voin tehdä nykyisen työnantajani palveluksessa vaativampia hoitoja, esimerkiksi pistää ihon alle ja tehdä katetrointeja. Tietenkin on tärkeää ymmärtää vanhusten sairauksien teoreettista taustaa paremmin, hän listaa koulutuksen hyötyjä.

Tärkeä motiivi opiskeluun on raha. Lähihoitajana Heikkilä arvioi saavansa nykyistä parempaa palkkaa. Tuoreelle oman ponin omistajalle toimeentulon parantuminen on iso asia.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 5.3. kello 23 asti.

Lue seuraavaksi